2026-04-16T15:05:11Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

afd2629fbf2084e33f1eeb460f1e5e90d0b7fef764254d9659249fe5a527b184 2026-03-23T02:25:08Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Poverty and Welfare Survey 1995 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995 Poverty and Welfare Survey 1995 Poverty and Welfare Survey 1995Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995 FSD1219urn:nbn:fi:fsd:T-FSD121910.60686/t-fsd1219FSD1219urn:nbn:fi:fsd:T-FSD121910.60686/t-fsd1219 Kangas, Olli 0000-0002-7343-6337 Ritakallio, Veli-Matti 0000-0003-1237-0896 Kangas, Olli 0000-0002-7343-6337 Ritakallio, Veli-Matti 0000-0003-1237-0896 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen 1995 asuminentyöllisyystoimeentulososiaalietuudettoimeentulotukielintasohyödykkeetpalvelutkulutustulotmenotlainatköyhyyshousingemploymentbasic needssocial security benefitsincome supportstandard of livingconsumer goodsconsumptionhousehold budgetsdomestic appliancesloanspoverty YhteiskuntatieteetSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaalipolitiikkaSocial sciencesSpecific social services: use and availabilitySocial welfare policy Vastaajilta tiedusteltiin aluksi heidän asumistaan koskevia tietoja kuten asumismuotoa, asunnon ominaisuuksia, omistusasunnon hintaa sekä tyytyväisyyttä asumistilanteeseen. Lisäksi kysyttiin työssäkäyntiin liittyviä asioita kuten vastaajan ja hänen puolisonsa ammattia, työn jatkuvuutta sekä työttömyysturvan muotoa työttömyyden sattuessa. Edelleen kysyttiin vastaajan lapsuudenkodin taloudellisen toimeentulon laatua sekä huoltajan ammattia. Vastaajan elintasoon liittyen kysyttiin kuinka tyytyväinen hän on nykyiseen elintasoonsa, minkälainen se on verrattuna viiden vuoden takaiseen ja minkälaiseksi hän arvioi elintasonsa viiden vuoden kuluttua. Erilaisista hyödykkeistä ja palveluista vastaajilta tiedusteltiin niiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin ovatko tietyt hyödykkeet ja palvelut vastaajalle välttämättömiä ja onko hänellä niihin varaa. Arvioitavina olivat mm. erilaiset kodinkoneet, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, julkiset liikennevälineet, vapaa-ajan vietto, parturissa käyminen, vakuutukset ja kulttuuripalvelut. Lapsiperheiltä kysyttiin onko heillä mahdollisuutta leikkikalujen ja harrastusvälineiden hankkimiseen, omaan makuuhuoneeseen yli 7-vuotiaalle lapselle tai huviretkelle kerran viikossa. Vastaajilta kysyttiin myös tulisiko sosiaalietujen turvata vastaajan edellä välttämättömiksi katsomat hyödykkeet ja palvelut. Vastaajien niukkuuden kokemuksia kartoitettiin kysymällä ovatko he pystyneet viime aikoina tekemään haluamiaan hankintoja ja asioita sekä mitä hankintoja he ovat viimeisen vuoden aikana tehneet. Edelleen kysyttiin minimituloa, jolla he juuri ja juuri tulisivat toimeen, sekä toimeentuloa nykyisillä kuukausituloilla. Lisäksi heiltä tiedusteltiin minimituloa yhdelle aikuiselle sekä kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle sekä mielipidettä riittääkö toimeentuloturvan vähimmäisnormi em. perheelle. Käsityksiä toimeentulotuen saajista tutkittiin esittämällä väittämiä toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista. Vastaajilta kysyttiin myös tuntevatko he olevansa ylivelkaantuneita tai köyhiä, ovatko he toimeentulotukeen oikeutettuja tai sitä jo saaneita ja mitkä ovat heidän tulojensa ja menojensa määrät kuukaudessa. Opiskelevilta vastaajilta kysyttiin myös ovatko he ottaneet opintolainaa kuluvana vuotena. Taustatietoina olivat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, ruokakunnan rakenne, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.First topic covered by the survey was housing: characteristics of the respondents' accommodation (size, number of rooms), housing costs, owner-occupied or rented, satisfaction with various aspects (e.g. neighbourhood, public transport). Respondents were asked about their education, occupation, own and spouses' employment situation, experiences of unemployment, unemployment benefits received and standard of living in their childhood home. Present standard of living and changes in it over time were queried. Some questions were asked about which items and services the respondents regarded as necessary for present-day Finnish adults or for respondents themselves (e.g. domestic appliances, car, clothing, newspaper, adequate diet and housing, nights out, hobbies, holidays, celebrations and presents, social activities, meeting the costs of public transport, health care, mobile phone, PC, insurance). Opinions on necessities for families with children were queried (toys, leisure equipment, social and leisure activities, closeness of play ground, own bedroom for each child) and whether these should be covered with social security. Respondents were then asked whether they themselves could afford the above mentioned items and services. Respondents' financial situation was examined by asking whether they had had problems paying their bills, had borrowed money from others, could raise extra money if needed, had been able to buy things they wanted or had recently made major purchases (e.g. car, house or boat). Opinions on minimum income for their own family, for one adult or for two-children two-adults families were surveyed. The survey also carried attitudinal questions about poverty, social security and people in need of social security benefits. Experiences of poverty were studied by asking whether respondents or a family member would be entitled to subsistence subsidy/maintenance grant or had ever received it. Household monthly income, monthly costs and loans (including mortgage) were queried. Students were asked whether they had study loans. Background variables included respondents' sex, age, marital status, household composition, place of residence at present and at the age of 14, type of municipality, education, and socioeconomic status. kevät 1995Spring 1995 SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualKotitalousHouseholdIndividualIndividualHouseholdHousehold Suomen 18 - 70-vuotias väestöFinnish adults aged 18-70 living in Finland KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee viitata Anttilan ym. (2022) julkaisuun Hyvinvointierot väestöryhmien välillä ja hyvinvointiongelmien paikantuminen - KONSE 2020 -tutkimusaineiston esittely ja ajallinen vertailu 1995-2020, https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8953-9.Users of the data shall cite the following publication (in Finnish): Anttila et al. (2022) 'Hyvinvointierot väestöryhmien välillä ja hyvinvointiongelmien paikantuminen - KONSE 2020 -tutkimusaineiston esittely ja ajallinen vertailu 1995-2020', https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8953-9. Niemelä, M. (2005) Sukulaisten ja ystävien taloudellinen apu - tärkeä osa huono-osaisten toimeentuloa? Yhteiskuntapolitiikka 70 (4), 417-420. Sukulaisten ja ystävien taloudellinen apu - tärkeä osa huono-osaisten toimeentuloa? URN:NBN:fi-fe201209117141 Aalto, Tiina (1996). Epävakaiden työmarkkina-asemien kasautuminen samaan parisuhteeseen. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996), 157-176. Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65. Epävakaiden työmarkkina-asemien kasautuminen samaan parisuhteeseen Airio, I. & Niemelä, M. (2004) Turvaako työ köyhyydeltä? Tutkimus työssä olevien köyhyydestä vuosina 1995 ja 2000. Janus 1/2004. Turvaako työ köyhyydeltä? Tutkimus työssä olevien köyhyydestä vuosina 1995 ja 2000 Angerpuro, Kirsi (1996). Mikä selittää tyytyväisyyskokemukset? Tulojen, toimeentulon muutosten ja viiteryhmän valinnan vaikutus tyytyväisyyden kokemiseen. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65. Mikä selittää tyytyväisyyskokemukset? Tulojen, toimeentulon muutosten ja viiteryhmän valinnan vaikutus tyytyväisyyden kokemiseen Forssén, Katja (1996). Paljonko lapset maksavat? Sosiaalisen konsensuksen metodi kulutusyksikkölukujen määrittelyssä. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65. Paljonko lapset maksavat? Sosiaalisen konsensuksen metodi kulutusyksikkölukujen määrittelyssä Grönroos, T. (2017) Liian korkea, sopiva vai liian matala? Suomalaisten suhtautuminen toimeentulotuen tasoon vuosien 1995 ja 2015 välillä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Liian korkea, sopiva vai liian matala? Suomalaisten suhtautuminen toimeentulotuen tasoon vuosien 1995 ja 2015 välillä. URN:NBN:fi-fe201709138598 Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (1998) Different Methods - Different Results. Approaches to Multidimensional Poverty. In Hans-Jurgen Andress (ed), Empirical Poverty Research in a Comparative Perspective. Ashgate, Aldershot. 167-203. Different Methods - Different Results. Approaches to Multidimensional Poverty Kangas, O. & Ritakallio, V-M. (2008) Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61. Helsinki: Kelan tutkimuslaitos. Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (2003). Eri metodit, eri trendit - köyhyys Suomessa 1990-luvulla. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja; A 13/2003. Eri metodit, eri trendit - köyhyys Suomessa 1990-luvulla Kangas, Olli & Ritakallio, Veli-Matti (2003). Moniuloitteisen köyhyyden trendit 1990-luvulla. Teoksessa: Laman varjo ja nousun huuma (toim. Olli Kangas). Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 72. Moniuloitteisen köyhyyden trendit 1990-luvulla Kangas, Olli & Sikiö, Jaana (1996). Kunnon kansalaisia vai laiskoja lurjuksia? Suomalaisten käsitykset toimeentulotuen saajista. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65. Kunnon kansalaisia vai laiskoja lurjuksia? Suomalaisten käsitykset toimeentulotuen saajista Kortemäki, J. (2012) Suomalaisten mielipiteet toimeentulotuen riittävyydestä vuosina 1995-2010. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalipolitiikka. Turun yliopisto. Suomalaisten mielipiteet toimeentulotuen riittävyydestä vuosina 1995-2010 Kuivalainen, S. & Erola, J. (2017) Swinging support? Economic cycles and changes in the public attitudes towards welfare recipients in Finland 1995-2010. European Societies 19 (4), 419-439. Swinging support? Economic cycles and changes in the public attitudes towards welfare recipients in Finland 1995-2010. 10.1080/14616696.2017.1320566 Kuivalainen, S. (2011) Suomalaisten mielipiteet vähimmäisturvan tasosta vuosina 1995-2010. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 373-386. Suomalaisten mielipiteet vähimmäisturvan tasosta vuosina 1995-2010 URN:NBN:fi-fe201209117851 Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65. Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa Kuokkanen, H. (2016) Näkemykset välttämättömyyskuluttamisesta Suomessa. Ajallinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2015. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalityö. Turun yliopisto. Näkemykset välttämättömyyskuluttamisesta Suomessa. Ajallinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2015. URN:NBN:fi-fe201706137166 Kuoppala, Mikko & Ritakallio, Veli-Matti & Salmela, Tapio (1996). Ovatko opiskelijat köyhiä? Yliopisto-opiskelijoiden toimeentulo. Teoksessa: Kuka on köyhä? Köyhyys 1990-luvun puolivälin Suomessa (1996). Toim. Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia; 65. Ovatko opiskelijat köyhiä? Yliopisto-opiskelijoiden toimeentulo Niemelä, M. (2007) Alueellisten toimeentuloerojen monimuotoisuus Suomessa 1995-2005. Yhteiskuntapolitiikka 72 (4). Alueellisten toimeentuloerojen monimuotoisuus Suomessa 1995-2005. URN:NBN:fi-fe201209117379 Ritakallio, V-M. (2007) Vauraudesta osattomaksi jääneet - köyhyys Suomessa 1995-2005. Helsinki: Työväen sivistysliitto. Vauraudesta osattomaksi jääneet - köyhyys Suomessa 1995-2005 daF1219_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1219 2026-03-19T23:30:01Z ddi:codebook:2_5