2026-04-30T18:03:23Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

afbf140c3ea4a07a5ad5b664f20adb4c951a17802befe132bf25d7b769046f72 2026-03-23T02:27:09Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Family, Parenthood, Children’s Well-Being and Risks of Exclusion 2002 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002 Family, Parenthood, Children’s Well-Being and Risks of Exclusion 2002 Family, Parenthood, Children’s Well-Being and Risks of Exclusion 2002Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002 FSD2555urn:nbn:fi:fsd:T-FSD255510.60686/t-fsd2555FSD2555urn:nbn:fi:fsd:T-FSD255510.60686/t-fsd2555 Forssén, Katja Tähtinen, Juhani Broberg, Mari Hakovirta, Mia Forssén, Katja Tähtinen, Juhani Broberg, Mari Hakovirta, Mia Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002 lapset (perheenjäsenet)lapsiperheetlapsiperheiden sisäiset ja ulkoiset voimavaratlasten hyvinvointikasvatusvanhemmuusperheetperhesuhteetuusperheetyksinhuoltajaperheetchildrenfamily influencefamily lifehousehold budgetshousingjob characteristicsone-parent familiesparental rolestepchildrenunemploymentwell-being (society)working conditions YhteiskuntatieteetLapsetPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSocial sciencesChildrenFamily life and marriage Aineisto on vuonna 2002 Suomen Akatemian SYREENI-tutkimusohjelman (Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa, 2001-2003) projektin (nro 51057) "Origins of Exclusion in Early Childhood" yhteydessä postikyselynä kerätty aineisto, jossa kartoitettiin perheen ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja. Kyselylomake sisälsi myös kysymyssarjoja, jotka oli tarkoitettu vain osalle vastaajista, esimerkiksi työssäkäyville tai työttömille. Lomake muodostui seuraavista osista: perherakenne, asuminen, koulutus ja työmarkkina-asema, työhön, työttömyyteen tai kotiäitiyteen liittyvät kysymykset, perheen toimeentulo, perheen arki ja arvot, perheen vuorovaikutus, vanhemmuus ja lasten kasvatus, lapsen arki, lasten hyvinvointi, yhteiskunnalliset palvelut sekä yksinhuoltajille ja uusperheille suunnatut kysymykset. Perherakennetta kartoitettiin kysymällä talouden kokoa sekä tietoja kotona asuvista lapsista. Asumista käsiteltiin kysymällä asuinpaikkakuntaa kuvaavia tietoja, asunnon tyyppiä ja asumismuotoa. Lisäksi kysyttiin asunnon koko ja huoneiden lukumäärä. Esitettiin myös joitakin asumista ja asumisympäristöä kuvaavia väittämiä. Työssä oleville esitettiin kysymyksiä työsuhteen luonteesta ja kestosta, työn jatkuvuudesta, yksitoikkoisuudesta sekä henkisestä ja ruumiillisesta rasittavuudesta. Lisäksi kysyttiin nykyisen työsuhteen kesto, työaika ja ylitöiden määrä viikossa. Haluttiin myös tietää tekeekö vastaaja normaalin työnsä lisäksi muuta palkkatyötä ja onko vastaaja lyhentänyt työaikaansa tai tekeekö hän lyhennettyä työviikkoa. Kysyttiin myös vastaajan ja puolison työttömyydestä tai lomautuksista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Työttömille ja lomautetuille esitetyt kysymykset käsittelivät vastaajan ja puolison aikaisempaa työttömyyttä tai lomautusta ja nykyisen työttömyyden tai lomautuksen kestoa. Aikaisemmasta työstä tiedusteltiin oliko työ yksitoikkoista vai vaihtelevaa ja miten rasittavaa aiempi työ oli henkisesti ja ruumiillisesti. Kysyttiin myös entisen työn palkkausta ja mikä olisi vähimmäispalkka, jolla työttömän vastaajan kannattaisi mennä töihin. Lisäksi esitettiin erilaisia työttömyyteen ja työssäkäyntiin liittyviä väittämiä ja kysyttiin millaisiin eri vaihtoehtoihin vastaaja olisi valmis nykyisessä tilanteessa. Kotiäitinä ja -isinä olevilta kysyttiin palaavatko he aikanaan entiseen työpaikkaansa, mikä oli heidän palkkansa viimeksi työssä ollessa ja millä vähimmäispalkalla heidän kannattaisi palata töihin. Tiedusteltiin myös mahdollisuuksista löytää tällaista työtä. Kysyttiin miten pitkään vastaaja on ajatellut hoitaa lapsia kotona ja tiedusteltiin lueteltujen asioiden vaikutusta siihen, että vastaaja hoitaa lapsia kotona. Lisäksi lueteltiin erilaisia asioita työhön palaamisen kannalta ja kysyttiin miten tärkeinä vastaaja niitä pitää. Perheen toimeentuloa kartoitettiin kysymällä miten paljon perheen kuukausitulot ovat eri tulolähteistä. Kysyttiin kuinka paljon perheeltä kuluu kuukaudessa erilaisiin menoihin ja tiedusteltiin kuinka hyvin perheen käytettäväksi jäävä summa riittää. Esitettiin myös erilaisia väittämiä koskien perheen taloudellista tilannetta kahden viimeisen vuoden aikana. Perheen arkea ja arvoja kartoitettiin kysymällä kuka perheessä huolehtii tietyistä asioista, esiintyykö perheessä erimielisyyksiä ja keneltä perhe saa ensisijaisesti tukea ja apua. Kysyttiin aiheuttavatko tietyt asiat huolta perheessä, esitettiin erilaisia perhettä kuvaavia väittämiä ja tiedusteltiin joidenkin asioiden tärkeyttä elämässä. Perheen vuorovaikutuksesta esitettiin useita perhettä koskevia väittämiä. Vanhemmuutta ja lasten kasvatusta käsiteltiin kysymyspattereilla, joissa väittämät käsittelivät vanhemman suhdetta lapseen ja lasten kasvatukseen. Lapsen arkea ja hyvinvointia käsiteltiin kysymällä lapsen ajankäytöstä, lapsen elämässä tapahtuneista muutoksista sekä kartoittamalla lapsen kehitystä. Yhteiskunnallisia palveluja käsittelivät kysymykset lapsille tarjottavista palveluista ja niiden laadusta. Yksinhuoltajille ja uusperheille oli omat kysymyksensä jotka käsittelivät näille perhetyypeille ominaisia asioita. Näihin kysymyksiin sisältyi useita kysymyksiä ja väittämiä siitä, miten vastaajat kokevat yksinhuoltajuuden, asumisen uusperheessä ja millainen on lapsen suhde toiseen biologiseen vanhempaansa.The data are part of the Academy of Finland research programme "Marginalisation, Inequality and Ethnic Relations in Finland (SYREENI)", and were collected for the subproject "Origins of Exclusion in Early Childhood". The survey explored the external opportunities and internal resources of Finnish families with children under school age. Questions covered job characteristics, job contract, working hours, and work-life balance. These questions were asked from the respondents who were in employment. The unemployed respondents answered questions about their earlier job, income before unemployment, impact of children on job seeking, impact of unemployment on self and family, and what kind of work they were looking for. Those staying at home to look after children were asked about their previous income, plans for the future family- and workwise, reasons for staying at home, and importance of various factors for returning to work. Other themes, targeted to all respondents, included household income and expenses, general financial circumstances of the family, division of domestic labour (housework and childcare), family life, child-parent relationship, parenting, leisure time activities and time use, children's physical and mental well-being and development, well-being and success at school, child day care, organised afternoon activities for school children, social networks and social support available to the family, use of and satisfaction with public services (health care, educational services, mental health services). The survey also explored the importance of work and career, good income, family life, children, hobbies, children, friends, political or voluntary participation and so on to the respondents. One-parent family and reconstituted family questionnaires contained extra questions targeted specifically to these family types. For instance, there were a number of statements relating to how the respondents perceive single-parenthood, or living in a reconstituted family (where two separate families have joined together), step-parenting, child - step-parent relations and relations between children from different families. Children's relationship with the other biological parent living elsewhere was surveyed for both family types. Background variables included the respondent's year of birth, gender, marital status, household composition, household type, spouse's year of birth, number of persons in the household, age and gender of the children still at home, municipality size, major region (NUTS2), type of dwelling, housing tenure, dwelling size (square meters and number of rooms), satisfaction with the dwelling and local environment, R's and spouse's basic education, vocational education, occupation, occupational status, socio-economic group and economic activity. SuomiFinland SuomiFinland PerheFamilyFamilyFamily Suomalaiset lapsiperheet, joissa oli vuoden 2001 lopussa 3-, 6- tai 8-vuotias lapsikotikielenään muuta kuin suomea puhuvat perheetFamilies living in Finland and having a three-, six-, or eight-year-old child at the end of the year 2001families not speaking Finnish as their home language KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Broberg, M. & Forssén, K. & Hakovirta, M. & Laukkanen, A-M. & Tähtinen, J. (2002). Lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi Halisten ja Kohmon lähiöissä. Itä-Turku-julkaisut nro 7. Turku. Lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi Halisten ja Kohmon lähiöissä Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153. Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä Broberg, M. & Hakovirta, M. (2009). Isät ja lasten hyvinvointi eron jälkeen. Teoksessa A. Kääriäinen, J. Hämäläinen & P. Pölkki (toim.) Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki, 123-144. Isät ja lasten hyvinvointi eron jälkeen Broberg, M. & Hakovirta, M. (2009). Lapsistaan erillään asuvana isänä eron jälkeen. Teoksessa K. Forssén, A. Haataja & M. Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki, 186-200. Lapsistaan erillään asuvana isänä eron jälkeen Broberg, M. & Tähtinen, J. (2004). Well-being, Family Functioning and Interaction in Finnish Stepfamilies [verkkodokumentti]. http://www.leeds.ac.uk/educol/documents/00003406.htm [viitattu 4.11.2010] Well-being, Family Functioning and Interaction in Finnish Stepfamilies Broberg, M. & Tähtinen, J. (2009). Perheen toimivuus ja vanhemmuus yksinhuoltajaperheissä. Teoksessa K. Forssén, A. Haataja & M. Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki, 154-169. Perheen toimivuus ja vanhemmuus yksinhuoltajaperheissä Broberg, M. (2003). Uusperheen vanhempien kokemuksia perheensä vuorovaikutussuhteiden toimivuudesta. Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Kasvatustieteen päivien 2002 julkaisu. Sinevaara-Niskanen, H. & Rajala, R. (toim.) Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3. Rovaniemi 2003. Uusperheen vanhempien kokemuksia perheensä vuorovaikutussuhteiden toimivuudesta Broberg, Mari (2010). Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja; D 52/2010. Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi Broberg, Mari (2012). Young children's well-being in Finnish stepfamilies. Early Child Development and Care, Vol. 182, 401-405. Young children's well-being in Finnish stepfamilies Forssén, K. & Laine, K. & Tähtinen, J. (2002). Hyvinvoinnin tekijät ja uhat lapsuudessa. Teoksessa: Juhila, K. & Forsberg, H. & Roivainen, I. (toim.). Marginaalit ja sosiaalityö. Sosiaalityön vuosikirja, 81-104. Hyvinvoinnin tekijät ja uhat lapsuudessa Hakovirta, M. & Broberg, M. (2007). Parenting from a Distance: Factors Connected to the Contact between Children and a Non-resident Parent. Nordisk Sosialt Arbeid, Vol. 27, 19-33. Parenting from a Distance: Factors Connected to the Contact between Children and a Non-resident Parent Hakovirta, M. (2006). Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat. Väestöntutkimuksen julkaisusarja D45/2006. Helsinki. Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat Partanen-Vainio, Marija (2015). Vanhempien asenteita ja arvoja perheen arjen järjestelyssä sekä kasvatuskäsityksiä kotikasvatuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Vanhempien asenteita ja arvoja perheen arjen järjestelyssä sekä kasvatuskäsityksiä kotikasvatuksessa. Siipola, A.-K. (2016). Vanhemman lämpimän tunneilmaisun ja kontrolloivuuden yhteydet lapsen sosiaalisiin ongelmiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Kandidaatintutkielma Vanhemman lämpimän tunneilmaisun ja kontrolloivuuden yhteydet lapsen sosiaalisiin ongelmiin Tähtinen, J. & Broberg, M. & Forssén, K. & Hakovirta, M. (2004). Family Resources as Positive Factors and Risk Factors for Young Children´s Well-being. In Puuronen, V., Häkkinen, A., Pylkkänen, A., Sandlund, T. & Toivanen, R. (eds.) New Challenges for the Welfare Society. University of Joensuu. Publications of Karelian Institute. Yliopistopaino. Joensuu, 257-274. Family Resources as Positive Factors and Risk Factors for Young Children´s Well-being Tähtinen, J. & Broberg, M. (2004). Pienten lasten hyvinvointi ja perheen voimavarat. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Mietola, R. & Outinen, H. (toim.) Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. Helsinki. Pienten lasten hyvinvointi ja perheen voimavarat Tähtinen, J. (2003). Pienten lasten perheiden vuorovaikutus ja yleinen toimintakykyisyys 2000-luvun alun Suomessa. Julkaisussa Heidi Sinervaara-Niskanen & Raimo Ojala (toim.) Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3. Pienten lasten perheiden vuorovaikutus ja yleinen toimintakykyisyys 2000-luvun alun Suomessa Yksinhuoltajuus Suomessa (2009). Toim. Forssén. K., Haataja, A. & Hakovirta, M. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki. Yksinhuoltajuus Suomessa daF2555.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2555 2026-03-19T23:08:12Z ddi:codebook:2_5