2026-04-15T14:57:41Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

aa7e4cf0b5e657a752711490e3368b0ab64d300f39cfc307d773c77e4b4eee7a 2026-03-23T02:27:30Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: University of Applied Sciences Programmes Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: University of Applied Sciences Programmes Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: University of Applied Sciences ProgrammesTutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat FSD2680urn:nbn:fi:fsd:T-FSD268010.60686/t-fsd2680FSD2680urn:nbn:fi:fsd:T-FSD268010.60686/t-fsd2680 Korkeakoulujen arviointineuvosto Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat korkeakoulutammattikorkeakouluttutkinnonuudistuskorkeakoulupolitiikkakorkeakoulututkinnottutkintojärjestelmätBolognan prosessitutkintovaatimuksetliikkuvuustutkinnotcurriculumeducational policyeducational systemshigher education institutionstertiary educationuniversity courses YhteiskuntatieteetKoulutuspolitiikkaSocial sciencesEducational policy Tutkinnonuudistuksen arvioinnin pääkohteena ovat kaksiportainen tutkintorakenne eli ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkinnonuudistuksen arviointi on jaettu kolmeen pääteemaan. Pääteemat ovat tutkintorakenteen toimivuus, liikkuvuus sekä tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään. Tutkinnonuudistuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käsiteltiin kysymällä asetettujen tavoitteiden tunnettuudesta, koulutusalan kannalta tärkeimmistä kansallisista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta. Organisointia ja toimeenpanoa kartoitettiin kysymällä koulutusalan osallistumisesta tutkinnonuudistukseen liittyneisiin eurooppalaisiin hankkeisiin tai valtakunnalliseen alakohtaiseen yhteistyöhön tutkinnonuudistusta toteutettaessa. Kysyttiin myös koulutusalan eri toimijoiden osallistumisesta tutkinnonuudistuksen suunnitteluun. Tutkintorakenteen toimivuutta käsiteltiin kysymällä tutkintojen asemasta tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeydestä. Vastaajilta pyydettiin arviota kaksiportaisen tutkintorakenteen toimivuudesta, sen ongelmakohdista ja kehittämiskohdista. Tutkinnonuudistuksen vaikutusta valmistumisaikoihin käsittelivät kysymykset valmistumisaikojen mahdollisesta lyhenemisestä sekä siihen vaikuttaneista syistä. Kysyttiin myös, onko jokin erityinen syy vaikuttanut opintojen viivästymiseen. Opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta kartoitettiin kysymyksillä opiskelijoiden siirtymisestä koulutusalalta toiselle oman korkeakoulun sisällä, opiskelijoiden siirtymisestä samalle alalle toiseen korkeakouluun ja opiskelijoiden siirtymistä toiselle korkeakoulusektorille. Vastaajilta pyydettiin myös näkemyksiä kotimaisen liikkuvuuden keskeisimmistä esteistä sekä niistä keinoista, joilla koulutusala pyrkii edistämään kotimaista liikkuvuutta. Kansainvälistä liikkuvuutta käsiteltiin kysymällä onko tutkinnonuudistus lisännyt ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden lähtöä vaihto-opiskeluun ulkomaille, onko ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla lisääntynyt ja onko tutkinnonuudistus lisännyt koulutusalalla opiskelevien lähtöä opiskelemaan ylempää tutkintoa ulkomaille. Tutkintojen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä kartoitettiin kysymyksillä opetussuunnitelmien muutoksista tutkinnonuudistuksen yhteydessä sekä esitettiin opetussuunnitelmatyötä koskevia väittämiä. Vastaajille esitettiin väittämiä myös tutkintojen mitoituksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Lisäksi väittämien avulla kartoitettiin tutkintojen suunnitteluun liittynyttä työelämäyhteistyötä ja tutkintojen työelämärelevanssia. Pyydettiin myös arviota tutkinnonuudistuksen vaikutuksista koulutuksen ja tutkintojen toteutukseen. Koulutuksen arviointia ja kehittämistä kuvaamaan pyydettiin tietoja koulutusalan käytänteistä, joilla koulutusala seuraa ja kehittää tutkintoja suhteessa työelämän tarpeisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan keskeisimpiä työelämän ja osaamistarpeiden kehityssuunnitelmia, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa koulutusalan tutkintorakenteen kehittämiseen.The evaluation survey examined how well the objectives set for the Bologna Process had been achieved in degree programmes at Finnish universities of applied sciences (UAS) and how well the new two-cycle degree structure functioned. Other main themes included student mobility and changes in degree requirements. First questions investigated to what extent degree programmes had been aware of the goals set for the degree reform, what were the most important goals for them and how well these goals had been achieved in their field. Other topics included participation in field-specific projects connected to the reform at national or European level and the usefulness of such projects. Degree programmes were asked to evaluate the implementation of the reform in the university of applied science, to what extent different stakeholders had participated, how useful national level support for the implementation had been and how well the field had succeeded in transferring from the previous to the new degree structure. The functionality of the two-cycle system was studied with a number of questions relating to the status and feasibility of UAS bachelor and master degrees. Further questions investigated the impact of the reform on the length of study, that is, how quickly students complete their courses. The next set of questions studied whether the reform had facilitated and increased domestic and international mobility of students and in what ways. Another theme focused on the impact of the reform on curricula and degree requirements. Questions covered, for instance, to what extent curricula had been changed, what factors had been taken into account in planning them, equivalence between credits and workload and whether the needs of working life had been taken into account. Finally, the respondents were asked to evaluate the implementation and success of the degree reform in their own field. Background variables included the name of the institution (UAS) and field of study. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; Diakonia-ammattikorkeakoulu, humanistinen ja kasvatusala; HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala; HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; Humanistinen ammattikorkeakoulu, humanistinen ja kasvatusala; Hämeen ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala; Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala; Kajaanin ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala; Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, kulttuuriala; Lahden ammattikorkeakoulu, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; Laurea-ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; Metropolia Ammattikorkeakoulu, kulttuuriala; Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; Metropolia Ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala; Mikkelin ammattikorkeakoulu, humanistinen ja kasvatusala; Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, luonnonvara- ja ympäristöala; Rovaniemen ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala; Saimaan ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala; Satakunnan ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala; Savonia-ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala; Seinäjoen ammattikorkeakoulu, luonnonvara- ja ympäristöala; Tampereen ammattikorkeakoulu, luonnontieteiden ala; Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; Turun ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; Vaasan ammattikorkeakoulu, luonnontieteiden ala; Yrkeshögskolan Novia, luonnonvara- ja ympäristöalaDegree programmes in Finnish universities of applied sciences (UAS) KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Puolistrukturoitu lomakeQuestionnaire.SemistructuredSemi-structured questionnaireQuestionnaire.Semistructured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Niemelä, Jari & Ahola, Sakari & Blomqvist, Carita & Juusola, Henna & Karjalainen, Merja & Liljander, Juha-Pekka & Mielityinen, Ida & Oikarinen, Kerttu & Moitus, Sirpa & Mattila, Johanna (2011). Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2010. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 daF2680.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2680 2026-03-19T23:31:40Z ddi:codebook:2_5