2026-05-25T11:49:49Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

a9a228f3ead5d16d01f867ee67d35d5a23dd0d006e2fd878485b09449fae9b93 2026-03-23T02:30:09Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: EVAn Arvo- ja asennetutkimus syksy 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2020 EVAn Arvo- ja asennetutkimus syksy 2020 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2020EVAn Arvo- ja asennetutkimus syksy 2020 FSD3494urn:nbn:fi:fsd:T-FSD349410.60686/t-fsd3494FSD3494urn:nbn:fi:fsd:T-FSD349410.60686/t-fsd3494 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Finnish Business and Policy Forum (EVA) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2020 arvotasenteetCOVID-19koronaviruksettalousjulkinen taloushyvinvointionnellisuuseriarvoisuustasa-arvotyöelämäEuroopan integraatiosyntyvyyssosiaaliset ongelmatbacterial and virus diseasesbirth rateCOVID-19European integrationhappinessoccupational lifepublic financesocial inequalitysocial problemsvalues YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetTyöolotSosiaaliset olot ja indikaattoritSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesWorking conditionsSocial conditions and indicatorsSpecific social services: use and availability Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat koronavirus, hyvinvointivaltion rahoitus, onnellisuus, tasa-arvo, syntyvyys ja sosiaaliset ongelmat. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, työtä, tiedon luotettavuutta ja alkoholinkäyttöä. Seuraavaksi selvitettiin väittämäparien avulla vastaajien suhtautumista julkisen talouden tasapainottamiseen koronapandemian jälkeen. Edelleen kysyttiin mielipiteitä hyvinvointivaltion rahoituksesta. Rahoituksen on sanottu edellyttävän sitä, että Suomessa on jatkossa tehtävä enemmän työtä. Tähän liittyen vastaajilta tiedusteltiin, miten hyvinä tai huonoina he pitäisivät erilaisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyen kysyttiin, kuinka onnellisiksi vastaajat kokevat elämänsä ja kuinka tyytyväisiä he ovat eri asioihin, kuten tulotasoonsa, parisuhdetilanteeseensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kysyttiin myös arvioita onnellisen elämän osatekijöiden, kuten ihmissuhteiden, terveyden, sosiaalisen arvostuksen ja toimeentulon tärkeydestä sekä tiedusteltiin kuinka tasa-arvoisia tai eriarvoisia suomalaiset ovat. Edelleen kysyttiin syntyvyyden alhaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja politiikkakeinoista, joilla voisi olla vaikutuksia syntyvyyden lisäämiseen. Selvitettiin myös millaisia sosiaalisia ongelmia (ahdistus, kiusaaminen, erilaiset riippuvuudet, köyhyys, asunnottomuus jne.) vastaaja itse tai hänen lähipiirinsä on kohdannut viime vuosina. Lopuksi tiedusteltiin, millainen vaikutus presidentti Donald Trumpilla ja hänen hallinnollaan on ollut esimerkiksi Yhdysvaltain asemaan ja arvostukseen maailmassa. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2020 survey included the coronavirus (COVID-19) pandemic, financing the welfare state, happiness, equality, birth rate, and social problems. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, the Government's actions to combat COVID-19, politics, employment, reliability of information, and alcohol use. Next, the survey examined the respondents' attitudes towards rebalancing public finance after the COVID-19 pandemic. Opinions on financing the welfare state were also charted with various questions. For instance, it has been said that financing the welfare state requires that Finns must work more/longer in the future than they do at present, one way or other. Relating to this statement, the respondents were asked to evaluate whether several ways of achieving the goal of making Finns work more/longer were good or bad (e.g. increasing the number of weekly working hours or making it more difficult to take early retirement or get disability pension). Everyday well-being and happiness were also surveyed. The respondents were asked how happy they were at present and how satisfied they were with various matters, such as their income level, relationship status, and opportunities to influence in society. Questions also focused on what the respondents thought contributed to a happy life, for instance whether they thought that good relationships, health, social respect, interesting hobbies, or spirituality were prerequisites for happiness. Several questions charted views on equality and inequality among Finns (e.g. the presence of gender, generational, regional and occupational equality/inequality in Finland). Views on the reasons behind the low birth rate in Finland were examined next (e.g. whether the respondents thought unemployment or general uncertainty contributed to the low birth rate). The respondents were also asked which policy means they thought might be effective in increasing the birth rate. Social problems were examined with questions on whether the respondents had personally experienced or otherwise closely witnessed problems such as anxiety or depression, bullying, substance addiction, problem use of alcohol, or gambling problems, during the past few years. Finally, the respondents' views were surveyed regarding the impact of Donald Trump and his administration on, for instance, the global status of and respect for the United States. Opinions on Finland's EU membership and the euro as Finland's currency were also examined. Background variables included gender, age group, size of the respondent's municipality of residence, region of residence, employer type, employment status, type of employment contract, occupational group, employment sector, trade union membership, political party preference (which party the respondent would vote for), self-perceived social class, and annual income of the respondent's household. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18-79-vuotias väestöAhvenanmaaPersons aged 18 - 79 residing in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haavisto, Ilkka (2020) Epäilyttävä paketti. Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita. (verkkodokumentti). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Arvio 29. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2020/12/eva-arvio-029.pdf Epäilyttävä paketti. Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita. Haavisto, Ilkka (2020). Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli. https://www.eva.fi/blog/2020/12/15/koronatuet-nakertavat-suomalaisten-eu-asenteita/ [viitattu 29.1.2021]. Koronatuet nakertavat suomalaisten EU-asenteita Haavisto, Ilkka (2021). Lommo onnessa. Koronakriisi kolhaisi suomalaisten henkistä hyvinvointia [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 96. hhttps://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/07/no_96.pdf [viitattu 3.1.2023]. Lommo onnessa. Koronakriisi kolhaisi suomalaisten henkistä hyvinvointia Hirvelä, Aarni (2023)."Individualismi kriisin keskellä: Yksilökeskeisyyden vaikutus suomalaisten kriisiasenteisiin". Politiikan tutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto Individualismi kriisin keskellä: Yksilökeskeisyyden vaikutus suomalaisten kriisiasenteisiin URN:NBN:fi:tuni-202306226891 Koivulehto, Ruut (2024) Sosioekonomisen aseman yhteys koettuun mahdollisuuksien tasa-arvoon. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405065446 Sosioekonomisen aseman yhteys koettuun mahdollisuuksien tasa-arvoon. URN:NBN:fi:tuni-202405065446 Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 16.4.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 24.8.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/08/24/suomalaiset-haluavat-hyvinvointivaltion-mutta-kustannukset-voisi-mieluusti-maksaa-joku-muu/ [viitattu 30.8.2024]. Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu Kurronen, Sanna (2020). Hapuileva työlinja. Suomalaiset haluavat kaikki töihin mutta karsastavat työllisyystoimia [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Arvio 27. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2020/11/eva-arvio-027.pdf [viitattu 29.1.2021]. Hapuileva työlinja. Suomalaiset haluavat kaikki töihin mutta karsastavat työllisyystoimia Kurronen, Sanna (2020). Päätetään paikan päällä. Puolet suomalaisista sopisi palkoista työpaikoilla [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli. https://www.eva.fi/blog/2020/12/07/paatetaan-paikan-paalla-puolet-suomalaisista-sopisi-palkoista-tyopaikoilla/ [viitattu 29.1.2021]. Päätetään paikan päällä. Puolet suomalaisista sopisi palkoista työpaikoilla Kurronen, Sanna (2021). Hyssyttelyn hinta. Sosiaaliset ongelmat kasaantuvat alkoholin ympärille [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 88. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/02/eva-analyysi-no-88.pdf [viitattu 3.1.2023]. Hyssyttelyn hinta. Sosiaaliset ongelmat kasaantuvat alkoholin ympärille Kurronen, Sanna (2021). Syntyvyys syvyyksissä. Pessimismi varjostaa synnytysikäisten näkymää [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 90. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/03/eva-analyysi-no-90.pdf/ [viitattu 3.1.2023]. Syntyvyys syvyyksissä. Pessimismi varjostaa synnytysikäisten näkymää Metelinen, Sami (2020). Epäluottamuksen paluu. Usko politiikkaan osoittautui koronakevään poikkeustilaksi [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Arvio 28. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2020/12/eva-arvio-028.pdf [viitattu 29.1.2021]. Epäluottamuksen paluu. Usko politiikkaan osoittautui koronakevään poikkeustilaksi Metelinen, Sami (2020). Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli. https://www.eva.fi/blog/2020/11/03/suomalaisten-arvio-donald-trumpin-presidenttikaudesta-on-synkka/ [viitattu 29.1.2021]. Suomalaisten arvio Donald Trumpin presidenttikaudesta on synkkä Metelinen, Sami (2020). Suomalaisten luottamus Venäjään horjuu, mutta Nato-kannatukseen se ei vaikuta [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli. https://www.eva.fi/blog/2020/11/28/suomalaisten-luottamus-venajaan-horjuu-mutta-nato-kannatukseen-se-ei-vaikuta/ [viitattu 29.1.2021]. Suomalaisten luottamus Venäjään horjuu, mutta Nato-kannatukseen se ei vaikuta Metelinen, Sami (2021). Kirottu velka. Suomalaiset kavahtavat julkista velkaa mutta pelkäävät leikkauksia [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 89. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/01/eva-analyysi-no-89.pdf [viitattu 29.1.2021]. Kirottu velka. Suomalaiset kavahtavat julkista velkaa mutta pelkäävät leikkauksia Metelinen, Sami (2021). Tasa-arvoiset. Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 91. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/04/eva-analyysi-no-91.pdf [viitattu 3.1.2023]. Tasa-arvoiset. Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän Metelinen, Sami (2024). Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 4.6.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/06/04/suomalaiset-tyytyvaisia-euroon-poliitikot-halutaan-pitaa-loitolla-rahapolitiikasta/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta Tiensuu, Aku (2022) Joustava työmarkkina-asema ja mielipiteet aktivoinnista työssä olevalla väestöllä. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Joustava työmarkkina-asema ja mielipiteet aktivoinnista työssä olevalla väestöllä daF3494.por daF3494e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3494 2026-03-19T23:14:23Z ddi:codebook:2_5