2026-04-15T12:01:49Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

a855571b4b94170981c86378efcf307f293e7a03bc57b6a98a587f1215478163 2026-03-23T02:29:10Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Barometer for Swedish-speaking Finns, Spring 2002 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Suomenruotsalainen barometri kevät 2002 Barometer for Swedish-speaking Finns, Spring 2002 Barometer for Swedish-speaking Finns, Spring 2002Suomenruotsalainen barometri kevät 2002 FSD3193urn:nbn:fi:fsd:T-FSD319310.60686/t-fsd3193FSD3193urn:nbn:fi:fsd:T-FSD319310.60686/t-fsd3193 Herberts, Kjell Herberts, Kjell Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Suomenruotsalainen barometri kevät 2002 kieli ja kieletkielellinen identiteettiruotsinkielisetsuomenruotsalaisetyhteenkuuluvuusjoukkoviestimetlehdistöradio (joukkoviestimet)televisio (joukkoviestimet)politiikkayhteiskuntavapaa-aikaarvotidentiteetticultural identityidentitylanguageleisure timemass mediaminority groupsminority language usersnational identitypoliticspressradio (joukkoviestimet)social systemstelevisionvaluesSwedish-speaking Finns YhteiskuntatieteetKulttuuri- ja kansallinen identiteettiSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesCultural and national identitySocial behaviour and attitudes Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, vapaa-ajan käytöstä, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysymykset käsittelivät kieltä, vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa, kielen käyttämistä arkipäivän elämässä. Kysyttiin myös, missä eri yhteyksissä vastaajat olivat käyttäneet asiointi- tai keskustelukielenä ruotsia tai suomea tai molempia. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät joukkoviestimiä, lehdistöä, radiota ja televisiota. Vastaajilta kysyttiin mitä päivälehtiä he lukevat, mitä radiokanavia kuuntelevat ja mitä televisiokanavia katselevat. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, miten paljon he tuntevat yhteenkuuluvuutta joihinkin ihmisryhmiin, maihin tai alueisiin. Lisäksi kysyttiin, miten vahvaksi he kokivat oman identiteettinsä ollessaan tekemisissä eri ihmisryhmien kanssa. Kysyttiin myös, miten paljon yhteenkuuluvuutta he tunsivat näiden ryhmien kanssa. Seuraavaksi käsiteltiin poliittista suuntautuneisuutta ja tiedusteltiin mm. eri puolueiden äänestyshalukkuutta. Lopuksi kysymykset käsittelivät elämäntapaa ja arvostuksia. Kysyttiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat olivat elämäänsä, millaisia ihmisiä heidän ympäristössään liikkuu ja asuu sekä kysyttiin millaisia asioita vastaajat olivat tehneet viimeisten 12 kuukauden aikana. Vastaajille esitettiin myös väittämiä ajankohtaisista asioista Suomessa. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, leisure time activities, values, identity and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of situations within the previous year, such as doctor's appointments, vehicle inspections, and visits to the city council, libraries or tax offices. The respondents were also asked whether they preferred not to use Swedish with authorities because they were afraid of receiving hostile service, and if they felt that their errands had not been taken proper care of in the past due to an official's lack of Swedish language skills. The next questions concerned mass media, the press, radio, and television. The respondents' preferred newspapers, radio stations and television channels were surveyed, as well as their internet use. After this, the respondents were asked if they felt a sense of belonging in various lands and regions, such as Finland, Swedish-speaking Finland, Sweden, the Nordic, and the European Union. The survey also examined the strength of the respondents' cultural identity as a Finland-Swede in different groups of people and situations. It was also asked if the respondents felt a sense of belonging in various groups. The next theme concerned the respondents' political orientation and party preferences. The respondents were asked if they had participated in or discussed politics in different ways within the previous year. The respondents' views were surveyed on democracy within the EU, Finland, the respondent's region of residence, and the respondent's municipality of residence. The final theme concerned the respondents' values and ways of life. They were asked to evaluate which factors bring happiness to their lives and to estimate how likely the people around them would help in different situations or if they would act in a selfish or even illegal manner. The respondents were also presented with a variety of activities and asked if they had participated in them within the previous 12 months (e.g. playing a sport, going to the movies, working overtime, praying to God, visiting a summer cottage). Finally, the respondents were presented with a set of attitudinal statements about current issues that they were asked to evaluate. The statements concerned, among other subjects, nuclear power, fur production, NATO, adoption rights for same-sex couples, and Swedish as a mandatory school subject. Background variables included e.g. region, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa (ml. Ahvenanmaa) asuvat 15 - 80-vuotiaat, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.People residing in Finland (including Åland) between the ages 15 and 80 who have Swedish as their registered mother tongue. KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineistoLongitudinal.CohortEventBasedLongitudinal: Cohort/Event-basedLongitudinal.CohortEventBased Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0). Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Opinioner och trender i svenskfinland (2008). Toim. Herberts, Kjell. Vaasa: Åbo Akademi. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Opinioner och trender i svenskfinland daF3193.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3193 2026-03-19T23:05:39Z ddi:codebook:2_5