2026-04-30T03:09:01Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

a4072e256a3d1d502cb34fe771693dd4d669198653215c1bb7338c7427c89e14 2026-03-23T02:27:50Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Family Barometer 2010: Family Policy Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Perhebarometri 2010: perhepolitiikka Family Barometer 2010: Family Policy Family Barometer 2010: Family PolicyPerhebarometri 2010: perhepolitiikka FSD2793urn:nbn:fi:fsd:T-FSD279310.60686/t-fsd2793FSD2793urn:nbn:fi:fsd:T-FSD279310.60686/t-fsd2793 Miettinen, Anneli Rotkirch, Anna Miettinen, Anneli Rotkirch, Anna Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Perhebarometri 2010: perhepolitiikka verotustyöperheettoimeentulolapset (perheenjäsenet)lastenhankintasosiaalietuudetvanhemmuussukupuoliroolitperhepolitiikkasosiaaliturvaperhe-elämäperhevapaatchildbirthchild carechild day carechildrenfamiliesfamily benefitsfamily policygender rolelabour and employmentparental leaveparentssocial security benefitstaxation YhteiskuntatieteetSosiaalipolitiikkaPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesSocial welfare policyFamily life and marriageSocial welfare systems/structures Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja sukupuolirooleja sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä, kuinka monta lasta hänellä on ja minkä ikäisiä lapset ovat. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä tiedusteltiin hoitovapaiden ja lapsilisien käytöstä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kuinka tyytyväinen on lapsiin kohdistuneisiin palveluihin kuten neuvolaan tai koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, mitkä asiat vaikuttivat ensimmäisen lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisten haasteellisena ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä. Yleisesti sosiaaliturvapolitiikkaan liittyen tutkimuksessa tiedusteltiin, keille vastaaja kohdentaisi sosiaaliturvaa Suomessa. Verotuksesta vastaajalta tiedusteltiin muun muassa mielipidettä verotuksen nykyisestä tasosta ja siitä, mihin niitä pitäisi kohdentaa, jos ne suunnataan lapsiperheiden tukemiseen. Lisäksi tiedusteltiin millainen verotusmalli olisi vastaajalle mieluisin. Perhepoliittisia toimenpiteiden tärkeyttä ja perhe- ja työelämän yhdistämistä koskevissa kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi sitä, miten tärkeänä pitää mahdollisuutta osapäiväiseen kodinhoidontukeen ja päivähoitoon. Lisäksi kysyttiin mielipidettä isien vanhempainvapaiden käytön edistämisestä ja 6+6+6-mallista. Mielipiteitä sukupuolten asemasta vastaajalta kartoitettiin väitteiden avulla. Niissä kysyttiin esimerkiksi, mitä mieltä on siitä, että nykyaikaisen isän tulee olla yhtä pitkään kotona hoitamassa lapsiaan kuin äidin. Hoivaan ja avustamiseen liittyviä kysymyksiä olivat tutkimuksessa kysymykset perhevapaiden ulottamisesta koskemaan myös muita sukulaisia ja ikääntyneiden vanhempien hoitoa. Lisäksi kysyttiin onko avustanut oman kotitalouden ulkopuolella asuvaa sukulaista säännöllisesti viimeisen vuoden aikana. Taustamuuttujina tutkimuksessa käytettiin mm. ikää, kuntatyyppiä, vuosituloja, sukupuolta, koulutusta, lapsilukua, puoluekantaa, asumismuotoa ja näkemystä omasta yhteiskuntaluokasta.The study charted the views of Finnish people on family policy and included themes such as family benefits, taxation, parenting, gender roles and work-life balance. The respondents were first asked some questions about their situation, for example, whether they had any children and how many children under the ages of 18 and 10 they had. Those respondents who had children were asked whether they or the other parent had been on care leave (after parental leave, granted by the employer), how the family usually spent the child benefit and what things had been particularly important and challenging when they had had their first child. The way expenses and bills were paid between the respondent and their spouse was investigated as well as how satisfied the respondent was with various services for families with children. One question surveyed whether the respondents had regularly helped a relative not living in their household in the previous 12 months. Opinions on the ideal number of children were surveyed. Relating to social policy in general, the respondents were asked whether Finnish social security benefits should be universal or directed at those with financial difficulties, what their opinion on the amount of taxes was and whether income tax could be increased if the increase in revenue were directed at certain purposes (e.g. care for the elderly). Relating to family policy, views were surveyed on how tax income should specifically be allocated if it was used to support families with children (e.g. on day care services, child health care), how child benefit should be paid based on the income of the family as well as the importance of various measures that could be taken to improve the circumstances of families with children and the importance of measures to develop family leave and work-life balance. The respondents were also asked how fathers could be encouraged to take paternal leaves, to what extent they agreed with a number of statements relating to gender roles and whether care leave/home care allowance should also be granted to relatives other than parents who look after a small child and to people who are working and caring for their own parents. Opinions on the best type of taxation for families with children were charted. Background variables included, among others, the respondent's date of birth, gender, mother tongue, marital status, household composition, level of education, economic activity and occupational status, employer type, previous occupational status, membership in a trade union/professional organisation, self-placement on a left - right axis, self-perceived social class, personal gross annual income and place of residence. Further background variables included the mother tongues of the members of the household, household size, number and ages of children in the household, gross annual income of the household, type of accommodation, housing tenure and the respondent's/family's financial situation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 20 - 64-vuotiaat suomalaisetAhvenanmaaPeople aged 20-64 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.Users of the data shall send Väestöliitto [Family Federation of Finland] a copy of all research publications based on or using the data. Publications shall be sent to the mail address: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI, FINLAND. Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048 Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland 10.1093/esr/jcad048 Hollo, Hely (2019). Työväenluokka ja tasa-arvo. Kandidaatintutkielma. Sosiologia. Tampereen yliopisto. Työväenluokka ja tasa-arvo Lainiala, Lassi (2010). Perhebarometri 2010. Perhepolitiikan uudet tuulet: perheen paluu. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 39/2010. Perhebarometri 2010. Perhepolitiikan uudet tuulet: perheen paluu Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014. Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana Lindholm, Satu (2012). Suomalaisten suhtautuminen isien vanhempainvapaiden kehittämiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. hdl:10138/34029 Suomalaisten suhtautuminen isien vanhempainvapaiden kehittämiseen 10138/34029 daF2793.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2793 2026-03-19T23:05:07Z ddi:codebook:2_5