2026-05-16T14:09:09Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

a2fc665ebe3afedec512ece750e6d5372173192d7e53a2f909b4fe2e3b31ca29 2026-03-23T02:29:12Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuorisorikollisuus 2016 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Self-Report Delinquency Study 2016 Nuorisorikollisuus 2016 Finnish Self-Report Delinquency Study 2016Nuorisorikollisuus 2016 FSD3209urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320910.60686/t-fsd3209FSD3209urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320910.60686/t-fsd3209 Kivivuori, Janne 0000-0002-3572-0791 Näsi, Matti 0000-0001-8333-9226 Kivivuori, Janne 0000-0002-3572-0791 Näsi, Matti 0000-0001-8333-9226 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Self-Report Delinquency Study 2016 rikoksetrikollisuusvarkauskiusaaminenpiilorikollisuusuhkailuväkivaltapäihteetvahingontekorikkomuksetopettajatoppilaatnuoretnuorisorikollisuusilkivaltaassaultbullyingburglarycrime and securitycrime victimscriminal damagecyberbullyingdrinking behaviourdrug offencesjuvenile delinquencyoffencespersonality traitsrobberyschoolchildrenschoolteachersshopiftingtheftyouth YhteiskuntatieteetNuoretRikollisuus ja lainvalvontaSocial sciencesYouthCrime and law enforcement Aineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Kyselyn alussa kysyttiin vastaajan taustatietoja, koulumenestyksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan perheestä. Kyselyn ensimmäinen laaja kysymyspatteri käsittelee kiellettyjä tekoja, joita vastaaja on mahdollisesti tehnyt elämänsä aikana ja viimeisen 12 kuukauden aikana. Näitä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, kiusaaminen, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Mikäli vastaaja kertoi tehneensä joitain näistä kielletyistä teoista viimeisen 12 kuukauden aikana, häneltä kysyttiin tarkempia tietoja teosta. Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, kuinka monta kertaa vastaaja on tehnyt teon viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi joidenkin tekojen kohdalla kysyttiin, toimiko vastaaja yksin vai jonkun toisen henkilön kanssa sekä oliko vastaaja alkoholin vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Varastamiseen liittyen tiedusteltiin, keneltä vastaaja on varastanut sekä varastettujen tavaroiden arvoa euroina. Kiusaamiseen liittyen kysyttiin tarkentavana kysymyksenä kiusaamisen tavasta sekä kiusaamisen syistä, joiksi lueteltiin muun muassa kiusatun ihonväri, uskonto, kansallinen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja yhteiskunnallinen mielipide. Myös väkivallan osalta oltiin kiinnostuneita teon syystä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin päihteiden käyttöön liittyen mistä aineesta oli kyse ja käyttikö joku vastaajan kanssa päihdyttävää ainetta. Joidenkin kiellettyjen tekojen kohdalla kysyttiin vielä siitä, onko poliisi saanut tietää tehdystä teosta. Seuraavaksi kartoitettiin tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Näitä tekoja olivat muun muassa omaisuuden vahingoittaminen, varastaminen, kiusaaminen, väkivalta tai sen uhka sekä aikuisen tai toisen nuoren tekemä seksuaalinen häirintä. Näiden kohdalla kysyttiin, onko vastaaja kokenut kyseisiä asioita elämänsä aikana ja viimeisen 12 kuukauden aikana. Mikäli vastaaja oli kokenut kyselyssä määriteltyjä tekoja viimeisen 12 kuukauden aikana, tapahtumista kysyttiin tarkentavia kysymyksiä: kuinka usein vastaaja on kokenut tekoja, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti. Lisäksi haluttiin saada selville, ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan. Perhe- ja kotiolot olivat kyselyssä seuraavana teemana. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, kertooko hän kotoa illalla lähtiessään minne on menossa, tietävätkö vanhemmat kenen kanssa vapaa-aikaa vietetään, seuraavatko vanhemmat koulumenestystä ja huolehtivatko vanhemmat nukkumaanmenoajoista. Lisäksi kysyttiin, ovatko vanhemmat nähneet nuorta humalassa, syödäänkö perheessä yhdessä ja riitelevätkö nuoren vanhemmat keskenään. Seuraavaksi kartoitettiin nuoren asuinympäristöä ja koulun ilmapiiriä. Nuoren vapaa-aikaan liittyen vastaajalta kysyttiin oleilusta julkisilla paikoilla, nuorisotalolla ajan viettämisestä sekä väkivaltaisten tietokonepelien pelaamisesta. Kysyttiin myös käytetäänkö vastaajan kaveripiirissä marihuanaa tai hasista sekä varasteleeko tai tappeleeko joku vastaajan ystävistä. Kyselyn loppupuolella vastaajalta kysyttiin omista luonteenpiirteistä ja tavasta reagoida erilaisiin tapahtumiin. Vastaajaa pyydettiin esimerkiksi arvioimaan, onko hän huolellinen, toimiiko hän usein hetken mielijohteesta ja ottaako hän joskus riskejä pelkän huvin vuoksi. Seuraavaksi tiedusteltiin väkivallan pelosta ja turvallisuuden tunteesta erilaisissa paikoissa sekä kokeeko vastaaja epävarmuutta tai turvattomuutta esimerkiksi ympäristöuhkien, terrorismin tai rikollisuuden takia. Lisäksi haluttiin saada selville nuorten mielipiteitä erilaisista väittämistä, liittyen esimerkiksi lain rikkomiseen ja maahanmuuttoon. Tiedusteltiin myös, onko koulun opettaja tai rehtori tarkastanut vastaajan reppua, lokeroa, pulpettia tai taskuja tai ottanut pois kielletyn esineen tai päihteitä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja arvostaa esimerkiksi suosittua elokuvatähteä, anisoitunutta sotilasta tai menestyvää yritysjohtajaa sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, kuinka onnellinen ja tyytyväinen elämään hän on ollut viimeisen kuukauden aikana. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema, perheen taloudellinen tilanne sekä tilastollinen kuntaryhmitys.The survey studied the extent, frequency and nature of self-reported offending among young people in Finland as well as their attitudes towards crime and experiences of being victims. Questions covered truancy, making graffiti, damaging the school's or other property, theft and shoplifting, motor vehicle theft, breaking and entering, copyright infringement online, bullying and cyberbullying, taking part in a fight, assault, robbery, possession of a weapon, alcohol use, drink-driving, and drug use. If the respondents admitted to having done any of the acts mentioned, they were asked whether they had done it in the previous 12 months and how many times. Relating to some of the offences, the respondents were also presented with specifying questions about the last time they had committed the act, for example, whether they had acted alone, whether they had been drunk at the time, whether the act had been revenge for some previous incident, what they had stolen, and whether their motive for the offence had been discriminatory. The respondents were also asked whether they had been a victim of criminal damage, robbery, theft, bullying, threats of violence, assault, hate crime, parental corporal punishment, cyberbullying and sexual harassment by adults or other young people. If the respondents had been a victim of any of the acts, they were asked whether they had experienced it in the previous 12 months and how many times. Relating to some of the experiences, the respondents were also presented with specifying questions about the last time they had been a victim of the crime, for instance, whether the perpetrator had been male or female, how old the perpetrator had been, what his/her ethnic background had been, whether the respondent had sustained injuries, and what had been stolen. Relating to experiences of violence, the respondents were further presented with a list of people (e.g. sibling, friend, mother, father, unknown adult, teacher, coach/instructor) and asked whether any of them had physically assaulted them (hit, kicked, or used a weapon). Family and circumstances at home were surveyed with questions about the extent to which parents supported and were interested in the respondent's life. Relating to leisure time, questions probed how often the respondents were away from home in the evenings, went to parties with alcohol involved, spent long periods of time online, played violent games, watched violent films etc. Questions about the neighbourhood of residence and school investigated the prevalence of graffiti and vandalism in the neighbourhood, and the prevalence of vandalism and disruptive behaviour at school. The respondents were also asked whether their friends had used cannabis, shoplifted or been in a fight in a public place. The respondents' personality traits were charted by asking them the extent they agreed with statements relating to impulsiveness, risk-seeking, and being considerate of others. The respondents were also asked how much insecurity they felt over different issues, such as environmental threats and disasters, crime, or hate speech on the Internet. The respondents' agreement with a variety of attitudinal statements about law-breaking, immigration and multiculturalism, religion, and revenge was surveyed. The respondents were asked whether the school personnel had searched their belongings for or confiscated items or substances capable of harming others during the school year. The number of times this had happened was charted as well as who had searched for or confiscated the items, whether force had been used, and whether the respondent had tried to resist. Finally, the respondents were asked how much they appreciated different types of people, whether they personally wanted to be famous or admired and to achieve great things, and how happy and satisfied with life they had been in the previous six months. Background variables included, among others, the respondent's gender and age as well as the number of years they had lived in their municipality of residence, number of siblings, languages spoken at home, parents' economic activity, family's financial situation and type of the municipality of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkielisten peruskoulujen yhdeksännen luokka-asteen oppilaatPupils in the ninth grade of basic education in Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksiasteinen ryväsotantaProbability.Cluster.SimpleRandomProbability: Cluster: Simple randomProbability.Cluster.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aarnio, Paula (2023). Sosiaalisen ympäristön huono-osaisuuden yhteys nuorten rikollisuuteen. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalisen ympäristön huono-osaisuuden yhteys nuorten rikollisuuteen Herva, Olivia ja Rytkönen, Miia (2022): Nuorten viharikoskäyttäytyminen sosiaalisen oppimisen teorian valossa. Psykologian pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20221008 Nuorten viharikoskäyttäytyminen sosiaalisen oppimisen teorian valossa urn:nbn:fi:uef-20221008 Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021). Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020. Kriminologia, 1(1), 5-19. https://kriminologia.journal.fi/article/view/109017. Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020 10.54332/krim.109017 Keskitalo, A & Shweeke, N (2022) Nuorten kokeman seksuaaliväkivallan yhteys rikolliseen käyttäytymiseen. Pro gradu -tutkielma, Psykologian koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20221378 Nuorten kokeman seksuaaliväkivallan yhteys rikolliseen käyttäytymiseen urn:nbn:fi:uef-20221378 Kivivuori, Janne & Aaltonen, Mikko & Näsi, Matti & Suonpää, Karoliina & Danielsson, Petri (2018). Kriminologia: rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus. Kriminologia: rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa Mikkola, Reetta (2017). Nuoret ja tarkastustoimenpiteet koulussa. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Nuoret ja tarkastustoimenpiteet koulussa Näsi, Matti & Tanskanen, Maiju (2017). Nuorisorikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilannekatsaus 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 22/2017. Helsingin yliopisto, 201-218. Nuorisorikollisuus Näsi, Matti (2016). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 18/2016. Helsingin yliopisto. Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016 Puska, Maija (2019) Nuoret fyysisen väkivallan tekijöinä : määrällinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten nuorten väkivaltaista rikoskäyttäytymistä selittävistä tekijöistä. Pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Nuoret fyysisen väkivallan tekijöinä : määrällinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten nuorten väkivaltaista rikoskäyttäytymistä selittävistä tekijöistä URN:NBN:fi:jyu-201910084363 Pötsönen, Milla (2022). Kiusaamista koulussa, väkivaltaa kadulla. Koulukiusaaminen ja väkivalta epätoivottuna käyttäytymisenä yläkoululaisten keskuudessa. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kiusaamista koulussa, väkivaltaa kadulla. Koulukiusaaminen ja väkivalta epätoivottuna käyttäytymisenä yläkoululaisten keskuudessa Rajajärvi, Jenina (2023). Sosiaalinen kontrolli ja nuorisorikollisuus. Epävirallisen sosiaalisen kontrollin yhteys rikolliseen käyttäytymiseen suomalaisilla 15-16-vuotiailla nuorilla. Turun yliopisto: pro gradu -tutkielma. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/174703/Rajajarvi_Jenina_opinnayte.pdf?sequence=1 Sosiaalinen kontrolli ja nuorisorikollisuus. Epävirallisen sosiaalisen kontrollin yhteys rikolliseen käyttäytymiseen suomalaisilla 15-16-vuotiailla nuorilla. daF3209.por daF3209e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3209 2026-03-19T23:00:41Z ddi:codebook:2_5