2026-04-30T08:13:39Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

9d278f901b7e9aec274dda7ce288354e6f26360cf3d8eb1c63a082c2ea1fcdca 2026-03-23T02:28:15Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Youth Survey 2013 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Nuorisobarometri 2013 Finnish Youth Survey 2013 Finnish Youth Survey 2013Nuorisobarometri 2013 FSD2919urn:nbn:fi:fsd:T-FSD291910.60686/t-fsd2919FSD2919urn:nbn:fi:fsd:T-FSD291910.60686/t-fsd2919 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Nuorisobarometri 2013 nuoretasenteetäänestäminenpoliittinen osallistuminenvaikuttaminenosallistuminenyhteisötsosiaalinen mediatyytyväisyyspoliittiset asenteetcitizen participationcommunitiespolitical participationsatisfactionsocial influencesocial participationvotingyouthyouth culture YhteiskuntatieteetNuoretPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSocial sciencesYouthPolitical behaviour and attitudes Vuoden 2013 Nuorisobarometrin teemana oli osallisuus. Osallisuutta kartoitettiin tutkimalla muun muassa nuorten äänestyskäyttäytymistä, osallistumisen motiiveja, yhteisöihin kuulumista ja heidän näkemyksiä vaikuttamismahdollisuuksistaan. Kyselyssä nuorelta tiedusteltiin aluksi, kuinka tärkeitä hänelle ovat tietyt elämän osa-alueet ja arvot, kuten rakkaus ja ihmissuhteet tai tasa-arvo ihonväristä ja kulttuurista riippumatta. Seuraavaksi nuorelta kysyttiin, onko hän viimeisen vuoden aikana osallistunut poliittiseen toimintaan tai muilla tavoin pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Jos nuori vastasi jompaankumpaan edellisistä myöntävästi, häneltä tiedusteltiin toimintaa motivoineista tekijöistä, kuten missä määrin siihen vaikutti taloudellinen hyöty, velvollisuudentunne ja toiminnan hauskuus. Nuorelta tiedusteltiin myös, missä määrin tietyt tekijät, kuten asioiden vaikuttaminen liian monimutkaisilta vaikuttivat siihen, ettei hän ole toiminut itselle tärkeiden asioiden puolesta. Seuraavaksi tutkittiin vaikuttamisen keinoja ja äänestyskäyttäytymistä. Nuorelta kysyttiin mielipidettä eri vaikuttamiskeinojen tehokkuudesta. Keinoja olivat muun muassa äänestäminen, keskustelutilaisuuksiin tai mielenosoitukseen osallistuminen, väkivalta ja sosiaalisten medioiden poliittinen keskustelu. Jos nuori ilmoitti uskovansa kyseessä olevaan vaikutuskeinoon, häneltä kysyttiin, onko hän itse vaikuttanut kyseisellä tavalla. Äänestämiseen liittyen nuorelta kysyttiin, äänestikö nuori kuntavaaleissa lokakuussa 2012. Jos nuori vastasi kieltävästi, häneltä tiedusteltiin päättikö hän jättää äänestämättä vai oliko syynä este. Mikäli nuori vastasi jättäneen äänestämättä muun kuin esteen vuoksi, häneltä kysyttiin eri syiden, kuten protestihalun vaikutusta äänestämättä jättämiseen. Kuntavaaleissa 2012 äänestänyt nuori vastasi samaan kysymykseen, arvioiden miksi jotkut nuoret jättävät äänestämättä. Nuorelta kysyttiin seuraavaksi, miten hän näkee vaikutusmahdollisuutensa esimerkiksi taloudelliseen hyvinvointiinsa, ympäristöasioihin ja päätöksentekoon niin valtakunnallisella kuin EU:n tasolla. Sitten tiedusteltiin nuoren mielipidettä työpoliittisista aiheista väitteiden avulla, kuten tekeekö nykyinen sosiaaliturva ihmisistä passiivisia. Kysymys vastuusta kartoitti nuoren näkemystä siitä, kuinka suuri vastuu eri tahoilla, kuten esimerkiksi kunnilla, kansalaisjärjestöillä tai yrityksillä, on suomalaisten hyvinvoinnista. Lisäksi nuori sai kertoa, mitä mieltä hän on vaikuttamiseen liittyvistä väitteistä, kuten onko hänellä mielestään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus ja eduskunta päättävät tai kaipaako hän enemmän vaikuttamismahdollisuuksia verkossa. Lopuksi nuorelta kysyttiin, missä määrin hän katsoo kuuluvansa eri alueisiin, kuten asuinpaikkakuntaansa, Suomeen tai maailmaan globaalina yhteisönä. Häneltä myös tiedusteltiin, käyttääkö hän sosiaalisen median palveluita, esimerkiksi Facebookia, Twitteriä tai Google+:aa. Jos nuori vastasi käyttävänsä jotain edellä mainituista palveluista, häneltä kysyttiin kuinka usein hän tekee siellä tiettyjä toimintoja, kuten päivitysten kirjoittamista, yhteiskunnallisten aiheiden kommentoimista, toisten kirjoittamien sisältöjen jakamista ja yhteiskunnallisten aiheiden lukemista. Lisäksi nuorelta tiedusteltiin osallistuuko hän vapaa-ajallaan johonkin ryhmään tai yhteisöön ja millaiseksi hän kokee asemansa yhteisössä. Taustatietoina kyselyssä käytettiin useita muuttujia, kuten sukupuolta, ikää, äidinkieltä ja asumis- ja perhemuotoa, koulutus- ja työssäolotietoja, perheen toimeentuloa lapsuudessa, äidin koulutustasoa ja kuulumista johonkin vähemmistöön.The theme of the Finnish Youth Survey 2013 was participation, which was studied by investigating young people's voting behaviour, reasons for participation, belonging in communities and views on the possibilities of influencing decision-making. First, the respondents' views on the importance of different principles, values and aspects of life (e.g. own health, leisure time, national security, human rights) were charted. Relating to civic engagement, the respondents were asked whether they had been involved in political activity in the previous 12 months, whether they had tried to influence issues important to them in the previous 12 months, which reasons had motivated them to act for a cause and which had dissuaded them from acting. Opinions were charted on the various ways of influencing decision-making and policies, whether the respondents themselves had used these ways to influence, whether they had voted in the previous municipal elections and if they had not, the importance of different reasons for not voting. The respondents were also asked how important certain reasons for not voting were to young people in general and what they thought their chances of influencing different things were (e.g. own economic well-being, EU decision-making). The extent to which the respondents agreed with various statements relating to career and employment was investigated as well as opinions on how much responsibility different bodies and actors should hold for the well-being of Finns. Views on politics, voting and decision-making were studied by charting how much the respondents agreed with a number of statements. Finally, the respondents were asked to what extent they identified with different regions and areas, whether they used social media and how they used it, and whether they participated in the activities of a group or community in their leisure time. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, mother tongue, household composition, country of birth, nationality, identification with a minority group, education level, average grade of the latest report card, economic activity and occupational status, mother's education level and countries of birth of parents. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa asuvat 15 - 29-vuotiaat nuoretAhvenanmaaYoung people aged 15-29 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Hobbs, Carl (2019). Demokratipreferenser bland finska medborgare : Stöd för representativ demokrati, deltagardemokrati, direktdemokrati och expertdemokrati. Pro gradu-avhandling. Statsvetenskapliga fakulteten, Helsingfors universitet. Demokratipreferenser bland finska medborgare : Stöd för representativ demokrati, deltagardemokrati, direktdemokrati och expertdemokrati Myllyniemi, Sami (2014). Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja; 145 & verkkojulkaisuja; 71. Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013 Rivinoja, Telma (2015). Y-sukupolven työelämäasenteet ja -orientaatiot. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505201457 Y-sukupolven työelämäasenteet ja -orientaatiot URN:NBN:fi:uta-201505201457 Väyrynen, Tuija (2023). Liian nuori äänestämään? Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä äänestysikärajan laskemisesta. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Liian nuori äänestämään? Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä äänestysikärajan laskemisesta URN:NBN:fi:tuni-202301251764 daF2919.por daF2919e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2919 2026-03-19T23:09:56Z ddi:codebook:2_5