2026-05-17T14:35:13Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

981df9c1c63c19f5d7bf340fe592ef1f1ca41c4ea8ff7d0dbdf366c425480a8f 2026-03-23T02:31:23Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2022 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2022 Työolobarometri 2022 Finnish Working Life Barometer 2022Työolobarometri 2022 FSD3784urn:nbn:fi:fsd:T-FSD378410.60686/t-fsd3784FSD3784urn:nbn:fi:fsd:T-FSD378410.60686/t-fsd3784 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Economic Affairs and Employment Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2022 ammatillinen kehitysetätyöjoustotyöpalkansaajatpalkattulevaisuudenodotuksettyöelämätyöhyvinvointityökykytyön kuormittavuustyöolottyöpaikkaväkivaltacareer developmentemployeesemploymentemployment opportunitieswagesworkplace bullyingworking conditionsflexible working timehours of workoccupational lifejob satisfactionworkloadsteleworkexpectation YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Aluksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta, etätyöstä ja työajan joustoista. Edelleen pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin esihenkilöä koskeviin väittämiin. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Vastaajat kertoivat, käyttävätkö he työssään digitaalisia työvälineitä, kuten sosiaalista mediaa. Vastaajilta tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta. Lopuksi kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The questionnaire, target population and collection method of the survey were changed for the 2021 collection round. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace and changes in the number of staff in the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement, trust and equality in the workplace. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work and safety of work environment. The respondents were asked whether their place of work supported its employees in learning and trying new things, and whether they had taken part in job-related training in the past 12 months and received a salary during that time. Participation in job-related training through different methods (e.g. online, with a mentor, self-study) in the past 12 months was surveyed. The respondents were also asked whether in the past 12 months they had developed their skills and competence so that they could work in a new role in the future, and whether they had received new tasks or responsibilities at their job that had required them to learn new things. The next set of questions focused on flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, satisfaction with the pay level, and digital tools as part of work. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. Remote work was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely in the past 12 months and whether they felt they could influence how much remote work they did. The respondents' experiences of working with their manages were examined with questions on, for example, whether they receive feedback from their manager when they succeeded in their work, whether their managed treats employees fairly and equally, and whether their manager is interested in their workplace wellbeing. The use of digital tools, virtual workspaces, and social media services as part of work tasks was also charted. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Discrimination at work based on factors such as ethnic group, age, gender, sexual orientation, and health status was explored. Incidents of bullying, sexual harassment and violence at work were also surveyed. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, inability to focus, togetherness and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be temporarily laid off or made redundant. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed and what they would do if they became unemployed (e.g. apply for a new job in the same field, apply for a new job in a different field, become self-employed, get a job abroad). Finally, the respondents' membership of trade unions and unemployment funds was surveyed. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, and weekly working hours. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaEmployees aged 18-64 whose regular working hours are at least 10 hours KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATIItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Barck, Joona (2025) Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150393 Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023 URN:NBN:fi-fe2025052150393 Forslund, K. (2025). Ojämställdhet i det finländska arbetslivet: En analys av skillnader mellan kvinnors och mäns upplevelser. Magisteravhandling i socialpolitik. Vasa: Åbo Akademi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022814935 Ojämställdhet i det finländska arbetslivet: En analys av skillnader mellan kvinnors och mäns upplevelser URN:NBN:fi-fe2025022814935 Hanhineva, Nelli (2023) Työn laatu työn imun selittäjänä suomalaisilla palkansaajilla. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202403112322 Työn laatu työn imun selittäjänä suomalaisilla palkansaajilla URN:NBN:fi:jyu-202403112322 Hautanen, Maiju (2024). Vaikutusmahdollisuuksien ja esihenkilön työskentelyn yhteys työn imuun vuoden 2022 työolobarometrissä. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Vaikutusmahdollisuuksien ja esihenkilön työskentelyn yhteys työn imuun vuoden 2022 työolobarometrissä URN:NBN:fi:tuni-202410289557 Heidarpour Kiaei, Hanieh (2024). AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys (2018-2022). Master's Thesis in Social Data Science. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/587889 AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys 10138/587889 Ingalsuo, Tuomas & Sysilä Iida, (2025). Työpaikkakiusaamisen havaitsemisen yhteys työkykyyn ja stressi yhteyttä välittävänä tekijänä. Psykologian pro gradu - tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto. Työpaikkakiusaamisen havaitsemisen yhteys työkykyyn ja stressi yhteyttä välittävänä tekijänä urn:nbn:fi:uef-20251086 Korkeakoski, Pinja (2024). Työuupumus ja yhteisöllisyys nuorilla aikuisilla. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Työuupumus ja yhteisöllisyys nuorilla aikuisilla URN:NBN:fi:tuni-202404294793 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2023). Työolobarometri 2022. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:13. Työolobarometri 2022 URN:ISBN:978-952-327-786-1 Myllymäki, Leena (2025). Ikääntyneisiin kohdistuva syrjintä suomalaisessa työelämässä. Sosiologian maisteritutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Ikääntyneisiin kohdistuva syrjintä suomalaisessa työelämässä URN:NBN:fi:jyu-202509187262 Nauska, Suvi (2025). Oppimiskulttuurin ja työssä oppimisen yhteys työuupumukseen. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Oppimiskulttuurin ja työssä oppimisen yhteys työuupumukseen URN:NBN:fi:tuni-2024122011492 Paasiviita, Nea (2024) Työpaikalla koettujen oppimismahdollisuuksien yhteys työn imun kokemuksiin. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405065389 Työpaikalla koettujen oppimismahdollisuuksien yhteys työn imun kokemuksiin URN:NBN:fi:tuni-202405065389 Palonen, Julia (2024). Etätyöskentely ja työhyvinvointi : Kvantitatiivinen tutkimus etätyöskentelyn ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056525 Etätyöskentely ja työhyvinvointi : Kvantitatiivinen tutkimus etätyöskentelyn ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. URN:NBN:fi-fe2024062056525 Salmi, J. & Tuominen, E. (2026). Etätyön määrän ja etätyöhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien yhteys koettuun työn imuun. Psykologian pro gradu -tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20260073 Etätyön määrän ja etätyöhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien yhteys koettuun työn imuun urn:nbn:fi:uef-20260073 Saukkonen, Rasmus (2024) Työskentely kotoa käsin: etätyön nousu ja vaikeudet koronapandemian aikana. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatin tutkielma. Joensuu, Itä-Suomen yliopisto. Työskentely kotoa käsin: etätyön nousu ja vaikeudet koronapandemian aikana Tulokas, H., & Ollila, R. (2024). Työssä opiskelun ja oppimiskulttuurin yhteys työhyvinvoinnin kokemiseen. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202402061756. Työssä opiskelun ja oppimiskulttuurin yhteys työhyvinvoinnin kokemiseen URN:NBN:fi:jyu-202402061756 Vainiola, Veera (2025). Työn vaikutusmahdollisuudet, ikä ja työn imu. Määrällinen tutkimus suomalaisista palkansaajista. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. Työn vaikutusmahdollisuudet, ikä ja työn imu. Määrällinen tutkimus suomalaisista palkansaajista urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20250922 Vasko, Noora (2025). "Organisaation johtamiskäytäntöjen ja esihenkilötyön vaikutus työn imun kokemukseen asiantuntijatyössä". Kauppatieteiden kandidaatintutkielma. Lappeenranta: Lappeenranta-Lahden teknillinen yliopisto LUT. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501153946 "Organisaation johtamiskäytäntöjen ja esihenkilötyön vaikutus työn imun kokemukseen asiantuntijatyössä" URN:NBN:fi-fe202501153946 daF3784.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3784 2026-03-19T23:31:47Z ddi:codebook:2_5