2026-05-02T16:17:31Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

957008b2f3a1eddf1960c871a547c11ad70cb788faccd8ce325fe35afbe6fb26 2026-03-23T02:30:08Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2018 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2018 Työolobarometri 2018 Finnish Working Life Barometer 2018Työolobarometri 2018 FSD3482urn:nbn:fi:fsd:T-FSD348210.60686/t-fsd3482FSD3482urn:nbn:fi:fsd:T-FSD348210.60686/t-fsd3482 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Economic Affairs and Employment Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2018 työelämätyöolottyöhyvinvointipalkansaajattyön kuormittavuustyöpaikkaväkivaltapalkkaustulevaisuudenodotuksettyöaikajoustotyösosiaalinen mediatyökykyammatillinen kehityscareer developmentemployeesemployment opportunitiesemploymentexpectationflexible working timehours of workjob satisfactionoccupational lifeteleworkwagesworking conditionsworkplace bullying YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2018 työolobarometri käsitteli mm. työpaikan henkilöstössä ja omassa työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista mediaa, syrjintää, työpaikkakiusaamista, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2018 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä koulutuksesta ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista. Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Palkalliseen koulutukseen osallistuneilta tiedusteltiin, millaisia taitoja, kuten tietotekniikkaa, kieliä, projektitaitoja, he oppivat koulutuksessa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin työssäoppimisesta. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä ja käyttötarkoituksia työssä sekä tiedusteltiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Edelleen kysyttiin, kuinka usein vastaaja työssään suunnittelee omia aikataulujaan, opastaa muita tai ratkaisee vaikeita työtilanteita. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2018 collection round included new questions regarding job-related training and opportunities to develop the knowledge and competence of employees. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the contents of the training (e.g. IT, leadership skills, communication skills) were surveyed. The development of the workplace was also investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace as well as work-related calls, emails and messages they had had to attend to outside their official working hours in the past 12 months. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or temporarily laid off, or that their tasks would change over the next year. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Finally, the respondents were asked how often they felt a community spirit at work, received appreciation from colleagues and partners, were able to fully utilise their professional skills, and had time to come up with new ideas. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, weekly working hours, industry of employment, overtime, type of contract, and socioeconomic status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 who regularly worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Heidarpour Kiaei, Hanieh (2024). AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys (2018-2022). Master's Thesis in Social Data Science. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/587889 AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys 10138/587889 Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Keyriläinen, Marianne (2019). Työolobarometri 2018. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:51. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-454-9 Työolobarometri 2018 URN:ISBN:978-952-327-454-9 Lundén, Johanna (2021) Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja niiden yhteys kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta. Kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja niiden yhteys kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta Saloranta, Pirkko (2021) Työsuhteen tyypin yhteys työhyvinvointitekijöihin. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294137. Työsuhteen tyypin yhteys työhyvinvointitekijöihin URN:NBN:fi:tuni-202104294137 daF3482.por daF3482e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3482 2026-03-19T23:28:22Z ddi:codebook:2_5