2026-04-16T11:53:56Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

95626e4dba2e8e25bd7abe3f79b1612d967edba5e2410095fa91cfb4a18042f7 2026-03-23T02:29:23Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Generational Transmissions in Finland, Baby Boomers 2012 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat Generational Transmissions in Finland, Baby Boomers 2012 Generational Transmissions in Finland, Baby Boomers 2012Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat FSD3255urn:nbn:fi:fsd:T-FSD325510.60686/t-fsd3255FSD3255urn:nbn:fi:fsd:T-FSD325510.60686/t-fsd3255 Rotkirch, Anna Haavio-Mannila, Elina Roos, Jeja-Pekka Danielsbacka, Mirkka Tanskanen, Antti O. Rotkirch, Anna Haavio-Mannila, Elina Roos, Jeja-Pekka Danielsbacka, Mirkka Tanskanen, Antti O. Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sukupolvien ketju 2012: suuret ikäluokat sukupolvetavunantosuuret ikäluokatsukulaisetperhesuhteetystävätisovanhemmatlapsenlapsetvuorovaikutuslapset (perheenjäsenet)lastenhoitovanhemmattukeminensosiaaliset verkostotihmissuhteethoivatyöhuolenpitocare of the elderlychild carefamily membersfriendsgenerations (age)grandchildrengrandparentsinformal careinterpersonal relationsoffspringparentssocial networks YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSocial sciencesSocial behaviour and attitudesFamily life and marriage Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suuret ikäluokat pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurten ikäluokkien lapsille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3256). Aluksi kysyttiin lasten ja lastenlasten lukumäärää, jonka jälkeen siirryttiin kysymään tarkemmin vastaajan omista lapsista. Haluttiin tietää lapsen sukupuoli ja ikä sekä onko vastaajan lapsilla lapsia. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan yhteydenpidon useutta lapsenlapsiin. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan omia, 18 vuotta täyttäneitä lapsia. Kysyttiin, minkä ikäisenä lapsi on muuttanut pois kotoa, kuinka kaukana vastaajasta hän asuu, millaisena vastaaja pitää lapsen taloudellista tilannetta, kuinka usein vastaaja on ollut yhteydessä lapseen viimeisten 12 kuukauden aikana, kuinka läheiseksi lapsi koetaan ja onko vastaajalla ollut ristiriitoja lapsensa kanssa. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan lapsiltaan saamasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta ja tiedusteltiin taloudellisen tuen määrää. Tämän jälkeen haluttiin tietää, onko vastaaja antanut lapsilleen maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, onko vastaajan lapsi tai lapsen puoliso rajoittanut vastaajan yhteydenpitoa lapsenlapseen. Tämän jälkeen siirryttiin kysymyksiin vastaajan omista ja hänen puolisonsa vanhemmista. Ensin kysyttiin ovatko vanhemmat elossa ja sen jälkeen esitettiin kysymyksiä elossa olevista vanhemmista. Kysymykset olivat samoista aihepiireistä kuin vastaajan lapsia käsitelleet kysymykset. Tiedusteltiin, koska vanhemmat ovat syntyneet, kuinka kaukana vastaajasta ja missä he asuvat sekä pyydettiin arviota vanhemman terveydentilasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kysyttiin myös yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja ristiriidoista. Lisäksi kysyttiin vastaajan omille tai puolisonsa vanhemmille antamasta maksuttomasta hoiva-avusta, maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisen tuen antamisesta. Sisaruksia koskevat kysymykset noudattelivat samaa linjaa kuin lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia käsitelleet kysymykset. Kysyttiin sisarusten lukumäärää, syntymävuosia, sukupuolta, miten kaukana sisarus asuu ja tiedusteltiin yhteydenpidon useutta. Lisäksi kysyttiin läheisyyden tuntemuksista, erimielisyyksistä ja kokivatko vastaajat hänen vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Tiedusteltiin myös maksuttomasta hoiva-avusta ja maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisesta tuesta, jota vastaaja on antanut sisaruksilleen tai saanut sisaruksiltaan. Kysyttiin myös, kuinka usein he olivat olleet yhteydessä sisarusten lasten kanssa viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko vastaaja antanut heille taloudellista tukea kyseisenä aikana. Seuraavat kysymykset käsittelivät muita sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät asu vastaajan kanssa samassa taloudessa. Heidän osaltaan kysyttiin yhteyden pidon useudesta, käytännön avun, hoiva-avun sekä taloudellisen tuen saamisesta ja antamisesta. Lisäksi kysyttiin ystävien määrää, ja erikseen vastaajan läheisiksi kokemien ystävien määrää. Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.The study charted Finnish baby boomers' contacts with relatives and friends as well as giving and receiving help. The study was funded by the Academy of Finland (project id 250620) and Alli Paasikivi Foundation. FSD's holdings also include data on baby boomers' chilren collected in the same research project (FSD3256). First, the respondents were asked whether they kept up their health and whether they suffered from a long-term illness or a permanent injury. They were asked whether they considered themselves happy, if they considered religion important in their lives, and whether they had participated in charity or voluntary work within the previous year. The number of the respondents' children and grandchildren was enquired, after which the respondents' adult children were examined in more detail. Questions charted at which age the respondents' children moved away from home and how far away they lived, as well as how the respondents perceived their children's financial situation. The respondents were asked how often on average they had been in contact with their children within the previous year, how close they felt to their children, and whether they had had conflicts with them. It was also examined whether the respondents had received practical help (e.g. with yard work, renovation, technology) or financial help from their children within the previous year, and whether they had provided similar help to their children. Whether the respondents had babysat their grandchildren and how many times within the previous year was also examined, as well as whether the respondents' children or their spouses had restricted the respondents' ability to contact their grandchildren. The birth year of the respondents' and their spouses' parents was charted as well as whether the parents were still alive. More questions were asked regarding the respondents' and their spouses' living parents, such as how far away they lived, how the respondents perceived their state of health and financial circumstances, and how often they had been in contact within the previous year. They were also asked how close they were and how often within the previous year the respondents had helped their own or their spouses' parents with care (e.g. washing, feeding) or provided them with practical or financial assistance. Similar questions were also asked about siblings: how many brothers and sisters the respondents had, when they were born, whether they all shared the same parents, how far away they lived, how the respondents perceived their financial circumstances, how often they had been in contact, whether they had had conflicts, and whether they had received and provided help. It was also asked whether the respondents felt that their parents had treated all siblings equally, whether the siblings had children, and how often the respondents had been in contact with their siblings' children or provided them with financial help. Similar questions were also asked concerning different kinds of relatives as well as friends. The respondents were also asked how many close friends they perceived to have and how many relatives they considered 'close'. Attitudinal statements examined the respondents' views on whether grandparents have the responsibility to babysit their grandchildren, to advance grandchildren's and their families' financial security, and to take care of grandchildren if parents are not able to, as well as whether it is natural for daughters to take more responsibility than sons in caring for their aged parents, and whether children have the responsibility to take their parents to live with them when they are no longer able to live independently. Finally, the respondents were asked how responsibility should be shared between society and family concerning financial support to the elderly, helping the elderly with everyday chores, and caring for the elderly, and the respondents' opinions on giving and receiving help was charted with regard to whether they expected to be helped themselves in the future when providing help to others, whether they only provided help to those relatives or friends that they liked, and whether friends and relatives demanded too much of the respondents. Background variables included, among others, gender, marital status, own and spouse's birth year, economic activity (own and spouse's), education (own and spouse's), household composition, net monthly income, and perceived financial status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa asuvat ja Suomessa vuosina 1945-1950 syntyneet naiset ja miehetAhvenanmaaWomen and men residing in Finland who were born in Finland in 1945 - 1950the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). The Association between Unequal Parental Treatment and the Sibling Relationship in Finland: The Difference between Full and Half-Siblings. Evolutionary Psychology, 13, 492-510. The Association between Unequal Parental Treatment and the Sibling Relationship in Finland: The Difference between Full and Half-Siblings Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2016). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood. In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. (pp. 183-197). London: Palgrave Macmillan. Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2016). The association between grandparental investment and grandparents' happiness in Finland. Personal Relationships, 23(4), 787-800. The association between grandparental investment and grandparents' happiness in Finland Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2017). Marital disruption and grandparental investment in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 12/2017. Turku: Turku Center for Welfare Research. Marital disruption and grandparental investment in Finland Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2018). Marital disruption and intergenerational relations among older Finns. Contemporary Social Science, doi: 10.1080/21582041.2017.1422794. Marital disruption and intergenerational relations among older Finns 10.1080/21582041.2017.1422794 Danielsbacka, M. (2016). Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe. Publications of the Faculty of Social Sciences 13. Helsinki: Unigrafia. Grandparental investments and family dynamics in contemporary Europe. Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2015). Impact of Genetic Relatedness and Emotional Closeness on Intergenerational Relations. Journal of Marriage and Family, doi:10.1111/jomf.12206. Impact of Genetic Relatedness and Emotional Closeness on Intergenerational Relations 10.1111/jomf.12206 Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2016). Parenthood is associated with conflicts with in-laws in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 7/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research. Parenthood is associated with conflicts with in-laws in Finland Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2017). The "kinship penalty": Parenthood and in-law conflict in contemporary Finland. Evolutionary Psychological Science, doi: 10.1007/s40806-017-0114-8. The "kinship penalty": Parenthood and in-law conflict in contemporary Finland. 10.1007/s40806-017-0114-8 Danielsbacka, Mirkka & Tanskanen, Antti & Hämäläinen, Hans & Pelkonen, Inka & Haavio-Mannila, Elina & Rotkirch, Anna & Karisto, Antti & Roos, J.P. (2013). Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 58/2013. Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä Fonselius, R. (2018). Epävirallinen auttaminen suurten ikäluokkien elämässä: Maaseudulla ja kaupungeissa asuvien vertailua. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto. Epävirallinen auttaminen suurten ikäluokkien elämässä: Maaseudulla ja kaupungeissa asuvien vertailua Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2014). Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva. Yhteiskuntapolitiikka, 79, 365-374. Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2017). Intergenerational transfers towards adult children and elderly parents. Working Papers on Social and Economic Issues 14/2017. Turku: Turku Center for Welfare Research. Intergenerational transfers towards adult children and elderly parents Hämäläinen, Hans (2015): Apua tarpeiden vai mahdollisuuksien mukaan? Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen sekä aikuisille lapsilleen antamaan hoiva- ja käytännön apuun yhteydessä olevat tekijät. Janus 23 (4), 387-404. Apua tarpeiden vai mahdollisuuksien mukaan? Suurten ikäluokkien iäkkäille vanhemmilleen sekä aikuisille lapsilleen antamaan hoiva- ja käytännön apuun yhteydessä olevat tekijät Hämäläinen, Hans (2017). Perhesukupolvien välinen apu. Tutkimus suurten ikäkuokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 45. Helsinki: Unigrafia. Perhesukupolvien välinen apu. Tutkimus suurten ikäkuokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta Kuivalainen, M. (2018). Perhesukupolvet hankauksessa: Isovanhemman ja lapsenlapsen välisen yhteydenpidon rajoittaminen. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto. Perhesukupolvet hankauksessa: Isovanhemman ja lapsenlapsen välisen yhteydenpidon rajoittaminen Paajanen, K. (2014). Epävirallisen auttamisen yhteys suurten ikäluokkien työssä jatkamiseen. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto. Epävirallisen auttamisen yhteys suurten ikäluokkien työssä jatkamiseen Pelkonen, I. (2015). Huono-osaiset ja lähipiiriltä saatu apu. Pro gradu. Yhteiskuntapolitiikka. Helsingin yliopisto. Huono-osaiset ja lähipiiriltä saatu apu Pelkonen, I., Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Huono-osaiset nuoret aikuiset ja epävirallinen apu. Helsinki: Väestöliitto Huono-osaiset nuoret aikuiset ja epävirallinen apu Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2014). Genetic Relatedness Predicts Contact Frequencies with Siblings, Nieces and Nephews: Results from the Generational Transmissions in Finland Surveys. Personality and Individual Differences, 69, 5-11. Genetic Relatedness Predicts Contact Frequencies with Siblings, Nieces and Nephews: Results from the Generational Transmissions in Finland Surveys Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2015). Ovatko vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys yhteydessä onnellisuuteen? The Association between Voluntariness, Charity and Happiness. Yhteiskuntapolitiikka, 80, 469-481. Ovatko vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys yhteydessä onnellisuuteen? Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2016). Contact frequencies with nieces and nephews in Finland: Evidence for the preferential investment in more certain kin theory. Journal of Social and Personal Relationships, 33, 26-43. Contact frequencies with nieces and nephews in Finland: Evidence for the preferential investment in more certain kin theory Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2016). Do Volunteering and Charity Pay Off? Well-being Benefits of Participating in Voluntary Work and Charity for Older and Younger Adults in Finland. Research on Ageing and Social Policy, 4, 2-28. doi:10.17583/rasp.2016.1640. Do Volunteering and Charity Pay Off? Well-being Benefits of Participating in Voluntary Work and Charity for Older and Younger Adults in Finland 10.17583/rasp.2016.1640 Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2017). Parenthood status and relationship quality between siblings. Journal of Family Studies, 23, doi:10.1080/13229400.2017.1374203. Parenthood status and relationship quality between siblings 10.1080/13229400.2017.1374203 Tanskanen, A.O. & Rotkirch, A. (2018). Sibling similarity and relationship quality in Finland. Acta Sociologica, 61, doi: https://doi.org/10.1177/0001699318777042. Sibling similarity and relationship quality in Finland 10.1177/0001699318777042 Tanskanen, A.O. (2015). Childlessness and investment in nieces, nephews, aunts, and uncles in Finland. Journal of Biosocial Science, 47, 402-406. Childlessness and investment in nieces, nephews, aunts, and uncles in Finland Tanskanen, A.O. (2016). Does sibling similarity predict relationship quality in Finland? A two-generational investigation. Working Papers on Social and Economic Issues 16/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research. Does sibling similarity predict relationship quality in Finland? A two-generational investigation Tanskanen, A.O., Danielsbacka, M. & Rotkirch, A. (2014). Multi-partner fertility is associated with lower grandparental investment from in-laws in Finland. Advances in Life Course Research, 22, 41-48. Multi-partner fertility is associated with lower grandparental investment from in-laws in Finland Tanskanen, A.O., Kallio, J. & Danielsbacka, M. (2016). Attitudes towards elderly care among older and younger Finns. Working Papers on Social and Economic Issues 17/2016. Turku: Turku Center for Welfare Research. Attitudes towards elderly care among older and younger Finns Tanskanen, A.O., Kallio, J. & Danielsbacka, M. (2018). Should the family or the state provide support for the elderly people? Findings from a two-generational Finnish study. International Journal of Sociology and Social Policy, 38, doi: https://doi.org/10.1093/esr/jcy044. Should the family or the state provide support for the elderly people? Findings from a two-generational Finnish study 10.1093/esr/jcy044 daF3255.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3255 2026-03-19T23:12:54Z ddi:codebook:2_5