2026-05-01T05:50:39Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

954257fadc3da70ecfd5b1cbaa88443b9d8d35520d457702a60823d56bc80c8b 2026-03-23T02:30:41Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Työolobarometri 2020 Finnish Working Life Barometer 2020 Finnish Working Life Barometer 2020Työolobarometri 2020 FSD3645urn:nbn:fi:fsd:T-FSD364510.60686/t-fsd3645FSD3645urn:nbn:fi:fsd:T-FSD364510.60686/t-fsd3645 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Economic Affairs and Employment Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Työolobarometri 2020 COVID-19etätyötyöelämätyöolottyöhyvinvointipalkansaajattyön kuormittavuustyöpaikkaväkivaltapalkkaustulevaisuudenodotuksettyöaikajoustotyömuutostyökykyammatillinen kehityscareer developmentemployeeswagesworkplace bullyingworking conditionsflexible working timeCOVID-19employment opportunitieshours of workoccupational lifejob satisfactionworkloadsteleworkemploymentexpectation YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2020 kyselyyn lisättiin koronaviruspandemiaan liittyviä kysymyksiä. Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Edelleen käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Kysyttiin myös työhön liittyvistä tuntemuksista kuten stressistä. Koronaan liittyen kysyttiin, alkoiko vastaaja tehdä etätyötä koronatilanteen takia, onko hän tehnyt etätyötä aiempaa useammin ja kuinka tyytyväinen hän on etätyön sujumiseen koronan aikana. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja joutunut koronatilanteen takia lomautetuksi tai osa-aikaiseksi. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työaika ja ylityön määrä.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2020 collection round included new questions regarding the COVID-19 pandemic. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the contents of the training (e.g. IT, leadership skills, communication skills) were surveyed. The development of the workplace was also investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. The respondents were asked about work-related calls, emails and messages they had had to attend to outside their official working hours in the past 12 months. The impact of the COVID-19 pandemic on working conditions was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely before the COVID-19 pandemic, whether they had started to work remotely because of the pandemic, whether they now had to do more remote work than before the pandemic, and how satisfied they had been with remote work during the pandemic. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked whether they had been temporarily laid off due to the COVID-19 pandemic, whether their working hours had been reduced because of the pandemic, and how the pandemic had impacted their workload. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or temporarily laid off, or that their tasks would change over the next year. Finally, views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, weekly working hours, overtime, and socioeconomic status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 whose regular working hours are at least 10 hours KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Barck, Joona (2025) Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150393 Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023 URN:NBN:fi-fe2025052150393 Heidarpour Kiaei, Hanieh (2024). AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys (2018-2022). Master's Thesis in Social Data Science. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/587889 AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys 10138/587889 Holzberg, Sabrina (2023) Der Einfluss von Arbeitsqualität auf die Beschäftigungsdauer - Eine Analyse am Beispiel von Finnland. Universität Wien. Der Einfluss von Arbeitsqualität auf die Beschäftigungsdauer - Eine Analyse am Beispiel von Finnland Keyriläinen, Marianne (2021). Työolobarometri 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:36. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-804-2 Työolobarometri 2020 URN:ISBN:978-952-327-804-2 Lundén, Johanna (2023). Palkkauksen koetun kannustavuuden ja työssä koetun kiireen yhteys työuupumuksen oireisiin. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. hdl:10024/147540 Palkkauksen koetun kannustavuuden ja työssä koetun kiireen yhteys työuupumuksen oireisiin 10024/147540 Rikkola, Elli (2023) Työn kuormittavuus ja vaikutusmahdollisuudet: Miten ne liittyvät jatkuvaan työssä oppimiseen : Vuoden 2020 Työolobarometrin aineistossa. Pro Gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto. Työn kuormittavuus ja vaikutusmahdollisuudet: Miten ne liittyvät jatkuvaan työssä oppimiseen Vuoden 2020 Työolobarometrin aineistossa Vaaheranta, Kreetta (2023). Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien yhteys työpahoinvointiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kandidaatintutkielma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305024986 Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien yhteys työpahoinvointiin URN:NBN:fi:tuni-202305024986 daF3645.por daF3645e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3645 2026-03-19T23:25:04Z ddi:codebook:2_5