2026-05-02T15:12:04Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

929dc5e05ed488148975feb1b2e2afcc3581fb4b3ade190f231aeeebdb484cba 2026-03-23T02:32:49Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2023 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2023 Työolobarometri 2023 Finnish Working Life Barometer 2023Työolobarometri 2023 FSD3914urn:nbn:fi:fsd:T-FSD391410.60686/t-fsd3914FSD3914urn:nbn:fi:fsd:T-FSD391410.60686/t-fsd3914 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Economic Affairs and Employment Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2023 ammatillinen kehitysetätyöjoustotyöpalkansaajatpalkattulevaisuudenodotuksettyöelämätyöhyvinvointityökykytyön kuormittavuustyöolottyöpaikkaväkivaltacareer developmentemployeesemploymentemployment opportunitieswagesworkplace bullyingworking conditionsflexible working timehours of workoccupational lifejob satisfactionworkloadsteleworkexpectation YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2023 aineistossa kysyttiin aluksi vastaajien työpaikan henkilöstön määrästä sekä esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin työajan joustoista, etätyöstä, palkkauksesta ja digitaalisista työvälineistä. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Vastaajat kertoivat digitaalisten työvälineiden, esimerkiksi sosiaalisen median, erilaisten pikaviestinten ja tekoälyyn perustuvien välineiden käytöstä. Edelleen kartoitettiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta. Lopuksi kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan sekä kilpailukieltosopimuksesta. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The questionnaire, target population and collection method of the survey were changed for the 2021 collection round. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace and changes in the number of staff in the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement, trust and equality in the workplace. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work and safety of work environment. The respondents were asked whether their place of work supported its employees in learning and trying new things, and whether they had taken part in job-related training in the past 12 months and received a salary during that time. Participation in job-related training through different methods (e.g. with a mentor, self-study) in the past 12 months was surveyed. The respondents were also asked whether in the past 12 months they had developed their skills and competence so that they could work in a new role in the future, and whether they had received new tasks or responsibilities at their job that had required them to learn new things. The next set of questions focused on flexible working time arrangements at the workplace, pay systems, satisfaction with the pay level, and digital tools as part of work. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. Remote work was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely in the past 12 months and whether they felt they could influence how much remote work they did. The use of digital tools, AI-based tools, virtual workspaces, and social media services as part of work tasks was also charted. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Discrimination at work based on factors such as ethnic group, age, gender, sexual orientation, and health status was explored. Incidents of bullying, sexual harassment and violence at work were also surveyed. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, inability to focus, togetherness and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be temporarily laid off or made redundant. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed and what they would do if they became unemployed (e.g. apply for a new job in the same field, apply for a new job in a different field, become self-employed, get a job abroad). The respondents were also asked about the non-competition agreements. Finally, the respondents' membership of trade unions and unemployment funds was surveyed. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, and weekly working hours. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia viikossaEmployees aged 18-64 whose regular working hours are at least 10 hours per week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATIItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Anttila, Elina (2025) Jatkuva oppiminen ja työhyvinvointi - haitallinen stressi ja henkinen uupumus uuden oppimista edellyttävässä työssä. Aikuiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Jatkuva oppiminen ja työhyvinvointi - haitallinen stressi ja henkinen uupumus uuden oppimista edellyttävässä työssä. Barck, Joona (2025) Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150393 Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023 URN:NBN:fi-fe2025052150393 Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R., Ranki, S., Varje, P. & Ylikännö, M. (2024). Työelämän tilannekuvia: Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia. TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Työterveyslaitos. Työelämän tilannekuvia: Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia URN:ISBN:978-952-391-171-0 Hatunen, Sampo (2025). Yhteisöllisyyden rooli etätyötä tekevien työn imun kokemisessa. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121211580 Yhteisöllisyyden rooli etätyötä tekevien työn imun kokemisessa URN:NBN:fi:tuni-2025121211580 Hurskainen, Ville (2025). Etätyön tekemisen yhteys työhyvinvointiin. Kauppatieteiden pro gradu -tutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Etätyön tekemisen yhteys työhyvinvointiin urn:nbn:fi:uef-20251171 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2024). Työolobarometri 2023. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:16. Työolobarometri 2023 URN:ISBN:978-952-327-917-9 Moilanen, Jenni-Maria. (2025). Työpaikan oppimisasetelmat vertailussa - koulutuksen ja itseohjautuvan opiskelun mahdollisuudet subjektiivisen työhyvinvoinnin tukemisessa. Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnan kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Työpaikan oppimisasetelmat vertailussa - koulutuksen ja itseohjautuvan opiskelun mahdollisuudet subjektiivisen työhyvinvoinnin tukemisessa Mätäsaho, Aada (2025). Havaitun työsyrjinnän yhteys koettuun työn imuun: Syrjinnän lajit ja moniperusteinen syrjintä. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampere. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202506267443 Havaitun työsyrjinnän yhteys koettuun työn imuun: Syrjinnän lajit ja moniperusteinen syrjintä URN:NBN:fi:tuni-202506267443 Nevala, Elise (2026). Työolot muutoksessa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa - Vertaileva tutkimus työolojen kehityksestä vuosien 2003, 2013 ja 2023 välillä. Lapin yliopisto. URN:NBN:fi-fe2026021413473 Työolot muutoksessa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa - Vertaileva tutkimus työolojen kehityksestä vuosien 2003, 2013 ja 2023 välillä URN:NBN:fi-fe2026021413473 Saukkonen, Juulia (2025). Henkinen väkivalta työelämässä on sukupuolistunutta: Mille palkansaajaryhmille ilmiö kasautuu ja voidaanko sitä ennustaa? Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202506034812 Henkinen väkivalta työelämässä on sukupuolistunutta: Mille palkansaajaryhmille ilmiö kasautuu ja voidaanko sitä ennustaa? URN:NBN:fi:jyu-202506034812 Tarvainen, A. (2025). Yhteenkuulumisen ja etätyön vaikutus työn imuun. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Yhteenkuulumisen ja etätyön vaikutus työn imuun urn:nbn:fi:uef-20251765 Veikkola, Josefiina (2025). Työtahdin yhteys palkansaajien työn imun kokemuksiin. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911459 Työtahdin yhteys palkansaajien työn imun kokemuksiin URN:NBN:fi:tuni-2024121911459 daF3914_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3914 2026-03-19T23:10:07Z ddi:codebook:2_5