2026-05-25T10:51:23Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

9276fddab44e452ae93521eb982b608238a7dbddf6d8c8907cd597411a2dd128 2026-03-23T02:25:05Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 1996 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Local Government 2004: Inhabitants 1996 KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 1996 Finnish Local Government 2004: Inhabitants 1996KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 1996 FSD1207urn:nbn:fi:fsd:T-FSD120710.60686/t-fsd1207FSD1207urn:nbn:fi:fsd:T-FSD120710.60686/t-fsd1207 Pekola-Sjöblom, Marianne Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka Pekola-Sjöblom, Marianne Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Local Government 2004: Inhabitants 1996 kunnatasuminenpolitiikkakunnallispolitiikkaäänestäminenluottamushenkilötjulkiset palvelutäänestyskäyttäytyminenjärjestötoimintapoliittinen osallistuminenkansalaisetvaikuttaminenvaalitkuntavaalitosallistuminenkunnallishallintoehdokkaatmielipiteetasuinpaikatkansalaisuusalueellinen identiteetticitizenshipcommunity identificationelected officialselectionslocal governmentlocal government electionslocal government servicesplace of residencepolitical participationpoliticspolitical influencepublic servicesvoluntary organizationsvoting behaviour YhteiskuntatieteetValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesGovernment, political systems and organisationsPolitical behaviour and attitudesSocial welfare policy KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan kuuluvissa kunnissa tehdään 10-vuotisen tutkimuskauden aikana kaikkiaan kolme laajaa kuntalaiskyselyä. Tämä ensimmäinen tehtiin 1996. Tässä kyselyssä selvitetään kuntalaisten mielipiteitä kunnallisista palveluista ja kunnan päätöksenteosta. Siinä selvitetään myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja niiden käytön yleisyyttä. Vastaajilta kysyttiin mitä mieltä he ovat asumisesta omassa asuinkunnassa ja voisivatko he kuvitella asuvansa koko loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassaan. Vastaajilta kysyttiin myös millaisiin erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin he kokivat kuuluvansa. Kyselyssä selvitettiin, miten hyvin tai huonosti kunnalliset palvelut, kuten sosiaalitoimi, terveydenhuolto, sivistys- ja kulttuuritoimi ja tekniset palvelut oli hoidettu ja mihin palveluihin kunnan tulisi panostaa enemmän ja mihin vähemmän. Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he toimineet jossain kunnallisessa luottamustehtävässä. Äänestämisestä kysyttiin, ovatko he äänestäneet, kuinka tärkeänä vastaajat kokevat äänestämisen ja pääsikö heidän äänestämänsä ehdokas valtuustoon sekä oliko heidän äänestämänsä ehdokas jo aikaisemmin valtuustossa. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta vastaajat äänestivät lokakuun 1996 kunnallisvaaleissa ja ovatko vastaajien äänestämät ehdokkaat aina samasta puolueesta. Kyselyssä selvitettiin vastaajien osallistumista erilaisten järjestöjen toimintaan. Heiltä tiedusteltiin myös, miten tärkeänä he pitivät sitä mitä asioita tai tahoja heidän valitsemansa kunnallisvaaliehdokas edustaa. Lisäksi tutkittiin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja niiden käytön yleisyyttä. Vastaajat arvioivat myös erilaisten vaikutustapojen tehokkuutta. Kysymyksiä oli myös yhteiskunnan jäsenyyden sisällöstä ja merkityksestä. Vastaajat arvioivat, kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia kansalaisuuteen liittyviä piirteitä. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, kieli, ammatti ja koulutus.During its 10-year research period, the Finnish Local Government 2004 Research Programme conducted three extensive citizen surveys. This is the first survey, carried out in 1996. It studied inhabitants' opinions on municipal services and municipal decision-making. Citizens' political participation and political influence were also charted. The respondents' satisfaction with their municipality of residence was probed; they were also asked whether they could imagine living there for the rest of their lives. The respondents were asked to what extent they identified with their neighbourhood, municipality, region, country, Scandinavia, EU or Europe on the whole. Views were probed on how well certain municipal services (public services) functioned and whether the municipality should invest more or less in these services. Services covered were social services, health services, education and cultural services and municipal technical services, including fire and rescue services, land-use planning etc. The respondents were asked whether they had been elected to any office in their municipality. Voting in municipal and other elections was charted. One question investigated whether the candidate the respondent had voted for in the municipal elections had been selected to the council. The respondents' party choice in the 1996 municipal elections and the consistency of party choice in different elections were studied. Membership or participation in non-governmental organizations were charted. The respondents were asked how important it was to them that the candidate they had voted for promoted certain issues or represented certain groups. Political participation was studied by asking the respondents whether they had used certain methods of influencing decision-making (e.g. taking part in demonstrations, signing petitions, contacting decision-makers) and by asking them to rate the effectiveness of these methods. The respondents also evaluated how important different traits and ways of acting were in good citizenship: paying taxes honestly, obeying the law and regulations, sacrificing personal interest for the common good, respecting public property, membership in a political party etc. Background variables included, among others, the respondent's sex, year of birth, marital status, mother tongue, education, tenure, employer sector and status in employment. SuomiFinland SuomiEspooHaukipudasHumppilaHämeenlinnaIittiJaalaJoroinenKaarinaKarstulaKemiöKeravaKiikalaKokkolaKolariKotkaKristiinankaupunkiKuhmoinenLappeenrantaLeppävirtaLieksaLiljendalLumijokiMikkeliMultiaNaantaliNoormarkkuNärpiöOulainenOutokumpuPadasjokiPieksämäkiPorvoon maalaiskuntaPorvoon kaupunkiPudasjärviPunkaharjuPyhäntäPylkönmäkiRanuaRääkkyläSonkajärviSuolahtiTyrnäväVaasaVahtoVarkausVehkalahtiVimpeliVirratFinlandEspooHaukipudasHumppilaHämeenlinnaIittiJaalaJoroinenKaarinaKarstulaKemiöKeravaKiikalaKokkolaKolariKotkaKristiinankaupunkiKuhmoinenLappeenrantaLeppävirtaLieksaLiljendalLumijokiMikkeliMultiaNaantaliNoormarkkuNärpiöOulainenOutokumpuPadasjokiPieksämäkiCity of PorvooRural Municipality of PorvooPudasjärviPunkaharjuPyhäntäPylkönmäkiRanuaRääkkyläSonkajärviSuolahtiTyrnäväVaasaVahtoVarkausVehkalahtiVimpeliVirrat HenkilöIndividualIndividualIndividual 18 - 70-vuotias väestöPeople aged between 18 and 70 living in Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4 Demokratiaindikaattorit 2013 URN:ISBN:978-952-259-334-4 Juotasniemi, Janne (2005). Kuntalaisen osallistuminen luottamuksen näkökulmasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Hallintotieteen pro gradu -tutkielma. Kuntalaisen osallistuminen luottamuksen näkökulmasta Kuitunen, Soile (2000). Kuntalaisesta ehdokkaaksi, ehdokkaasta valtuutetuksi: poliittinen rekrytointi vuoden 1996 kunnallisvaaleissa ja niiden ehdokasasetteluissa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja: sarja C: osa 157: Scripta Lingua Fennica Edita. Kuntalaisesta ehdokkaaksi, ehdokkaasta valtuutetuksi: poliittinen rekrytointi vuoden 1996 kunnallisvaaleissa ja niiden ehdokasasetteluissa Kuntalaisten valta ja valinnat (1998). Toim. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma & Marianne Pekola-Sjöblom & Krister Ståhlberg. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Acta; 97 & KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 13. Kuntalaisten valta ja valinnat Myllyniemi, Sami (2008). Mitä kuuluu? Nuorisobarometri 2008. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), julkaisuja; 39 & Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 88. Mitä kuuluu? Nuorisobarometri 2008 Pekola-Sjöblom, Marianne & Helander, Voitto & Sjöblom, Stefan (2002). Kuntalaisen monet roolit. Helsinki: Suomen Kuntaliitto KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 37 & Acta-sarja; 147. Kuntalaisen monet roolit Pekola-Sjöblom, Marianne & Helander, Voitto & Sjöblom, Stefan (2006). Kuntalainen - kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996-2004. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 56 & Acta-sarja; 182. Kuntalainen - kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996-2004 Pikkala, Sari (2006). Kuntademokratia indikaattoreiden valossa. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 231 - 261. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Kuntademokratia indikaattoreiden valossa Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Suomen demokratiaindikaattorit daF1207.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1207 2026-03-19T23:16:33Z ddi:codebook:2_5