2026-05-02T12:09:08Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

8f790d75fb4585382e424891f9492ad04789ccd6cd16607a3fdd19db43e8ad2c 2026-03-23T02:25:24Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Sosiaalibarometri 2003 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Sociobarometer 2003 Sosiaalibarometri 2003 Sociobarometer 2003Sosiaalibarometri 2003 FSD1314urn:nbn:fi:fsd:T-FSD131410.60686/t-fsd1314FSD1314urn:nbn:fi:fsd:T-FSD131410.60686/t-fsd1314 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sociobarometer 2003 sosiaalityöntekijäthenkilöstöpätevyysresurssitKansaneläkelaitosterveyskeskuksetsosiaalitoimijärjestöttyövoimatoimistothyvinvointiperuspalvelutkolmas sektorisocial workerssocial welfareorganizationspublic sectorpersonnelsocial servicesqualificationsmedical centresvoluntary organizationsresourcesemployment serviceswelfareSocial Insurance Institution YhteiskuntatieteetSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaalipolitiikkaSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesSpecific social services: use and availabilitySocial welfare policySocial welfare systems/structures Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksien paikallistoimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin hyvinvointia organisaation toiminta-alueella tiedustelemalla hyvinvoinnin kokonaistilannetta, eri elämänvaiheissa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin tilannetta ja organisaation mahdollisuutta tukea väestöryhmien hyvinvointia sekä eri tahojen (mm. oma perhe, seurakunnat) nykyistä ja tulevaa merkitystä hyvinvoinnin toteuttamisessa. Vastaajilta kysyttiin organisaation eri palvelumuotojen määrällisten muutosten suuntaa, järjestetäänkö palveluja uudelleen sekä miksi ja kuinka se tapahtuu. Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi järjestöjen merkitystä organisaation palvelujen kehittämisessä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan organisaation toiminta-alueella tuotettavia kunnallisia sosiaalipalveluja, julkisia terveyspalveluja, Kelan ja työhallinnon palveluja, yksityisiä yritysmuotoisia sekä järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäjien sekä organisaation kanssa tehtävän yhteistyön toimivuuden kannalta. Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, kuinka toiminta-alueella voidaan turvata kuntalaisten tarvitsemat palvelut kuntien nykyisillä voimavaroilla. Organisaation henkilöstöstä kysyttiin kokonaishenkilöstömäärän muutosta vuodesta 2002 vuoteen 2003, henkilöresurssien riittävyyttä, organisaation kyvykkyyttä huolehtia henkilökunnan ammatillisesta pätevyydestä sekä henkilöstön tunnelmia vuoden 2003 alussa. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mistä he itse johtavina työntekijöinä ovat tällä hetkelä huolestuneimpia sekä tyytyväisimpiä. Vastaajilta tiedusteltiin myös muuttoliikkeen vaikutuksesta organisaation toiminta-alueella. Lisäksi tiedusteltiin organisaation sijaintikunnan ja toiminta-alueen sosiaalis-taloudellista tilannetta. Kuntien sosiaalitoimien vastaajilta kysyttiin lisäksi onko kunta sopinut järjestöjen kanssa palvelujen tuottamisesta seudullisesti ja joudutaanko kunnassa jonottamaan sosiaalipalveluja. Lisäksi tiedusteltiin kunnan taloudellista tilannetta ja sen arvioitua muutosta vuodesta 2002 vuoteen 2003 sekä tietoisen alibudjetoinnin esiintymistä. Edelleen kartoitettiin kuinka monta sosiaalityöntekijää kunnassa työskentelee, kuinka monta muodollisesti pätevää sosiaalityöntekijää kunnalla on ja jos päteviä työntekijöitä on liian vähän, kuinka tilannetta on pyritty ratkaisemaan. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka sosiaalitoimen hallinto on järjestetty sekä mikä on sosiaalitoimen tai vastaavan johtavan viranhaltijan virkanimike ja koulutustausta. Kelan toimistojen ja työvoimatoimistojen vastaajilta tiedusteltiin lisäksi kuinka vastaajien organisaation palvelut voidaan turvata organisaation nykyisillä voimavaroilla. Terveyskeskusten vastaajilta kysyttiin myös joudutaanko toiminta-alueella jonottamaan terveyspalveluja sekä miten mahdollinen terveydenhuollon henkilöstön riittämättömyys on pyritty ratkaisemaan. Järjestöjen vastaajilta tiedusteltiin järjestön toiminnan painopisteitä, toiminnan alueellista painottumista sekä toimintamuotojen keskeisyyttä nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin järjestön kokonaisbudjettia, yleistä taloudellista tilannetta, taloudellista tilannetta järjestön eri toimintaprofiilien (esim. edunvalvontajärjestö) osalta ja eri rahoituslähteiden merkitystä järjestön toiminnan kannalta. Järjestövastaajilta kysyttiin myös eri keinojen merkityksestä järjestön toiminnan kohteena olevien ryhmien tilanteen arvioinnissa, arvioita kolmannen sektorin sekä oman järjestön merkityksestä erilaisissa asioissa mm. toimeentulon turvaamisessa ja järjestöjen palvelutoiminnassa. Vastaajilta kysyttiin myös seudullisesta palvelujen tuottamisesta kuntien kanssa ja osallistumisesta sosiaalialan osaamiskeskuksiin. Lisäksi kysyttiin, millaisessa toiminnassa järjestöjen vapaaehtoiset ovat mukana. Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.The survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens and present state of welfare services. Respondents were managers or management groups of municipal social services, medical centres, employment offices, social and health organisations or local offices of the Social Insurance Institution. Respondents evaluated the welfare of various population groups and rated the importance of different bodies (e.g. family or congregation) in providing welfare at the time of the survey and in the future. They were asked about the direction of quantitative changes of different forms of service and whether services were reorganised and why and how it was being done. The importance of voluntary organisations in developing services of the organisation was probed. Respondents assessed municipal social services, public health services, services of the Social Insurance Institution and labour administration, and social and health services provided by private enterprises and voluntary organisations from the point of view of citizens who use them and of the functionality of co-operation with the organisation. They were also asked to evaluate how their own sector could provide municipal services with present resources. The survey charted the changes in personnel numbers from the year 2002 to 2003. Opinions on the sufficiency of human resources, working conditions and organisation's ability to improve occupational competence of its personnel were examined. Views on the aspects that management was concerned about and satisfied with were probed. Respondents evaluated the socio-economic situation of their municipality and sector. Respondents in the social services were asked whether their municipality has an arrangement with voluntary organisations to provide services regionally and whether citizens have to wait for social services. In addition, they assessed the economic situation of the municipality, how that might change from the year 2002 to 2003 and the occurrence of deliberate underbudgeting. It was also charted how many social workers the municipality has, how many of them are qualified, and if there are not enough qualified social workers, what strategies have been used to solve the situation. It was studied how social services administration has been arranged and what kind of titles and educational backgrounds chief officials of social services have. Respondents in local offices of Social Insurance Institution and in employment offices were asked how their organisation could provide services with present resources. Respondents in medical centres were asked whether citizens have to wait for health services and what strategies have been used to solve the lack of personnel. Respondents in voluntary organisations assessed the focus and regional emphasis of their activities and the centrality of different forms of activities at the time of the survey and in the future. They were also asked about the total budget, overall economic situation and importance of different sources of funding in the organisation. The survey charted the importance of different measures voluntary organisations take to evaluate the situation of their target groups. It also examined the importance of the public sector and voluntary organisations in, for example, securing income and providing services. Respondents were asked about their organisation's participation in providing regional services with local governments and co-operating with centres of expertise on social welfare and the role of volunteers. Background variables included respondent's organisation and occupational status and location of organisation. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot, Kelan paikallistoimistot sekä keskeisimmät sosiaali- ja terveysalan järjestötAhvenanmaaSocial services offices, health centres, employment offices and local offices of the Social Insurance Institution in all Finnish municipalities plus major social sector and health organisationsthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Eronen, Anne & Kinnunen, Petri & Londén, Pia & Selkälä, Arto & Siltaniemi, Aki & Särkelä, Riitta & Urponen, Kyösti (2003). Sosiaalibarometri 2003: hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Sosiaalibarometri 2003: hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki (2003). Sitkeät seutukunnat: pohjoiskarjalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto & Joensuu: Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys. Sitkeät seutukunnat: pohjoiskarjalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista Saarinen, Arttu (2005). Kunnailla ja kaamoksessa: Pohjois-Karjalan ja Lapin hyvinvointi objektiivisesta näkökulmasta. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Kunnailla ja kaamoksessa: Pohjois-Karjalan ja Lapin hyvinvointi objektiivisesta näkökulmasta Siltaniemi, Aki (2003). Sosiaalibarometri 2003: mistä resurssit tukea kaikkien hyvinvointia? Sosiaali- ja terveysviesti 2003(2), 4-6. Sosiaalibarometri 2003: mistä resurssit tukea kaikkien hyvinvointia? daf1314.nsf daf1314e.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1314 2026-03-19T23:06:44Z ddi:codebook:2_5