2026-04-30T06:11:30Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

8deeadb1ba336d741335e172c592067845f1ee89e0a49ce4b314adc43e7f8ef0 2026-03-23T02:27:51Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Gender Minorities at Work 2003 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003 Gender Minorities at Work 2003 Gender Minorities at Work 2003Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003 FSD2797urn:nbn:fi:fsd:T-FSD279710.60686/t-fsd2797FSD2797urn:nbn:fi:fsd:T-FSD279710.60686/t-fsd2797 Lehtonen, Jukka P. Mustola, Kati Lehtonen, Jukka P. Mustola, Kati Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003 sukupuolitranssukupuolisuustransvestiititsukupuoli-identiteettiseksuaalisuustyöelämävähemmistötsukupuolivähemmistöttyöntekijätsyrjintäyhdenvertaisuustasa-arvotyöuratyöhyvinvointicareerdiscriminationemployeesequal opportunitygendergender identitylabour and employmentminority groupsoccupational lifesocial inequalitytransgender people YhteiskuntatieteetVähemmistötSukupuoli ja sukupuoliroolitTyöolotSocial sciencesMinoritiesGender and gender rolesWorking conditions Sukupuolivähemmistöt työelämässä 2003 -kyselytutkimus selvittää sukupuolivähemmistöjen asemaa ja kokemuksia työelämässä. Kysely toteutettiin keräämällä sukupuolivähemmistöjen edustajilta, transvestiiteilta ja muilta sukupuoli-identiteetiltään ja -ilmaisultaan epätyypillisiltä henkilöiltä, tietoa heidän koulutuksestaan ja työhistoriastaan, työpaikastaan ja sen työilmapiiristä, syrjinnästä sekä avoimuudestaan sukupuolivähemmistöön kuulumisessa. Tutkimus oli osa Euroopan sosiaalirahaston ja Suomen työministeriön rahoittamaa Equal-hanketta, jonka tavoitteena oli lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten työmarkkina-aseman kartoittaminen ja parantaminen. Hankkeen vastuutahona toiminut Helsingin yliopiston Sosiologian laitos teki tutkimuksessa yhteistyötä Stakesin ja SETA ry:n kanssa. Aluksi sukupuolivähemmistöön kuuluvilta kysyttiin heidän ikäänsä sekä biologista, että psyykkistä sukupuolta, heidän itsestään käyttämäänsä transmäärittelyä ja sukupuolen ilmaisua ulkoisella olemuksella esimerkiksi töissä ja kotona. Lisäksi kysyttiin sukupuolen tiedostamisikää ja mahdollisten ulkomuotoon, nimeen ja sosiaaliturvatunnukseen kohdentuvien korjausten tekemisestä. Tiedusteltiin myös, keille vastaajat olivat sukupuolivähemmistöön kuulumisestaan kertoneet ja kuinka nämä henkilöt tähän suhtautuvat. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi myös heidän seksuaalista suuntautumistaan, parisuhdetilannettaan ja perheeseen ja lapsiin liittyviä kysymyksiä. Tämän jälkeen kartoitettiin taustamuuttujia, kuten äidinkieltä, kansalaisuutta, etniseen vähemmistöön kuulumista ja asuinpaikkaa. Seuraavat kysymykset koskivat koulutusta ja työhistoriaa. Muun muassa kysyttiin korkeinta tutkintoa, ammattia, lapsuuden haaveammattia ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen vaikutusta ammatinvalintaan. Kysymyksin kartoitettiin myös työmarkkinatilannetta, ammatin ja työpaikan vaihtoja sekä työttömyyttä. Nykyiseen työpaikkaan liittyen kysyttiin muun muassa sen toimialaa, työn kokoaikaisuutta ja vakinaisuutta, kuukausituloja, työpaikan kokoa ja sukupuolijakaumaa. Seuraava osio keskittyi avoimuuteen. Esimerkiksi tiedusteltiin tiesikö hän työpaikallaan olevan muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, sekä sitä, kuinka moni työpaikalla tietää vastaajan kuulumisesta sukupuolivähemmistöön, ja kuinka vastaaja itse kokee suuntautumisensa salaamisen tai siitä kertomisen. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä työilmapiiristä muun muassa väittämin siitä, saako vastaaja työssään tarpeeksi tukea ja arvostusta ja siitä, joutuuko tämä usein työssään riitoihin tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Myös työyhteisön suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kysyttiin sekä sitä, esiintyykö työpaikalla näihin piirteisiin liittyvää kiusaamista ja onko vastaaja itse sellaista kokenut. Työssä viihtymistä taas kartoitettiin väittämin siitä millaisten työnsä ominaisuuksien vastaaja kokee lisäävän tai heikentävän työssä viihtymistä. Tiedusteltiin myös tilanteita, joissa vastaaja koki sukupuoleen liittyvän toiminnan rajoitetun työpaikalla. Kysely kartoitti myös työelämässä ilmennyttä ja vastaajan kokemaa syrjintää. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuuluiko tämä ammattiliittoon ja oliko hän ollut tai voisiko olla yhteydessä liittoon tai muihin tahoihin, kuten esimieheensä tai SETA:an, seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää kokiessaan. Vertailun mahdollistamiseksi osa kysymyksistä on lainattu suoraan Tilastokeskuksen työolotutkimuksista ja jokavuotisista työministeriön työolobarometreistä. Taustamuuttujina aineistossa oli muun muassa vastaajan syntymävuosi, biologinen ja psyykkinen sukupuoli, äidinkieli sekä kansalaisuus.Gender Minorities at Work 2003 explored the work-related circumstances and experiences of gender minorities in Finland. People belonging to gender minorities were asked about their education, work history, workplace and its atmosphere, experiences of discrimination and openness about their belonging to a gender minority. The study was part of the EQUAL Initiative funded by the European Social Fund and Ministry of Employment, Finland whose aim was to chart and improve the labour market position of lesbians, gays, bisexuals and trans people. The respondents were first asked background information such as what their biological sex at birth had been, what their psychological gender was, which definition they preferred to use of themselves, whether they expressed their gender through appearance and clothing, to whom they had told about their belonging to a gender minority and how these people had reacted, and which definition they used of their sexual orientation. The respondents were asked questions relating to their education and work history such as educational and career choices based on negative or positive attitudes toward gender minorities in a certain field, total number of years in employment, job changes in the previous five years and whether job change had been affected by negative attitudes toward gender minorities in the workplace. Relating to the current or latest job the respondents were asked, for example, how long they had had the job, whether they were working part time or full time, whether their contract was permanent or temporary, how many employees there were at the workplace and how many of them women, whether there was social pressure at the workplace for them to express their expected gender or hide their true gender, whether their immediate supervisor was a man or woman and how often they saw their co-workers during their leisure time. Openness about belonging to a gender minority was charted with questions on whether there were other people belonging to gender minorities at the workplace and whether it mattered to the respondents, how many co-workers and clients, students etc. knew of the respondents' gender identity, how people at the workplace had found out about it. Those who hid their gender identity at the workplace were asked how distressing they felt the hiding and fear of revealing themselves was. Atmosphere at work was investigated with several questions relating to support received at work, expectations of others, conflicts or violence at the workplace and bullying and harassment. Different kinds of work-related threats perceived by the respondents were examined as well as factors influencing their coping at work (e.g. strict/flexible gender roles, general atmosphere). The final section of the questionnaire focused on discrimination at work. The questions included topics such as discrimination of different groups at the workplace, the respondents' personal experiences of discrimination in different situations and readiness to contact different authorities in case of discrimination. To enable comparisons, some of the questions are the same as in the Quality of work life surveys of Statistics Finland and the annual Finnish Working Life Barometers of the Ministry of Employment and the Economy, Finland. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, mother tongue, nationality, relationship status, province of residence and type of municipality of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Täysi-ikäiset sukupuolivähemmistöön samastuvat henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet työelämässä SuomessaPeople aged over 18 who identify themselves as belonging to a gender minority and who are working or have worked in Finland KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: itsestään muotoutunut näyteNonprobability.AvailabilityEi-todennäköisyysotanta: osallistuja-avusteinen poimintaNonprobability.RespondentAssistedNon-probability: AvailabilityNonprobability.AvailabilityNon-probability: Respondent-assistedNonprobability.RespondentAssisted Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Eihän heterotkaan kerro. Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä (2004). Toim. Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati. Helsinki: Työministeriö. ESR Tutkimukset ja selvitykset; 2/04. Saatavilla: http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/esr_julkaisut_2000_2006/tutkimukset_ja_selvitykset/03_02-04_eihan_heterokaan_kerro_seksuaalisuuden_ja_sukupuolen_rajakayntia_tyoelamassa_fi.pdf [viitattu 4.2.2013]. Eihän heterotkaan kerro. Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä Lehtonen, Jukka (2004). Heteronormatiivisuus ja sukupuolityylit työelämässä. Näkökulmana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemukset. Teoksessa Toiviainen, Hanna & Väänänen, Tuula & Hemminki, Elina (toim.): Ulkonäkö, työelämä, terveys. Aiheita 20. Helsinki: STAKES. 41-47. Heteronormatiivisuus ja sukupuolityylit työelämässä. Näkökulmana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemukset Lehtonen, Jukka (2006). Family and Work. The View Pont of Sexual and Gender Diversity. In Possibilities and Challengies? Men´s Reconciliation of Work and Family Life. Conference Report. APN 2006:704. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. Family and Work. The View Pont of Sexual and Gender Diversit Lehtonen, Jukka (2006). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi. Helsinki: Työministeriö. Tutkimukset ja selvitykset 8/06 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi Lehtonen, Jukka (2008). Career Choices of Lesbian Women. Journal of Lesbian Studies, 12(1): 97-102. Career Choices of Lesbian Women Lehtonen, Jukka (2009). Ei-heteroseksuaaliset nuoret, heteronormatiivisuus ja koulun keskeyttäminen. Kasvatus, 40 (5): 465-474. Ei-heteroseksuaaliset nuoret, heteronormatiivisuus ja koulun keskeyttäminen Lehtonen, Jukka (2009). Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät. Naistutkimus, 22 (4): 61-64. Sukupuolimoninaiset ei-heteroseksuaaliset työntekijät Lehtonen, Jukka (2009). The diverse intimate relationships of non-heterosexual Finnish men. NORMA, Nordic Journal of Masculinity Studies, 4 (1): 66-82. The diverse intimate relationships of non-heterosexual Finnish men Lehtonen, Jukka (2010). Gendered Post-Compulsory Educational Choices of Non-Heterosexual Youth. European Educational Research Journal, 9 (2): 177-191. Gendered Post-Compulsory Educational Choices of Non-Heterosexual Youth Lehtonen, Jukka (2017) Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa. Sukupuolentutkimus 30:1, 71-75. Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa. Recker, J., & Perry, A. (2024). Data on the Margins - Data from LGBTIQ+ Populations in European Social Science Data Archives. Data Science Journal 23(1), 39. https://doi.org/10.5334/dsj-2024-039 Data on the Margins - Data from LGBTIQ+ Populations in European Social Science Data Archives 10.5334/dsj-2024-039 Straight people don't tell, do they? Negotiating the boundaries of sexuality and gender at work (2004). Eds. Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati. Helsinki: Ministry of Labour. ESF Research Reports; 2b/04. Saatavilla: http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/esr_julkaisut_2000_2006/tutkimukset_ja_selvitykset/03_02b-04_eihan_heterokaan_kerro_seksuaalisuuden_ja_sukupuolen_rajakayntia_tyoelamassa_en.pdf [viitattu 4.2.2013]. Straight people don't tell, do they? Negotiating the boundaries of sexuality and gender at work daF2797.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2797 2026-03-19T23:12:08Z ddi:codebook:2_5