2026-04-29T23:03:29Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

8d339214105d62283b1698a65e8436330fdf1d363ebc6281ff0ea0059272c983 2026-03-23T02:29:47Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2017 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Lasten kuritusväkivalta 2017 Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2017 Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2017Lasten kuritusväkivalta 2017 FSD3383urn:nbn:fi:fsd:T-FSD338310.60686/t-fsd3383FSD3383urn:nbn:fi:fsd:T-FSD338310.60686/t-fsd3383 Lastensuojelun keskusliitto Central Union for Child Welfare Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Lasten kuritusväkivalta 2017 lapset (perheenjäsenet)kuritusväkivaltaperheväkivaltapahoinpitelyvanhemmatkasvatuslastensuojeluchild abusechild protectionchild safetychildrencorporal punishmentdomestic violenceparent attitudeparents YhteiskuntatieteetLapsetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesChildrenSocial behaviour and attitudes Aineisto jatkaa Lastensuojelun keskusliiton tekemää lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä seuraavaa tutkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2017 henkilökohtaisina haastatteluina osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin, onko vastaajien mielestä lasten ruumiillinen kuritus ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävä kasvatuskeino. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin, onko joissakin tilanteissa oikeutettua ratkoa lasten ja vanhempien tai vanhempien keskinäisiä ristiriitoja fyysisellä väkivallalla. Vanhemmilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet omien lastensa kasvatuksessa esimerkiksi tukistamista, läimäytystä, piiskaa tai väkivallalla uhkailua. Kysely sisälsi lisäksi kysymyksen, salliiko laki lapsen ruumiillisen kurituksen. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, onko heitä kuritettu lapsuudessaan omien vanhempiensa toimesta. Lopuksi kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka haitallisia erilaiset kuritusmuodot voivat olla lapsen kehitykselle ja kasvulle. Taustatietoina ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, muutama aluemuuttuja, ammatti, siviilisääty, koulutus sekä kotona asuvien lasten iät ja lukumäärä.The data are part of a Central Union for Child Welfare study that investigates the use of corporal punishment in upbringing and attitudes towards it in Finland. Face-to-face interviews were carried out in spring 2017 as part of an Omnibus study conducted by Taloustutkimus. The respondents were asked whether they thought corporal punishment was, at least in some cases, acceptable. The same question was asked about pulling a child's hair or flicking them. Further questions included whether using "moderate" violence to solve conflicts between children and parents is justified, and whether using "mild" or "moderate" corporal punishments is, at least in exceptional circumstances, acceptable. The respondents were then asked whether they thought yelling at a child was a justified way of intervening in misbehaviour, threatening with corporal punishment was acceptable in exceptional circumstances, and repeatedly ordering a child to calm down alone, e.g. in a time-out, was acceptable. Next, those respondents who had children under the age of 18 in the household were asked whether they had used different forms of corporal punishment (pulling hair, spanking etc.) and whether they had threatened their children with violence. The respondents were also asked whether the Finnish law allows corporal punishment or not and whether their parents had used corporal punishment to discipline them when they were under the age of 18. Finally, the respondents were asked how harmful they thought various actions were for a child's development when done by a parent (e.g. spanking or ignoring a child, reprimanding a child, exposing a child to violence between the parents). Background variables included, among others, the respondent's gender, age, region of residence (NUTS2 and NUTS3), number of inhabitants in the municipality of residence, municipality type, household composition, number and ages of children living in the household, employment status, economic activity and occupational status, level of education, marital status, and type of accommodation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 15-79 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Hallikainen, Riina (2023). Selittävät tekijät lapsen ruumiillisen kurittamisen sallivien asenteiden taustalla. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Selittävät tekijät lapsen ruumiillisen kurittamisen sallivien asenteiden taustalla URN:nbn:fi:uef-20230292 Hyvärinen, Sauli (2017). Piiskasta jäähypenkkiin. Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017 [verkkodokumentti]. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu, 2/2017. https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Piiskasta-jaahypenkkiin-1.pdf [viitattu 14.11.2018] Piiskasta jäähypenkkiin. Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017 Kosonen, Anne (2017). Lastensuojelun keskusliitto - Kuritusväkivalta. Helsinki: Taloustutkimus Oy Lastensuojelun keskusliitto - Kuritusväkivalta daF3383.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3383 2026-03-19T23:27:31Z ddi:codebook:2_5