2026-05-01T09:13:31Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

8c0aabd6ffa9b2b62012ddfdc661d8f61587021cbed074dd6fb9006566c9135a 2026-03-23T02:30:05Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish National Election Study 2019 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Eduskuntavaalitutkimus 2019 Finnish National Election Study 2019 Finnish National Election Study 2019Eduskuntavaalitutkimus 2019 FSD3467urn:nbn:fi:fsd:T-FSD346710.60686/t-fsd3467FSD3467urn:nbn:fi:fsd:T-FSD346710.60686/t-fsd3467 Grönlund, Kimmo 0000-0001-9386-5043 Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Grönlund, Kimmo 0000-0001-9386-5043 Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Eduskuntavaalitutkimus 2019 demokratiaeduskuntavaalitehdokkaatinternetjoukkoviestimetkansanedustajatluottamuspoliittinen osallistuminenpoliittiset asenteetpuolueiden kannatuspuoluesidonnaisuusvaalikampanjatvaalikoneetvaaliohjelmat (suunnitelmat)vaalipiiritvaalitäänestäminenconstituenciesdemocracyelection campaignselectionselectoral candidatesInternetmass mediamembers of parliamentparliamentary electionspolitical allegiancepolitical attitudespolitical participationtrustvoting YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesElections Eduskuntavaalitutkimus 2019 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (5-moduuli). Aineistonkeruun rahoitti Oikeusministeriö. Aluksi kysyttiin, kuinka kiinnostunut vastaaja on politiikasta ja paljonko hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista ja puolueista. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan mahdollista puoluejäsenyyttä ja sitä, onko hän allekirjoittanut valtiollisen tason kansalaisaloitetta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa kaksikielisyys, monikulttuurisuus, tuloerot ja ympäristökysymykset. CSES-osion alussa esitettiin väittämiä mm. poliitikkojen toiminnasta ja maahanmuutosta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä piirteitä he pitävät tärkeinä siinä, että henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajat myös arvioivat, kuinka hyvin Sipilän hallitus onnistui toiminnassaan edellisellä vaalikaudella. Vastaajilta kysyttiin, mikä puolue edustaa parhaiten heidän omia näkemyksiään ja mitä puoluetta ja ehdokasta he äänestivät 2019 eduskuntavaaleissa. Vastaajat myös kertoivat, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Vastaajia myös pyydettiin asettamaan puolueet ja itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, voiko ihmisiin heidän mielestään luottaa ja kuinka paljon he luottavat eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, tiedotusvälineisiin tai virkamiehiin. Tämän jälkeen esitettiin muutama poliittista tietotasoa mittaava kysymys. Käyntihaastattelua seuranneessa perävaunulomakkeessa kysyttiin, miten puolueiden tavoitteet erottuivat toisistaan mm. työllisyyttä, verotusta, ympäristöä, vanhustenhoitoa ja koulutusta koskevissa asioissa. Vastaajat myös arvioivat, miten edellinen hallitus oli onnistunut hoitamaan samoja asioita ja mitkä niistä kiinnostivat vastaajia eniten. Vastaajat ottivat kantaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä koskeviin väittämiin, jotka käsittelivät Euroopan unionia, demokratiaa, Natoa, samaa sukupuolta olevien oikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Seuraavaksi vastaajat kertoivat erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Vastaajat arvioivat vaalihäirintään liittyviä väitteitä ja kertoivat, olivatko havainneet vaalihäirintää vuoden 2019 vaaleissa tai pitävätkö sitä todennäköisenä tulevaisuudessa. Vastaajat kertoivat median seuraamisestaan, sosiaalisen median käytöstä sekä siitä, mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja he olivat tehneet, esimerkiksi allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien käsityksiä siitä, kumpaa sukupuolta oleva poliitikko, mies vai nainen, kykenee toimimaan paremmin eri politiikan osa-alueilla. Vastaajat myös arvioivat, miten Sipilän hallituksen vaalilupauksen olivat toteutuneet heidän mielestään. Lopuksi vastaajat arvioivat niin Suomen talouden tilannetta kuin tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseen ja elämään yleensä. Vastaajilta kysyttiin vielä eri ryhmiin samastumisesta ja omista luonteenpiirteistä. Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, yleinen terveydentila, ammattiliittoon kuuluminen, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, vähemmistöön kuuluminen, kotikunta, vaalipiiri ja maakunta.This survey focused on the 2019 parliamentary elections in Finland. Main themes included political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choice, and voting behaviour. Further topics included citizens' initiative, different ways of having a say in matters, and future prospects of Finland. The data were collected after the elections through face-to-face interviews and a self-administered drop-off questionnaire. The interview data contain Finland's contribution to the international CSES study (module 5). Data collection was funded by the Ministry of Justice. First questions in the interview covered the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), Internet use, discussions about politics with others, party identification and self-perceived social class. The respondents were asked to what extent they agreed with some statements relating to voting, democracy, the electoral system, and decision-making. Willingness to influence things by own activity (for instance, by participating in a demonstration or joining a consumer boycott) was charted as well as membership in a political party. Concerning citizens' initiative, the respondents were asked whether they thought the introduction of the initiative had promoted democracy in Finland and whether they had signed any initiatives. Opinions on the importance of the Internet and social media as channels of civic engagement were surveyed. The survey also carried a set of attitudinal statements on voting, politics, political parties, politicians and public political influence (e.g. 'I have no say in what the Government and Parliament decide' or 'By voting, ordinary people can influence political decision-making'). With regard to the future prospects of Finland, the respondents were asked which future directions they thought sounded good or bad (e.g. 'more entrepreneurship and market economy', 'better equality between men and women'). The CSES module first explored the respondents' opinions on politicians and their actions, and immigration. Views on whether various factors contributed to being truly Finnish, whether corruption was widespread among politicians, whether the Government should take measures to bridge the income gap, and whether it made a difference who was in power or who people voted for were also charted. The respondents were asked to place themselves and the parties on a left-right axis. Questions also covered satisfaction with democracy in Finland and whether the respondents felt close to any party. Voting behaviour was studied with questions on whether the respondents had voted, the candidate of which party they had voted for, whether they had considered voting for a candidate of any other party and if yes, which party, whether they had voted in the previous parliamentary elections and which party they had voted for. Opinions on the parties in general as well as individual party leaders were surveyed. Finally, the respondents' factual knowledge of politics was tested with a few questions. Non-voters were asked why they had not voted and how self-evident not voting had been to them. All those who had voted were asked what had influenced their choice of party, to what extent various issues had influenced their candidate choice, whether they had voted for a candidate who was of the same age and gender as themselves, and when they had decided which candidate and party to vote for. Trust in government and other institutions, groups and people was charted as well as views on the performance of the Government in the previous electoral term. The self-administered questionnaire first surveyed the respondents' opinions on how easy it was to detect how the policy objectives of parties differed, how well the previous Government had handled various issues, and which issues they had found interesting in election campaigns. The respondents were also asked to what extent they agreed with a set of statements concerning current political issues (e.g. that Finland should leave the EU, Finland is too eager to meet the EU's environment and climate goals, and the right of same-sex couples to marry or adopt is a good thing) and the parliamentary elections (e.g. whether electoral legislation was unfair to smaller parties and voting had been made easy). The sources from which the respondents got relevant information for their voting choice were examined (e.g. family or friends, newspapers, TV, social media), and the respondents were asked whether they had noticed any forms of electoral disruption in the elections as well as whether they thought various forms of electoral disruption were possible in future elections. Online voting and political activities and participation on the Internet were charted, as well as time spent on following news and other programmes on politics and topical issues. The extent to which the respondents came across different political opinions, news and other information on the Internet was studied. Other topics included views on whether male or female politicians were better able to work in various policy sectors and opinions on the decision-making process of Finnish political parties as well as on whether promises had been fulfilled by parties after the 2015 parliamentary elections. The respondents' perceptions of their own financial situation and the Finnish economy and employment situation were also charted, as well as their satisfaction with their own life. Finally, personality traits of the respondents were surveyed using the Ten-item personality inventory (TIPI). Variables beginning with 'k' are national election study variables, 'q' denotes CSES variables, 'p' denotes variables in the self-administered questionnaire, 'a' denotes CSES administrative variables and 'd' denotes background variables. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, health status, trade union membership, economic activity and occupational status, employer type, unemployment periods, religiosity and religious attendance, mother tongue, gross annual household income, number of people in the household, type of neighbourhood/municipality, and electoral district. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilötAhvenanmaaPeople living in Finland and entitled to vote in the Finnish parliamentary elections in 2019the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperPuhelinhaastatteluInterview.TelephoneFace-to-face interviewInterview.FaceToFaceSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aaltonen, Milla (2024). Utbildningsnivåns effekt på politiskt förtroende bland röstberättigade i Finland. Helsingfors: Helsingfors universitet. Statskunskap med förvaltning. Magisteravhandling. Utbildningsnivåns effekt på politiskt förtroende bland röstberättigade i Finland URN:NBN:fi:hulib-202405292362 Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2020) Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriön julkaisuja: Selvityksiä ja ohjeita 2020:5. Helsinki: Oikeusministeriö. Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 URN:ISBN:978-952-259-838-7 Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7 Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista URN:ISBN:978-952-359-026-7 Borg, Sami (2022) Kansanvaltaa koronan varjossa: Tutkimusraportti vuoden 2021 kuntavaaleista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro 113. Helsinki: KAKS. Kansanvaltaa koronan varjossa: Tutkimusraportti vuoden 2021 kuntavaaleista Eklund, Jesper (2022). Vem litar finlandssvenskarna på? En jämförelse av det sociala förtroendet hos svensk- och finskspråkiga i Finland. Vasa: Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Statskunskap med medier och kommunikation. Avhandling för magisterexamen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081755702 Vem litar finlandssvenskarna på? En jämförelse av det sociala förtroendet hos svensk- och finskspråkiga i Finland URN:NBN:fi-fe2022081755702 Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233. From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout 10.1177/1354068819855707 Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300. Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies 10.1016/j.electstud.2021.102300 Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International. Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334. Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies 10.1080/01402382.2020.1845941 Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004 Affective polarization in comparative and longitudinal perspective 10.1093/poq/nfad004 Grüssner, J. (2024). Vem dras till högerpopulistiska partier? En statistisk analys av skillnader mellan manliga och kvinnliga väljare i det finska riksdagsvalet 2019. Bachelor's Thesis in Political Science, Bachelor of Social Sciences. Helsinki: University of Helsinki. Vem dras till högerpopulistiska partier? En statistisk analys av skillnader mellan manliga och kvinnliga väljare i det finska riksdagsvalet 2019 Heikura, Laura (2022). Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa - kuluttajanäkökulma. Markkinoinnin tutkinto-ohjelma. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa - kuluttajanäkökulma. Huttunen, J. (2024). Youth support for direct versus talk-centric democratic processes in Finland. Scandinavian Political Studies. 47, 47-71. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12264 Youth support for direct versus talk-centric democratic processes in Finland. Scandinavian Political Studies 10.1111/1467-9477.12264 Hämäläinen, Milja-Leena (2024). Nuorten ikäluokkien luokkaäänestäminen Suomessa: tutkielma nuorten äänestyspäätöksistä ja sitoutumisesta puolueisiin. Valtiotieteiden kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto Nuorten ikäluokkien luokkaäänestäminen Suomessa: tutkielma nuorten äänestyspäätöksistä ja sitoutumisesta puolueisiin Iivonen, Santeri (2022) Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tamperen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205215154 Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla. URN:NBN:fi:tuni-202205215154 Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024] Suomalainen äänestäjä 2003-2023 Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238 End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019 10.1111/1467-9477.12238 Kekkonen, Maria (2022). Poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen kahdet kasvot: analyysi poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen ilmenemismuodoista, käsitteistöstä ja empiirisestä tutkimisesta. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma. Poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen kahdet kasvot: analyysi poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen ilmenemismuodoista, käsitteistöstä ja empiirisestä tutkimisesta URN:NBN:fi:tuni-202205094554 Kestilä-Kekkonen, Elina & Sipinen, Josefina (2023). Taktinen äänestäminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:10. https://www.vaalitutkimus.fi/taktinen-aanestaminen/ [viitattu 12.6.2024] Taktinen äänestäminen Kärkkäinen, Franseska (2021) Kansalaisaloitteet ja sosiodemografiset tekijät - aseman yhteys allekirjoittamisaktiivisuuteen ja aloitteiden demokraattisen toimivuuden uskoon. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden Kandidaatin tutkielma. Kansalaisaloitteet ja sosiodemografiset tekijät ‒ aseman yhteys allekirjoittamisaktiivisuuteen ja aloitteiden demokraattisen toimivuuden uskoon Myllymäki, Aino (2022). Kristinuskon yhteys poliittiseen oikeistoon Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Kristinuskon yhteys poliittiseen oikeistoon Suomessa URN:NBN:fi:tuni-202212199332 Nieminen, Jeremias & Simola, Salla & Tukiainen, Janne (2023): Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech. Aboa Centre for Economic Research Discussion Papers No. 161. https://ideas.repec.org/p/tkk/dpaper/dp161.html Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech Ojala, Ellen (2024). "Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta." Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaatintutkielma, valtio-opin opintosuunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa: <https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254615> "Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta." URN:NBN:fi:tuni-202404254615 Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019 Raivio, Petri & Anna Saraste (2021) Pitkät jäähyväiset: Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta. Tampere: Vastapaino. Pitkät jäähyväiset: Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta. Rapeli, Lauri (2023). Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:9. https://www.vaalitutkimus.fi/puoluevalinta-eri-demografisissa-ryhmissa/ [viitattu 12.6.2024] Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä Rikkonen, Anni (2022): Ennemmin turvassa kuin vapaa? Kuinka maahanmuuton kehystäminen turvallisuusuhkana vaikuttaa demokratia-asenteisiin? Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Ennemmin turvassa kuin vapaa? Kuinka maahanmuuton kehystäminen turvallisuusuhkana vaikuttaa demokratia-asenteisiin? Sipinen, Josefina & Jana Belschner & Brittany Anlar (2024) Age gaps in political representation: Comparing local and national elections. Electoral Studies Volume 88, April 2024. Age gaps in political representation: Comparing local and national elections 10.1016/j.electstud.2024.102763 Sipinen, Josefina & Laine, Juuso & Kestilä-Kekkonen, Elina & Borg, Sami & von Schoultz, Åsa (2022). Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021. Helsinki: KAKS: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 115. Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021 Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024] Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050 URN:NBN:fi:tuni-202304204030 Wass, Hanna & Tiihonen, Aino (2023). Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:12. https://www.vaalitutkimus.fi/aani-demokratialle-puolueiden-aanestajien-demokratiakiinnittyminen/ [viitattu 12.6.2024] Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen Westinen, Jussi & Isotalo, Veikko (2026). Poliittisen edustuksen alueellinen eriytyminen. Teoksessa J. Sipinen, Å. von Schoultz & E. Kestilä-Kekkonen (toim.), Tie Arkadianmäelle: Ehdokkaiden resurssit, kampanjointi ja poliittiset arvot eduskuntavaaleissa 2023 (s. 202-226). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/ssz0nv54 Poliittisen edustuksen alueellinen eriytyminen 10.61201/ssz0nv54 Ylikoski, Oona (2025). Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit: Ketkä ovat paikalla? Mitkä tekijät selittävät äänestäjien sosiaalisen median käyttöä vaalien aikana? Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit: Ketkä ovat paikalla? Mitkä tekijät selittävät äänestäjien sosiaalisen median käyttöä vaalien aikana? URN:NBN:fi-fe2025051240812 Ylisalo, Juha (2022). Citizens' evaluations of electoral pledge fulfilment in Finland: Individual pledges and overall government performance. Electoral Studies 80, 102546. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2022.102546 Citizens' evaluations of electoral pledge fulfilment in Finland: Individual pledges and overall government performance 10.1016/j.electstud.2022.102546 Ylisalo, Juha (2023). Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:14. https://www.vaalitutkimus.fi/suhtautuminen-puolueiden-vaalilupauksiin-2019-ja-2023/ [viitattu 12.6.2024] Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023 daF3467.por daF3467e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3467 2026-03-19T23:18:15Z ddi:codebook:2_5