2026-05-17T13:37:11Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

8ac34b76669c51d7fa8aac7d8edacacb253ba6941c6ef0a0f449dfda1d81800b 2026-03-23T02:27:27Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 1996 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 1996 Työolobarometri 1996 Finnish Working Life Barometer 1996Työolobarometri 1996 FSD2658urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265810.60686/t-fsd2658FSD2658urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265810.60686/t-fsd2658 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 1996 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdeosaaminenvuorotteluvapaaautonomy at workdiscriminationemployeesjob characteristicsjob securitypersonnel policypersonnel managementteleworkwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloads YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1996. Puhelinkyselyyn vastasi 1177 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa. Työolobarometrin sisältö on pidetty suunnilleen edellisten vuosien kaltaisena. Vuonna 1995 mukaan otettiin kysymyksiä työpaikkojen erilaisten kehitysohjelmien yleisyydestä, työntekijöiden aloitteellisuudesta sekä ryhmissä työskentelystä. Näitä teemoja jatkettiin vuoden 1996 barometrissa. Uutena teemana oli työntekijöiden osaaminen ja vastaavasti työn vaatimustaso. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Seuraavaksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää, ja henkilöstössä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, oliko uusia työntekijöitä otettu vakinaiseen, tilapäiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Vastaajat kertoivat, työskenneltiinkö työpaikalla ryhmissä tai tiimeissä. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet. Vastaajat arvioivat henkilöstön pätevyydessä ja ammatillisessa osaamisessa tapahtuneita muutoksia viimeisen vuoden ajalta. He myös ottivat kantaa työtehtävien suoritusvaatimusten muutoksen. Tämän jälkeen siirryttiin selvittämään vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia. Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Edelleen tiedusteltiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa, ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt työolojen, työtapojen, tuotteiden tai palvelujen parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuinka aloitteisiin oli suhtauduttu, ja oliko työpaikalla kuluneen vuoden aikana suunnitelmallisesti kehitetty tuottavuutta, palveluja tai laatua. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ajatellut ryhtyvänsä yksityisyrittäjäksi. Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin tiedustelemalla, olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Suhtautumista vuorotteluvapaaseen selvitettiin. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä he ajattelivat vuorotteluvapaakokeilun sopivuudesta Suomen työmarkkinoille, ja olisiko vastaaja valmis käyttämään vuorotteluvapaata seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaaja ensisijassa käyttäisi ajan, jonka hän olisi työvuorottelussa, ja kuinka esimerkiksi toimeentulo, työuran häiriintyminen ja työssä viihtyminen vaikuttivat halukkuuteen käyttää vuorotteluvapaata. Vastaajat ilmoittivat, mikä olisi vastaan sopiva korvaustaso vuorotteluvapaalle siirtyvälle. Vastaajat ottivat kantaa erilasiin vuorotteluvapaata koskeviin väittämiin, kuten, helpottiko vuorotteluvapaa nuorten työllistymistä, vähensikö se heidän mielestään työttömyyttä ja palveliko se ensisijassa vain niitä, joilla oli varaa olla pois ansiotyöstä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka heidän työnantajansa suhtautuisi, jos vastaaja ilmoittaisi halukkuudestaan vuorotteluvapaaseen. Lopuksi tiedusteltiin kotitalouden toimeentuloa, vastaajan koulutusta, ja oliko vastaaja kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1996) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.The survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were job characteristics, work environment, conflicts at the workplace, influence over decisions, working hours, pay systems and job security. The year 1996 survey contained new questions on job skills requirements and the recently established 'job alternative' leave system. First, the respondents were asked about the number of years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in organisation, staff numbers, working hours and contracts over the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered team work at the workplace, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Skills requirements and changes in them were charted. Employee influence over, for instance, workload and tasks, and changes in the degree of incfluence were investigated as well as trade union influence and R's membership in a trade union or a professional association. Next set of questions covered overtime at work, overtime compensation, flexibility in working times, job characteristics, and changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training etc. Wage level and pay systems were charted. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace, how the ideas had been received and whether there had been other development ideas. The respondents were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year and how easy it would be to find a similar job. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions, the financial situation of their organisation. A number of questions and statements pertained to the 'job alternation' leave system. Background variables included the respondent's gender, age, urbanity of the municipality of residence, region, occupational status, industry of employment, employer type, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, basic education and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1996 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18 - 64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005 urn:isbn:951-735-916-0 Hentilä A. & Miettinen I. & Kunttu K. & Tammelin T. & Venojärvi, M. & Korpelainen R. (2015). Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69. Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012 Kunta-alan työolobarometri 1996. Työministeriön työolobarometrin 1996 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (1997). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Kunta-alan työolobarometri 1996. Työministeriön työolobarometrin 1996 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Nikula, Jouko (2016). Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Sociological Problems. 2016 / Special issue 48/2016, 46-61. Institute for the Study of Societies and Knowledge at the Bulgarian Academy of Sciences in conjunction with the Bulgarian SociologicalAssociation. ISSN: 0324-1572 The Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Heikkilä, Asko (1997). Työolobarometri. Lokakuu 1996. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 169. Työolobarometri. Lokakuu 1996 daF2658.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2658 2026-03-19T23:30:02Z ddi:codebook:2_5