2026-05-26T00:37:05Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

8995f661c2f9e084c999fd2b2051874378ee5d28f35047af61b552e540c35447 2026-03-23T02:29:54Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Kielibarometri 2012 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Language Barometer 2012 Kielibarometri 2012 Language Barometer 2012Kielibarometri 2012 FSD3419urn:nbn:fi:fsd:T-FSD341910.60686/t-fsd3419FSD3419urn:nbn:fi:fsd:T-FSD341910.60686/t-fsd3419 Herberts, Kjell Herberts, Kjell Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Language Barometer 2012 julkiset palvelutkaksikielisyyskielellinen vuorovaikutuskielelliset vähemmistötkielialueetkielipolitiikkapalvelutarpeetpalvelutasosuomenruotsalaisetbilingualismcustomer servicelanguage discriminationlanguage policylanguageminority groupsminority language userspublic services YhteiskuntatieteetKielet ja kielitiedeValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetVähemmistötSocial sciencesLanguage and linguisticsGovernment, political systems and organisationsMinorities Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Tutkimus kattaa kaikki Suomen 30 kaksikielistä kuntaa sekä tällä kertaa myös kahdeksan yksikielistä kuntaa. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä, miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Tutkimusta ovat rahoittaneet oikeusministeriö ja Svenska kulturfonden. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Vastaajilta kysyttiin heidän omaa sekä heidän perheensä kieliryhmää ja kielitaitoa. Edelleen tiedusteltiin minkä kielistä koulua vastaajien lapset käyvät. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Vastaajilta kysyttiin saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään ja kuinka hyvin he tuntevat kielelliset oikeutensa. Lisäksi selvitettiin kunnan vastuun toteutumista kielellisen palvelun järjestämisessä sekä kielellisten palveluiden kehittymisestä ja turvaamisesta jatkossa. Taustamuuttujina ovat ikä (luokiteltu), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste, siviilisääty, työmarkkina-asema ja kotitalouden koko.The Language Barometer has measured the quality of language services in bilingual Finnish municipalities since 2004. All 30 bilingual municipalities in Finland were included in the study. Additionally, the 2012 barometer included eight monolingual municipalities. The aim of the study was to find out how satisfied minority language speakers were with the municipal and state services offered in their mother tongue. The study was funded by the Ministry of Justice and the Swedish Cultural Foundation in Finland. First, the respondents' use of Finnish and Swedish in different contexts was charted (e.g. in shops, school, local public transport, at work etc.), and the respondents were asked about their mother tongue and language skills. The study also examined whether the respondents' children went to a Finnish or Swedish-speaking school. Experiences of municipal and state services were surveyed with questions on whether the respondents had received the services in the language they first used during their visit as well as how they would rate the services on a scale 4-10 from the perspective of minority language users. The surveyed municipal and state services included, for example, social and health care services, libraries, sports facilities, and local tax offices. Next, the respondents were asked to evaluate how their language used differed during weekdays and the weekend. The respondents' opinions on the availability of municipal and state services in their mother tongue were examined, and they were asked whether they thought the services had developed for the better or for the worse in the previous few years. Views on whether special measures should be taken to preserve Swedish-language service in the future were charted. Finally, the respondents' views on the relationship between Swedish and Finnish speakers in their municipality and their awareness of their linguistic rights were surveyed. Background variables included the respondent's age (categorised), gender, mother tongue, municipality of residence, highest level of education, marital status, employment status, and household size. kevät 2012Spring 2012 SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Kaikkien Suomen kaksikielisten kuntien ja kahdeksan yksikielisen kunnan 18-80-vuotiaat asukkaatResidents of bilingual municipalities and eight monolingual municipalities in Finland aged 18 - 80 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Lindell, Marina (2016). Språkbarometern 2004 - 2016. Forskningsrapport/Kielibarometri 2004 - 2016. Tutkimusraportti. Helsingfors: Justitieministeriets. Justitieministeriets publikation 52/2016. Helsinki. Oikeusministeriö. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 52/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-543-0 Språkbarometern 2004 - 2016. Forskningsrapport /Kielibarometri 2004 - 2016 URN:ISBN:978-952-259-543-0 Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2013. Oikeusministeriö. URN:ISBN:978-952-259-308-5 Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2013 URN:ISBN:978-952-259-308-5 daF3419.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3419 2026-03-19T23:30:58Z ddi:codebook:2_5