2026-04-30T20:18:51Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

871806a62c795fc8b97e0a7d133b7efb90f0709902bcbfc8d1a9245fbcda06fd 2026-03-23T02:29:21Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Youth Survey 2017 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Nuorisobarometri 2017 Finnish Youth Survey 2017 Finnish Youth Survey 2017Nuorisobarometri 2017 FSD3250urn:nbn:fi:fsd:T-FSD325010.60686/t-fsd3250FSD3250urn:nbn:fi:fsd:T-FSD325010.60686/t-fsd3250 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Nuorisobarometri 2017 oppiminenkoulutustyöllistyminenluottamusosaaminentyöelämänuorisotyöttömyystyytyväisyysnuoretyhteenkuuluvuusabilityadolescentscitizenship skillseducationeducational expectationslearningoccupational lifesatisfactiontrustyouth unemployment YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetNuoretSocial sciencesSocial behaviour and attitudesYouth Nuorisobarometrin 2017 pääteemoja olivat osaaminen ja koulutus. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa, nuorisotyössä ja työelämässä. Nuorten ajatuksia oppimisesta ja osaamisesta selvitettiin erilaisten väittämien avulla, kuten "Laaja yleissivistys on itsessään arvokasta". Myös kouluun ja koulutukseen liittyviä asenteita arvioitiin erilaisten väittämien, kuten "Koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia", avulla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he kokevat oppineensa taitoja kuten yleissivistys, suvaitsevaisuus, päätöksentekokyky, sosiaaliset taidot, mediataidot sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot niin kouluelämässä, kuin myös koulun ulkopuolella. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät näitä samoja taitoja elämässä pärjäämisen kannalta. Seuraavaksi vastaajat arvioivat omaa peruskouluaikaansa ja koulunkäynnin mielekkyyttä erilaisten väittämien avulla. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan niin erilaisten tekijöiden, kuten lahjakkuuden tai sattuman, vaikutusta työnsaantiin, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta koulu- tai työyhteisöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, kuinka merkityksellisenä he kokevat elämän tällä hetkellä sekä kuinka tyytyväisiä he ovat ihmissuhteisiinsa sekä nykyiseen elämään kaiken kaikkiaan kyselyhetkellä. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, kunta luokiteltuna, asumisvuodet nykyisessä asuinkunnassa, kuinka monta kertaa muuttanut tai vaihtanut koulua, äidinkieli luokiteltuna, asumis- ja perhemuoto, oma sekä vanhempien synnyinmaat luokiteltuna, vuosi jolloin muuttanut Suomeen, vanhempien koulutustasot sekä taloudellinen tilanne nyt, että peruskouluiässä. Lisäksi taustamuuttujissa kysyttiin lukuisia kysymyksiä niin työllisyydestä, palkkatyön laadusta, opinnoista, motivaatiotekijöistä opintojen taustalla sekä esimerkiksi opintojen keskeyttämisen syistä.Themes of the Finnish Youth Survey 2017 included learning and education. Questions charted experiences of learning in and outside of school. First, the respondents' views on learning, life skills and education were examined with attitudinal statements concerning, for instance, the significance of general knowledge and practical life skills, the importance of receiving feedback, evaluating the trustworthiness of information sources, the impact of education on employment, and Swedish as an obligatory subject in school. The respondents were asked to estimate the extent to which they had learned different skills at school and outside of school, for example, general knowledge, language skills, creativity, internationality, tolerance, decision-making abilities, social skills, media skills, financial knowledge, and critical thinking skills. Additionally, the respondents' views on the significance of these same skills for faring well in life were charted. Next, the respondents were presented with attitudinal statements according to which they evaluated their own time in comprehensive school and whether school had been enjoyable, e.g. with regard to their social relations with teachers and other pupils. In addition, the respondents were asked to estimate the effect of different factors on employment (e.g. talent, persistence, family background, residential location, chance). They were also asked whether they participated in the activities of any organisation or civic movement that aimed to influence society. The respondents' sense of belonging to their school or work community as well as the Finnish society more generally was examined. Finally, they were asked how meaningful they considered their daily lives and to what extent they felt that their lives had a sense of management, what sort of effects a possible lack of money had caused in their lives, whether they trusted other people, and how satisfied they were with their relationships and their lives in general. Background variables included gender, age, municipality of residence (categorised), years R had lived in current municipality of residence, how many times R had moved or switched schools, mother tongue (categorised), type of residence, household composition, R's and parents' country of birth (categorised), year of moving to Finland, parents' educational level, and perceived financial situation of the household. Some background variables also asked detailed questions regarding, for instance, employment, studies, motivations for studying, and quitting studies. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15-29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilötPersons aged 15 - 29 residing in continental Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kailiala, Tommi (2022). Sosiaalisen pääoman merkitys nuorten huumausainerikollisuudessa verkostoteorian näkökulmasta. Kandidaatin tutkielma, Sosiaalitieteiden laitos. Turun yliopisto. Sosiaalisen pääoman merkitys nuorten huumausainerikollisuudessa verkostoteorian näkökulmasta Kajastus, K. (2023). Merkityksellisyyden kokemuksen yhteys nuorten oppimiin taitoihin ja työnsaantiasenteisiin työuran alkupuolella. Nuorisotutkimus, 41(1), 34-49. https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9128215 Merkityksellisyyden kokemuksen yhteys nuorten oppimiin taitoihin ja työnsaantiasenteisiin työuran alkupuolella 10.57049/nuorisotutkimus.9128215 Korpilahti, A. 2025. Sisäiset ja ulkoiset syyt korkeakoulun keskeyttämiseen Suomessa. Kasvatustieteen kandidaatintutkielma. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062573858 Sisäiset ja ulkoiset syyt korkeakoulun keskeyttämiseen Suomessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062573858 Männistö, Vilja (2021). Nuorten eriytyneet siirtymät työhön ja koulutukseen. Ohjaamojen tunnistamat haasteet. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto: Joensuu. Saatavilla: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20210225 Nuorten eriytyneet siirtymät työhön ja koulutukseen. Ohjaamojen tunnistamat haasteet urn:nbn:fi:uef-20210225 Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017 [verkkodokumentti]. Toim. Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto & Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf [viitattu 7.2.2019]. Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Pitkänen, Aino (2023). Peruskoulukokemusten yhteys tulevaisuuden hyvinvointiin ja syrjäytymisriskiin. Kasvatustieteen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Peruskoulukokemusten yhteys tulevaisuuden hyvinvointiin ja syrjäytymisriskiin URN:NBN:fi:jyu-202312218439 Tenhunen, E-L. (2021). The association between residential mobility during school years and life satisfaction among Finnish youth aged 15 to 29 - A cross-sectional study based on Finnish Youth Survey 2017. [Master's thesis, Stockholm University] The association between residential mobility during school years and life satisfaction among Finnish youth aged 15 to 29 - A cross-sectional study based on Finnish Youth Survey 2017 Viitaharju, Mirja (2019). Peruskoululaisten koulunkäyntiongelmat Suomessa - perhetaustan ja sosiaalisten suhteiden näkökulma. Sosiaalityön kandidaatintutkielma. Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopisto. Peruskoululaisten koulunkäyntiongelmat Suomessa - perhetaustan ja sosiaalisten suhteiden näkökulma. Vähäkoski, Anniina (2019). Yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaan koulu- tai työyhteisöön: peruskoulun aikana muuttamisen ja koulun vaihtamisen vaikutukset nuorten kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kandidaatin tutkielma, yhteiskuntapolitiikka. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202003022236 Yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaan koulu- tai työyhteisöön: peruskoulun aikana muuttamisen ja koulun vaihtamisen vaikutukset nuorten kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen URN:NBN:fi:jyu-202003022236 daF3250.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3250 2026-03-19T23:09:27Z ddi:codebook:2_5