2026-05-02T17:52:51Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

84cc7e831839e05a3c67f71c1e048ac4da878e0944dc70c2a8545ef09d265e0a 2026-03-23T02:26:12Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Poliisibarometri 2005 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Police Barometer 2005 Poliisibarometri 2005 Police Barometer 2005Poliisibarometri 2005 FSD2224urn:nbn:fi:fsd:T-FSD222410.60686/t-fsd2224FSD2224urn:nbn:fi:fsd:T-FSD222410.60686/t-fsd2224 Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto Ministry of the Interior. Police Department Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Police Barometer 2005 uhritturvattomuusturvallisuusrikoksetpalvelutpoliisi (organisaatiot)kansalaisetarviointilaaturoolitsilminnäkijätliikenneturvallisuusluottamuscrime victimsfear of crimelaw enforcementoffencespolice-community relationshippolice servicesroad safetycrime and securitypersonal safetytrustwitnesses YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaSocial sciencesCrime and law enforcement Aluksi vastaajat arvioivat Suomen sisäistä turvallisuutta ja poliisin roolia. Vastaajat muun muassa punnitsivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisin eri tehtäviä ja niiden tärkeysjärjestyksiä, kansainvälisen rikollisuuden uhkaa Suomessa sekä eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja rikoksen pelkoa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon eri asiat (mm. pahoinpitelyt, asuntomurrot, rattijuoppous, seksuaalinen ahdistelu ja Internetin tietoturva) huolestuttavat. Lisäksi selvitettiin, kuinka turvalliseksi vastaaja kokee olonsa esimerkiksi kotona päiväsaikaan, keskustassa pimeän tultua tai asuinalueella myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina. Kysyttiin myös, miten vakava ongelma rikollisuus on lähiympäristössä ja onko vastaaja joutunut rikoksen uhriksi. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden ja aseellisen uhkauksen) silminnäkijäksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Poliisin tavoitettavuutta ja näkyvyyttä selvitettiin kysymällä, mihin numeroon vastaaja soittaisi poliisin apua tarvitessaan, kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, minkä asian takia ja miten häntä kohdeltiin. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin suhtautumista muista kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien toimintaan. He punnitsivat myös poliisin onnistumista mm. asuntomurtojen, autovarkauksien ja huumerikosten selvittämisessä, talousrikostorjunnassa, kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa ja kotiväkivaltaan puuttumisessa. Lopuksi kysyttiin, kuinka kauan vastaaja on asunut paikkakunnalla ja työskenteleekö vastaaja itse tai lähisukulainen poliisin palveluksessa. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, pääasiallinen toiminta, asuinlääni, tuloluokka ja puoluekanta.The survey studied Finnish public opinion on the role and services of the police, citizens' feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the police, the Border Guard, rescue services, etc. First, the respondents were asked how important certain bodies (e.g. the Church, the Customs, schools, the Armed Forces) were to crime prevention and to improving the safety of their neighbourhood. Views were probed on which tasks should be the responsibility of the police, how should the tasks be prioritised, and whether international crime was a threat to Finland. One theme covered ways and means of improving traffic safety. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain things (e.g. assaults, housebreaking, drink-driving, sexual harassment, Internet data security). Some questions focused on how safe the respondents felt at home during the day, in the city center after dark or in their neighbourhood late at night, etc. The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had notified the police, and if not, why not. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. stealing or car theft) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. Measures taken by the respondents to reduce the risk of crime were charted. Opinions on the accessibility and visibility of the police were examined by asking which number the respondents would call when needing the police, how often they had seen police patrols in their neighbourhood, and what was the distance from their home to the nearest police station. They were also asked in which matters they would prefer to contact the police over the phone or through e-mail (e.g. reporting car theft or vandalism). The quality of police services were assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police have succeeded in solving crimes, preventing crime, keeping in touch with citizens, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different cultures were studied. The survey also charted trust in the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guards, the Customs, and the Armed Forces. In conclusion, the respondents were asked how long they had lived in their municipality of residence, how often they travelled abroad, how often they spent time in the population centre of their municipality in the evening or at night, and whether they themselves or a close relative worked in the police force. Background variables included the respondent's gender, age, employment status, economic activity, marital status, household composition, number and ages of children living in the household, total number of persons in the household, household income, R's education, number of inhabitants in the municipality of residence, degree of urbanity, housing tenure, and province of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15 vuotta täyttänyt väestöAhvenanmaaPeople resident in Finland aged 15 or overthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Fagerlund, M. & Kääriäinen, J. (2018). Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention , 19 (1), 78-97. Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective 10.1080/14043858.2018.1451019 Haarla, Sanna. 2021. Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082443996 Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa URN:NBN:fi-fe2021082443996 Haraholma, Kristiina (2011). Poliisin hallintorakenneuudistus. Arviointitutkimus muutoksista ja sen vaikutuksista. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja; 97. Poliisin hallintorakenneuudistus. Arviointitutkimus muutoksista ja sen vaikutuksista Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466 Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016 10.1080/2578983X.2021.1950466 Kääriäinen, Juha (2008). Why do the Finns trust the police? Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 9(2), 141-159. Why do the Finns trust the police? Manninen, Pentti & Käyhkö, Esa (2010). Poliisibarometrit 1999-2010. Faktorianalyysi [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2010. http://www.intermin.fi/julkaisu/302010 [viitattu 23.3.2015]. Poliisibarometrit 1999-2010. Faktorianalyysi Poliisibarometri 2005 (2006). Helsinki: Sisäasiainministeriön poliisiosasto. Poliisin ylijohdon julkaisusarja; 3/2006. Poliisibarometri 2005 Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. 10.1108/PIJPSM-02-2017-0025 Vuorensyrjä, M. 2023. Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs. Policing: A Journal of Policy and Practice, 17, https://doi.org/10.1093/police/paad053 Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs 10.1093/police/paad053 Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016] Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6. Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6 Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-951-815-344-6 Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6 Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-952-324-641-6 daF2224.por daF2224e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2224 2026-03-19T23:33:36Z ddi:codebook:2_5