2026-05-30T14:54:31Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

82ac578005e65aafc37f76ece799b83ef18e6668ca3abbb68350510bd3f357a6 2026-03-23T02:33:52Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Hate and Public Sphere: Media Professionals Survey 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Viha ja julkisuus: media-alan ammattilaisten kysely 2020 Hate and Public Sphere: Media Professionals Survey 2020 Hate and Public Sphere: Media Professionals Survey 2020Viha ja julkisuus: media-alan ammattilaisten kysely 2020 FSD3988urn:nbn:fi:fsd:T-FSD398810.60686/t-fsd3988FSD3988urn:nbn:fi:fsd:T-FSD398810.60686/t-fsd3988 Oksanen, Atte 0000-0003-4143-5580 Latikka, Rita 0000-0003-3798-0017 Oksa, Reetta 0000-0002-8007-4653 Savela, Nina 0000-0002-7042-6889 Oksanen, Atte 0000-0003-4143-5580 Latikka, Rita 0000-0003-3798-0017 Oksa, Reetta 0000-0002-8007-4653 Savela, Nina 0000-0002-7042-6889 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Viha ja julkisuus: media-alan ammattilaisten kysely 2020 sosiaalinen mediatyöhyvinvointiverkkoyhteisöttyön imutyöelämähäirintähenkinen hyvinvointimedia-alanettikiusaaminensähköinen viestintätyön sisältöInternetvihapuhedigitaalinen väkivaltamediayhtiötinternetpsychological well-beingharassmentcyberbullyingmass mediasocial mediaonline social networkshate speechoccupational lifejob satisfaction YhteiskuntatieteetTyöolotTietoyhteiskuntaYleinen terveydentila ja hyvinvointiSocial sciencesWorking conditionsInformation societyGeneral health and well-being Aineistossa kartoitetaan media-alan ammattilaisten kokemuksia vihasta ja häirinnästä. Lisäksi selvitetään vastaajien sosiaalisen median käyttöä sekä yleistä hyvinvointia. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien sosiaalisen median käyttötottumuksia. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein he julkaisevat sisältöä eri sosiaalisen median palveluihin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä työssä ja työnantajan suhtautumista julkiseen sosiaalisen median käyttöön. Seuraavaksi kartoitettiin työn vuoksi koettua häirintää ja vihaa sekä näiden vaikutuksia vastaajien toimintaan ja hyvinvointiin. Vastaajilta kysyttiin myös tunsivatko he tekijän ja ilmoittivatko he tapahtuneesta jollekin taholle. Lisäksi selvitettiin huolta mahdollisen häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Kyselyn lopussa käsiteltiin työhyvinvointia, työn imua ja sosiaalista tukea. Vastaajilta kysyttiin myös yleisestä hyvinvoinnista, onnellisuudesta sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksista. Kyselyn kokeellisessa osiossa selvitettiin, miten vastaajat suhtautuvat kuvitteellisen henkilön sosiaalisessa mediassa saamaan tappouhkaukseen uhrin läheisyyden perusteella. Vastaajilta kysyttiin, millaisia reaktioita tapahtuma heissä herättää, ja miten tappouhkauksen saaneen henkilön kannattaisi toimia. Kyselyssä on käytetty seuraavia mittareita: Big Five Inventory BFI-S (Persoonallisuus), Eyesenck Impulsivity Scale EIS (Impulsiivisuus), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat), Single-Item Self-Esteem SISE (Itsetunto), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Ahdistuneisuus), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Psyykkisten traumaoireiden seulonta) ja Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso, pääasiallinen toiminta, media-alan alue, jolla työskentelee sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja esiintyy työnsä puolesta televisiossa, radiossa tai lehdissä.The survey explores the experiences of Finnish media professionals concerning hate and harassment along with their social media use and overall well-being. First, the survey mapped the respondents' social media usage habits. Respondents were asked, for example, how often they publish content on various social media services. In addition, the survey examined the use of social media at work and employers' attitudes toward public use of social media. Next, the survey mapped harassment and hate experienced at work and their effects on the respondents' activities and well-being. Respondents were also asked if they knew the perpetrator and if they reported the incident to anyone. Furthermore, concerns about potential harassment were examined. At the end of the survey, questions focused on work well-being, work engagement, and social support. Respondents were also asked about general well-being, happiness, and experiences of psychological strain. The experimental section of the survey examined how respondents reacted to death threats made on social media against a fictional person, based on perceived closeness. Respondents were asked what reactions the event evoked in them and how the person who received the death threat should act. The following instruments were used in the survey: Big Five Inventory BFI-S (Personality), Eysenck Impulsivity Scale EIS (Impulsivity), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psychological strain), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Like-mindedness and identity bubbles), Single-Item Self-Esteem SISE (Self-esteem), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Anxiety), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Screening for psychological trauma symptoms), and Utrecht Work Engagement Scale UWES (Work engagement, 9-item scale). Background variables in the dataset include, among others, respondent's gender, age group, marital status, education level, economic activity, media sector in which they work, and information on how often the respondent appears on television, radio, or in newspapers as part of their job. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Media-alan ammattilaisetMedia professionals KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIKontrolloitu koe: virtuaalinen koeExperiment.WebBasedSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWIWeb-based experimentExperiment.WebBased Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Celuch, M. (2024). Aftermath of Abuse on the Internet: Reactions of targets and bystanders to online harassment. Sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3586-1 Aftermath of Abuse on the Internet: Reactions of targets and bystanders to online harassment URN:ISBN:978-952-03-3586-1 Celuch, M., Latikka, R., Oksa, R., & Oksanen, A. (2023). Online harassment and hate among media professionals: Reactions to one's own and others' victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly, 100(3), 619-645, https://doi.org/10.1177/10776990221148987 Online harassment and hate among media professionals: Reactions to one's own and others' victimization 10.1177/10776990221148987 Celuch, M., Oksa, R., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2023). Self-censorship among online harassment targets: The role of support at work, harassment characteristics, and the target's public visibility self-censoring. Information, Communication & Society, 27(11), 2171-2190. https://doi.org/10.1080/1369118X.2023.2289978 Self-censorship among online harassment targets: The role of support at work, harassment characteristics, and the target's public visibility self-censoring 10.1080/1369118X.2023.2289978 daF3988_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3988 2026-03-19T23:21:19Z ddi:codebook:2_5