2026-05-02T05:45:19Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

829438adda1706c2eb085d8c22cc9dce3a93fbbf1a55344ec651431870bd875e 2026-03-23T02:28:31Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Poliisibarometri 2014 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Police Barometer 2014 Poliisibarometri 2014 Police Barometer 2014Poliisibarometri 2014 FSD3000urn:nbn:fi:fsd:T-FSD300010.60686/t-fsd3000FSD3000urn:nbn:fi:fsd:T-FSD300010.60686/t-fsd3000 Sisäministeriö. Poliisiosasto Ministry of the Interior. Police Department Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Police Barometer 2014 turvattomuusturvallisuusrikoksetrikollisuusyleinen järjestyspoliisi (organisaatiot)liikenneturvallisuussilminnäkijätuhritrikosilmoituksetarviointisyrjintäluottamuspalvelutkansalaisetcrime victimsfear of crimelaw enforcementoffencespolicingpolice-community relationshippolice corruptionpolice servicesroad safetycrime and securitypersonal safetytrustwitnesses YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaSocial sciencesCrime and law enforcement Poliisibarometri 2014 kartoittaa laajasti kansalaisten mielipiteitä ja arvioita poliisin toiminnasta Suomessa. Aluksi haastatteluissa keskityttiin vastaajien arviointeihin poliisista ja sisäisestä turvallisuudesta. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri tahojen, kuten esimerkiksi kirkon, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja poliisin roolia rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Tämän jälkeen kysyttiin missä määrin poliisi pystyy vastaajien mielestä kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta ja onko vastaajilla omakohtaisia kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta. Seuraavassa osiossa selvitettiin haastateltavien näkemyksiä poliisin tehtävien tärkeydestä. Aluksi kysyttiin, miten tärkeitä eri asiat kuten esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla, prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen, vaikuttaminen nuorten huumeiden käyttöä koskeviin asenteisiin, nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisääminen, poliisin tehokkaampi puuttuminen pieniin rikoksiin ja kouluissa tehtävä valistustyö, ovat haastateltavien mielestä poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Seuraavaksi kysyttiin miten tärkeänä haastateltavat pitävät eri asioita poliisin työssä. Näitä asioita olivat muun muassa autovarkauksien, asuntomurtojen, huumerikosten ja raharikosten selvittäminen, rasismiin viittaavien rikosten tutkiminen, partiointi, kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, päihtyneiden huostaanotto, kotiväkivaltaan puuttuminen, talousrikostorjunta ja lupapalvelut. Seuraavaksi haastateltavia pyydettiin arvioimaan eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Kyselyn kolmannessa osiossa selvitettiin rikosten pelkoa ja rikosriskejä. Haastateltavilta kysyttiin kokevatko he turvattomuutta ollessaan yksin tietynlaisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi kotona päiväsaikaan, pankkiautomaatilla asioidessaan tai keskustassa pimeän tultua. Tämän jälkeen haastateltavilta kysyttiin kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään ja missä määrin rikokset, kuten esimerkiksi pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, asuntomurrot, huumeiden käyttö ja myynti, alaikäisten juopottelu tai tietoturvallisuus internetissä huolestuttavat heitä. Seuraavaksi kysyttiin ovatko haastateltavat olleet todistajina tai asianomaisina rikosprosessissa ja jos ovat olleet, ovatko he kokeneet uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Osiossa kysyttiin myös, ovatko haastateltavat joutuneet jonkin rikoksen uhriksi tai kohteeksi ja jos olivat ilmoittivatko he rikoksesta poliisille ja jos eivät, niin mistä syystä. Lisäksi kysyttiin mitä arkisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttöä haastateltavat ovat tehneet rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi. Kyselyn neljännessä osiossa selvitettiin haastateltavien käsityksiä poliisipalveluista, niiden saatavuudesta ja laadusta. Tätä selvitettiin pyytämällä arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin ja tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Poliisin kanssa asioineilta kysyttiin palvelukokemuksesta ja rikosilmoituksen tehneiltä myös miten asiointi poliisin kanssa sujui. Lisäksi pyydettiin arviota siitä, suhtautuuko poliisi eri tavoin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin. Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen ja tulevan vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä. Taustakysymyksissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, koulutuksesta, elämäntilanteesta, perheestä, talouden bruttotuloista, asuinalueesta, äidinkielestä, ulkomaille matkustamisesta, ulkona liikkumisesta iltaisin tai öisin ja internetin käytöstä.The survey studied Finnish public opinion on the role and services of the police, feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the national institutions in crime prevention. First, the respondents were asked how important certain bodies (e.g. the Church, the Customs, schools, the Defence Forces) were to crime prevention and to improving the safety of their neighbourhood. Opinions on the extent to which the police force can prevent civil disorder and maintain safety were charted as well as whether the respondents had experiences of international crime. The respondents were asked how important certain things were in terms of maintaining public order and safety by the police, for instance, that the employment situation would improve, people suffering from substance abuse would receive treatment, prostitution would be prohibited and that the police would adopt zero-tolerance towards law-breaking. Views were probed on which tasks of the police were important. One question examined opinions on the ways of improving road safety. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain things (e.g. assaults, house break-in, drink driving, sexual harassment, Internet data security). Some questions focused on how safe the respondents felt at home during the day, in the city centre after dark, in their neighbourhood late at night, etc. Views were charted on how serious a problem crime was in the neighbourhood. The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had notified the police, and if not, why. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. theft, assault) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. Measures taken by the respondents to reduce the risk of crime (e.g. use of burglar alarms or avoidance of city centre after dark) were charted. Opinions on the accessibility and visibility of the police were examined by asking what the distance was from their home to the nearest police station, and whether the respondents had used the online services of the police. The quality of police services were assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police had succeeded in solving crimes, preventing crime, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different ethnic backgrounds were studied. The survey also charted opinions on the development of the services provided by the police as well as trust in various institutions, such as the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guard, the Customs, and the Defence Forces. Opinions on the likelihood of police corruption were surveyed. In conclusion, the respondents were asked how long they had lived in their municipality of residence, how often they travelled abroad, and how often they spent time in the population centre of their municipality in the evening or at night. Background variables included the respondent's gender, age group, economic activity and occupational status, level of education, mother tongue, Internet use, household composition, ages of children living in the household, number of persons living in the household, gross annual household income, type of neighbourhood, and municipality and region (NUTS3) of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15 - 79-vuotias väestöAhvenanmaa sekä poliisit, heidän perheensä ja lähisukulaisensaPeople aged 15-79 living in Finlandthe Åland Islands, as well as policemen/women, their families, and their close relatives KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceFace-to-face interviewInterview.FaceToFace Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Fagerlund, M. & Kääriäinen, J. (2018). Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention , 19 (1), 78-97. Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective 10.1080/14043858.2018.1451019 Haarla, Sanna. 2021. Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082443996 Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa URN:NBN:fi-fe2021082443996 Hannonen, Raimo & Käyhkö, Esa: Poliisibarometri 2014. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta (2015) Sisäministeriön julkaisuja 4/2015. Helsinki: Sisäministeriö. Saatavilla http://www.intermin.fi/julkaisu/042015?docID=58278 [viitattu 20.2.2015] Poliisibarometri 2014. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta Jalosalmi, Henna-Maria (2016). Suomen poliisin taktinen neuvottelu. Neuvottelijoiden käsityksiä ja kokemuksia vuorovaikutusilmiöstä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Puheviestinnän maisterintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201605312782 Suomen poliisin taktinen neuvottelu. Neuvottelijoiden käsityksiä ja kokemuksia vuorovaikutusilmiöstä URN:NBN:fi:jyu-201605312782 Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466 Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016 10.1080/2578983X.2021.1950466 Sipponen, Samuli (2018) "Ei niitä kuitenkaan täällä näy" Koettu turvallisuus Suomen maaseudulla 2012-2016 ja poliisin säästötoimenpiteet. Kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto "Ei niitä kuitenkaan täällä näy" Koettu turvallisuus Suomen maaseudulla 2012-2016 ja poliisin säästötoimenpiteet. Van der Giessen, Mark & Bayerl, Petra Saskia & Jacobs, Gabriele. (2016). Unity - Report on the Baseline Measurements. H2020-Project Unity Deliverable 7.3. Rotterdam, Netherlands: Centre of Excellence in Public Safety Management/Rotterdam School of Management, Erasmus University Rotterdam. Unity - Report on the Baseline Measurements. Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. 10.1108/PIJPSM-02-2017-0025 Vuorensyrjä, M. 2023. Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs. Policing: A Journal of Policy and Practice, 17, https://doi.org/10.1093/police/paad053 Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs 10.1093/police/paad053 Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016] Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6. Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6 Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-951-815-344-6 Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6 Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-952-324-641-6 Vuorensyrjä, Matti (2016). Poliisi kansalaisten silmin: näkemykset operatiivisissa tehtävissä onnistumisesta ja luottamus poliisiin. Teoksessa Muttilainen, Vesa & Potila, Pauliina (toim.), Poliisin toimintaympäristö (ss. 172-179). Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 125. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. Poliisi kansalaisten silmin: näkemykset operatiivisissa tehtävissä onnistumisesta ja luottamus poliisiin daF3000.por daF3000e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3000 2026-03-19T23:17:56Z ddi:codebook:2_5