2026-04-30T21:15:07Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

82450d914bab3de0e8a1df1fdef178eae05a03707a6ee466dd869c788f1b079f 2026-03-23T02:31:22Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2022 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: EVAn Arvo- ja asennetutkimus syksy 2022 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2022 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2022EVAn Arvo- ja asennetutkimus syksy 2022 FSD3780urn:nbn:fi:fsd:T-FSD378010.60686/t-fsd3780FSD3780urn:nbn:fi:fsd:T-FSD378010.60686/t-fsd3780 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Finnish Business and Policy Forum (EVA) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive EVAn Arvo- ja asennetutkimus syksy 2022 arvot (käsitykset)asenteetenergiakustannuksetenergiaenergiantuotantotalousjulkinen talouskuluttajahinnatilmastonmuutoksettoimeentulojulkinen sektoriattitudesclimate changecost reductionelectricity supplyenergyenergy consumptionenergy pricesenergy securityenergy transitionforeign investmentmarket economynational securityNATOpublic financepublic debtwar YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetTalouspolitiikka, julkiset menot ja tulotEnergia- ja luonnonvaratYmpäristönsuojelu ja ympäristöongelmatSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesEconomic policy, public expenditure and revenueEnergy and natural resourcesEnvironment and conservation Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat kohonneet energiakustannukset ja energiantuotanto, Suomen julkinen talous, kuluttajahintojen nousu sekä ilmastonmuutos ja ilmastoteot. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa ilmastonmuutosta ja luonnonsuojelua, politiikkaa, sotilaallista liittoutumista, energiakriisiä ja taloutta. Seuraavaksi tiedusteltiin tarkemmin, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät kohonneita energian hintoja talouden ja toimeentulon kannalta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin miten ongelmallisina he näkevät mahdolliset sähkön säännöstelyn takia aiheutuneet sähkökatkot. Edelleen tiedusteltiin toimia, joita vastaajat ovat valmiita tekemään sopeutuakseen kalliimpaan energiaan sekä ajatuksia energiantuotannosta. Tämän jälkeen tiedusteltiin Suomen julkisen talouden kehityksestä sekä talouden vakauttamisen toimenpiteistä kuluttajahintojen nousun vuoksi. Julkiseen talouteen ja sektoriin liittyen tiedusteltiin myös vastaajien ajatuksia toimista sekä mahdollisista menoleikkauksista, joilla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Lopuksi kysyttiin vielä vastaajien ajatuksia siitä, miten kansalaiset voivat toimia ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi ja siitä miten mahdollisena vastaajat pitävät toimien toteuttamista omassa elämässään. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä ajatuksia Suomen Nato- ja EU-jäsenyydestä sekä siitä miten houkuttelevana investointien kohdemaana Suomi nähdään. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.The survey charted Finnish values and attitudes, focusing on climate change, public finances and debt, market economy, energy crisis followed by the Russian invasion of Ukraine, national security, Finland's membership in NATO, and foreign investment. First, the respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with 60 attitudinal statements related to the main themes. Some questions investigated the energy crisis. The respondents were asked how threatening they considered rising energy prices be to national economy and to their own and other people's livelihood, how problematic potential power cuts would be and what was the main heating system in their home. They were asked how likely it was that they would undertake certain measures to adapt to higher energy prices (shorten showering time, use electricity at cheaper times etc). Opinions were charted on different power and heating sources. Financial matters were studied with questions relating to household finances, estimates of the development of the respondent's own and national finances, and measures to support household and public finances. Views on expenditure cuts to different public sectors and services were surveyed. Climate change attitude questions investigated how possible the respondents considered adopting certain measures to combat climate change to be. Measures mentioned included giving up eating meat, dairy products or flying, reducing room temperature at home, teleworking, moving to a smaller home etc. NATO-related questions focused on attitudes to Finland's NATO membership. The respondents were also presented a number of factors and asked whether these were strengths or weaknesses when Finland competed for investments. Opinions were charted on Finland's EU membership and the adoption of the euro. Background variables included the respondent's age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue and year of birth. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18-79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 18-79 residing in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: tekstiviesti- tai mobiililaitelomake (SMS tai MMS)SelfAdministeredQuestionnaire.SMSorMMSSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Messaging (SMS/MMS)SelfAdministeredQuestionnaire.SMSorMMS Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haavisto, Ilkka (2024). Viimeinen taisto. Poliittiset lakot söivät lakko-oikeuden arvostusta [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 132. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/04/eva-analyysi-no-132-3.pdf [viitattu 3.9.2024]. Viimeinen taisto. Poliittiset lakot söivät lakko-oikeuden arvostusta Jaatinen, Joella (2023). Kriiseistä kritiikkiin - suomalaisten kapitalismikriittisyys ja sitä selittävät tekijät. Kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kriiseistä kritiikkiin - suomalaisten kapitalismikriittisyys ja sitä selittävät tekijät URN:NBN:fi:jyu-202402121805 Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 24.8.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/08/24/suomalaiset-haluavat-hyvinvointivaltion-mutta-kustannukset-voisi-mieluusti-maksaa-joku-muu/ [viitattu 30.8.2024]. Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu Metelinen, Sami (2024). Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 4.6.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/06/04/suomalaiset-tyytyvaisia-euroon-poliitikot-halutaan-pitaa-loitolla-rahapolitiikasta/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta Talvensaari, Aino (2024). Suomalaisten talouskuriasenteet sosioekonomisen aseman mukaan. Kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105643 Suomalaisten talouskuriasenteet sosioekonomisen aseman mukaan URN:NBN:fi:tuni-202405105643 Vestanås, Jaana (2024). Suomalaisten asennoituminen perusturvaetuuksien leikkauksiin. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Sosiaalityö. Suomalaisten asennoituminen perusturvaetuuksien leikkauksiin URN:NBN:fi-fe2024081865386 daF3780.sav daF3780e.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3780 2026-03-19T23:33:03Z ddi:codebook:2_5