2026-05-02T13:54:09Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

7f87cf57ccd259854d4fe2fb77aae0311133a2ea462ceb37045b0c4fbdbeb48d 2026-03-23T02:25:06Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Viestintäkasvatus perusopetuksessa 1998 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Media Education in Finnish Primary Education 1998 Viestintäkasvatus perusopetuksessa 1998 Media Education in Finnish Primary Education 1998Viestintäkasvatus perusopetuksessa 1998 FSD1211urn:nbn:fi:fsd:T-FSD121110.60686/t-fsd1211FSD1211urn:nbn:fi:fsd:T-FSD121110.60686/t-fsd1211 Kotilainen, Sirkku Vainionpää, Jorma Kotilainen, Sirkku Vainionpää, Jorma Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Media Education in Finnish Primary Education 1998 mediakasvatusmedialukutaitoopettajatopettajuusopetusvälineetoppimateriaalipedagogiikkaperuskouluperusopetusviestimetviestintäkasvatuseducationmass mediateachingteacher training and education scienceschoolsaudiovisual instructionmedia educationmedia literacyeducational equipmentteaching aidteachersprimary education YhteiskuntatieteetEsi- ja peruskouluJoukkoviestimetKoulutuspolitiikkaSocial sciencesCompulsory and pre-school educationMediaEducational policy Tutkimus on osa Suomen Akatemian Opettajankoulutuksen vaikuttavuus -tutkimusprojektia (1995-1999), jota johti professori Hannele Niemi. Tutkimuksen pääteemoina olivat peruskouluissa annettavan viestintäkasvatuksen toteutustavat ja sisällöt sekä opettajien käsitykset ja asenteet viestinten käytöstä oppimateriaalina. Aluksi vastaajille esitettiin kysymyksiä suoritetuista tutkinnoista ja työhistoriasta. Lisäksi tiedusteltiin mitä luokka-astetta ja kuinka useaa oppilasta vastaajat tutkimushetkellä opettavat sekä kuinka monta päätoimista opettajaa on koko koulussa. Sitten kartoitettiin vastaajien saamaa viestintäkasvatukseen liittyvää koulutusta kuluneiden kahden vuoden aikana. Opettajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, miten viestintäkasvatus on huomioitu oman koulun toiminnassa. Vastaajien piti myös asettaa mieleiseensä tärkeysjärjestykseen Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mainitsemat aihekokonaisuudet. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan viestintäkasvatuksen osa-alueiden (mm. ilmaisutaito, tekninen käyttötaito, käsitteet ja teoriat, kuva-, ääni- ja tekstikerronta mediassa, oppilaan rooli) tärkeyttä. Viestintäkasvatusta ja opettajuutta kartoitettiin väittämillä vastaajien perehtyneisyydestä ja kiinnostuneisuudesta alaan. Lisäksi tiedusteltiin, minkä välineiden käytöstä opettajat haluaisivat saada lisää tietoa. Aihealueen opetusjärjestelyjä kartoitettiin kysymyksillä eri viestinten soveltuvuudesta alan opetusvälineiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin edelleen viestintäkasvatuksen pedagogiikkaa kysymyksillä sopivista työ- ja arviointimuodoista. Opettajat pohtivat myös, mitkä ovat viestintäkasvatuksen toteuttamisen suurimmat ongelmat. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien käyttämiä oppimateriaaleja ja niiden soveltuvuutta aihealueen opettamiseen. Viimeiseksi kysyttiin viestintäkasvatuksen kehittämistarpeita. Taustamuuttujina olivat vastaajan ikä, sukupuoli ja maakunta.This study forms a part of the research programme Effectiveness of Teacher Education (1995-1999), funded by the Academy of Finland and led by professor Hannele Niemi. The survey studied media education in Finnish lower secondary schools and primary schools, concentrating on media teaching content and practices and teachers' attitudes towards the use of media as a source of educational material. Respondents were asked which classes and how many pupils they taught at the time of the survey, how many full-time teachers there were in the school and whether they themselves had had media education training during the past two years. Teachers assessed the extent to which media education had been taken into account in their school and rated the importance of thematic entities mentioned in the national comprehensive school curriculum (1994). Respondents were also asked to rate the importance of various aspects of media education (e.g. technology, concepts and theory, ethics, visual, audio and textual presentation in media, ways in which media constructs reality). Teachers' knowledge and interest in the subject were charted by several statements. Regarding the use of media in teaching, respondents were asked in which media forms they felt they needed more training and which media forms are suitable for teaching purposes. Teaching practices, material used and the methods used to assess pupil performance were examined. The pedagogy of media education was charted by asking which teaching methods respondents thought appropriate for the subject. Some questions focused on problems encountered in media education and development needs. Background variables included respondents' age, sex, region of residence, degree and teaching experience. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen peruskoulujen ala- ja yläasteen viestintäkasvatuksen opettajatAhvenanmaa ja ruotsinkieliset koulutTeachers of media education in Finnish primary and lower secondary schoolsthe Åland Islands and Swedish-speaking schools KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0). Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kotilainen, Sirkku (2000). Viestintäkasvatusta perusopetuksessa: tilastollinen kuvaus aihealueen toteutumisesta kouluissa keväällä 1998. Tampere: Tampereen yliopisto. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja; A22. Viestintäkasvatusta perusopetuksessa: tilastollinen kuvaus aihealueen toteutumisesta kouluissa keväällä 1998 Kotilainen, Sirkku (2001). Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle. Tampere: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis; 807. Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle Vainionpää, Jorma (2001). Oppimateriaalit viestintäkasvatuksessa. Tampere: Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen lisensiaatintyö. Oppimateriaalit viestintäkasvatuksessa daf1211.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1211 2026-03-19T23:20:10Z ddi:codebook:2_5