2026-05-02T00:41:40Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

7bd2880c87b4e323caca95eb2720e29bf9f6b1a56f23b19036d48fd999463a4c 2026-03-23T02:26:33Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuorten miesten rikollisuuskysely 1962 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Young Male Crime Survey 1962 Nuorten miesten rikollisuuskysely 1962 Young Male Crime Survey 1962Nuorten miesten rikollisuuskysely 1962 FSD2345urn:nbn:fi:fsd:T-FSD234510.60686/t-fsd2345FSD2345urn:nbn:fi:fsd:T-FSD234510.60686/t-fsd2345 Anttila, Inkeri Jaakkola, Risto Anttila, Inkeri Jaakkola, Risto Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Young Male Crime Survey 1962 rikollisuusnuorisorikollisuuspiilorikollisuusnuoretvarkausväkivaltarikoksetrangaistuksetjuopumusilkivaltamurtoassaultburglarycrime victimscrimes against personscrimes against propertycriminal damagedrinking offencesjuvenile delinquencypunishmentrobberyshopliftingthefttraffic offencesyouth YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaNuoretSocial sciencesCrime and law enforcementYouth Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten nuorten miesten itse ilmoitetun rikollisuuden tasoa, erityisesti varastamiseen ja muihin omaisuusrikoksiin sekä erilaisiin alkoholirikoksiin ja näistä saatuihin rangaistuksiin liittyen. Kysely oli ensimmäinen laatuaan, ja se oli osa kansainvälistä projektia, johon Suomen lisäksi osallistuivat Ruotsi, Norja ja Tanska. Aineisto on koodattu käsin alkuperäisistä kyselylomakkeista Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa vuonna 2005. Ensimmäisenä kysyttiin kuinka usein vastaajat olivat ajaneet jotakin moottoriajoneuvoja vuoden 1961 aikana, sekä olivatko he tehneet näin väkijuomien vaikutuksen alaisena samana tai jonakin muuna vuonna. Seuraavana kysyttiin kantaa esitettyyn väittämään, jonka mukaan todellisuudessa tapahtuu paljon enemmän varkauksia kuin tulee poliisin tietoon. Tiedusteltiin myös, onko vastaajilta joskus varastettu jotakin ja jos on, ilmoittivatko nämä siitä poliisille. Itse tehtyihin varkauksiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat koskaan yksin tai toisten kanssa ottaneet luvatta jotakin, ja erikseen ovatko nämä ottaneet osia tai varusteita autosta, muusta moottoriajoneuvosta tai polkupyörästä. Edelleen tiedusteltiin ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa ottaneet lainaksi ilman lupaa tai varastaneet auton, moottoripyörän, skooterin, mopedin, moottoriveneen, muun moottoriajoneuvon, polkupyörän tai vaihtoehtoisesti ei mitään näistä vuonna 1961 tai jonakin muuna vuonna. Lisäksi tiedusteltiin mitä varastetuille ajoneuvoille oli tehty, esimerkiksi palautettu, rikottu tai jätetty heitteille. Seuraavana kysyttiin, ovatko vastaajat ottaneet luvatta työpaikoiltaan jotakin ja kuinka usein. Kaupoista varastamista kartoitettiin erikseen kysymällä ovatko vastaajat itse ottaneet tai olleet mukana ottamassa kaupoista tavaraa maksamatta niitä, ja jos ovat, niin minkä ikäisiä he ovat tuolloin olleet. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat kahviloissa tai ravintoloissa käydessään vieneet mukanaan ruokailuvälineitä, tuhkakuppeja, laseja tms. esineitä. Viimeisenä varkausiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet mukana suorittamassa muunlaisia varkauksia kuin sellaisia, joista edellä on ollut puhe. Seuraavana tiedusteltiin sitä, ovatko vastaajat luvatta tunkeutuneet toisen rakennukseen tai asuntoon käyttämällä yleisavainta, tiirikkaa tai väärää avainta tahi rikkomalla ikkunoita, lukkoja, ovia tms., ja minkä ikäisenä näin oli tehty. Erikseen kartoitettiin sellaisen tavaran vastaanottamista, ostamista tai myyntiä, jonka vastaajat arvelevat olleen varastettua. Kysyttiin myös, oliko vastaajilta koskaan varastettu käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla väkivallalla, ja jos näin oli käynyt, olivatko he tehneet siitä ilmoituksen poliisille. Seuraavaksi kysyttiin samaa asiaa vastakkaisesta näkökulmasta: olivatko vastaajat itse anastaneet jotakin toiselle kuuluvaa käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkailemalla, ja tapahtuiko tämä edellisvuotena vai joskus muulloin. Tiedusteltiin myös, kuinka usein vastaajat olivat lähteneet kahvilasta, ravintolasta tai hotellista jättäen laskun tahallaan maksamatta. Alkoholiin liittyen kysyttiin ensin ovatko vastaajat tuoneet ulkomaanmatkalta maihin tupakkaa tai väkijuomia yli sallitun määrän maksamatta tullia. Lisäksi kartoitettiin mahdollista laittoman oluen tai muiden väkijuomien hankkimista Suomessa. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat joskus keittäneet viinaa ja milloin tämä tapahtui. Oltiin myös kiinnostuneita siitä, olivatko vastaajat olleet humalassa yleisellä paikalla ja käyttäytyneet häiritsevästi, ja minä vuonna tämä oli tapahtunut. Edelleen haluttiin tietää, olivatko vastaajat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin juopumuksen takia, ja mitä heille silloin oli tapahtunut. Jos poliisi oli pidättänyt tai sakottanut, kysyttiin minä vuonna näin oli käynyt. Ilkivaltaan liittyen tiedusteltiin, ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa rikkoneet tahallaan katulamppuja, tienviittoja, katukilpiä, puhelinkoppeja tms. Lisäksi kysyttiin minkä ikäinen tytön pitää olla, ettei laki kiellä ryhtymistä sukupuoliyhdyntään tämän kanssa. Jos vastaajat arvelivat rikkoneensa tätä säännöstä, pyydettiin kertomaan minkä ikäinen kyseinen tyttö tuolloin oli ollut. Seuraavana haluttiin tietää olivatko vastaajat koskaan olleet tekemisissä poliisin tai muitten viranomaisten kanssa tekemiensä rikosten tai rikkomusten (ei juopumus) johdosta, ja milloin tämä oli tapahtunut. Jos kyseinen vuosi oli 1961, niin kysyttiin, mikä rikos oli kyseessä sekä mihin toimenpiteisiin heitä vastaan silloin ryhdyttiin. Jatkoksi haluttiin vielä tietää oliko vastaajiin sovellettu jonakin muuna vuonna erilaisia toimenpiteitä, kuten viranomaisen varoitusta, sakkoja tai ehdollisia vankeus- tai kuritushuonerangaistusta. Viimeisenä kysyttiin pitävätkö vastaajat rangaistuksia maassamme liian lempeinä, sopivina vai liian ankarina. Taustamuuttujina kyselyssä olivat syntymävuosi, koulutus, asuinkunta ja millaisessa osassa kaupunkia vastaajat asuivat sekä isän tai huoltajan ammattiasema. Lisäksi aineistossa on tieto siitä, millä kielellä (suomi tai ruotsi) hakemus oli täytetty, kuka oli kunkin vastaajan pääasiallinen miespuolinen huoltaja, sekä minkä kaupungin kutsuntoihin vastaajat osallistuivat.The survey covered self-reported crime of Finnish young males, focusing particularly on theft and other property crime, and alcohol-related offences and their punishments. The survey was first of its kind in Finland. It formed part of the comparative Nordic Draftee Research Programme conducted in Finland, Sweden, Norway and Denmark, coordinated by the Scandinavian Research Council for Criminology (Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi). The data have been manually coded from the original questionnaires in the National Research Institute of Legal Policy in 2005. The survey investigated the respondents' motor vehicle use and whether they had been driving while intoxicated. Regarding theft, the respondents were asked whether they had been victims of theft and if so whether they had told the police, and whether they themselves had participated in theft, particularly theft of motor vehicles or bicycles or theft from vehicles. Further questions covered experiences of joyriding and what had happened to the stolen vehicles (were the vehicles kept, sold, destroyed, returned). Theft from workplace, shoplifting, age when the shoplifting occurred, theft of ashtrays or such from cafes/restaurants, and participation in other types of theft were charted. The survey studied burglary by asking whether the respondents had unlawfully entered any property, which method was used for entry and what age the respondent had been at the time. Receiving, buying or selling stolen goods were charted. Regarding robbery, the respondents were asked whether they had been the victims of theft involving use or threat of violence, whether they had informed the police of this and whether they themselves had taken something from someone by using or threatening with violence. They were also asked whether they had left restaurants or hotels without paying. Regarding alcohol-related offences and their punishments, the respondents were asked whether they had participated in smuggling or illicit preparation of alcoholic substances, buying illicit alcoholic substances, or disorderly conduct while intoxicated. They were also asked whether they had had dealings with the police and other authorities because of intoxication and other offences committed, and what kind of punishment they had received. Opinions on the severity of Finnish punishments were charted as well as whether the respondents had deliberately damaged road signs or streetlights. One theme covered the respondents' knowledge of the legal age of consent and whether the respondents thought they had had sex with an underage girl and if so, what had her age been. Background variables included the language of the questionnaire (Finnish or Swedish), location of the call-up, the respondent's year of birth, education, municipality of residence, type of neighbourhood, and father's social class and occupational status. SuomiFinland SuomiHelsinkiRovaniemiFinlandHelsinkiRovaniemi HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomalaiset asevelvollisuusiän saavuttaneet nuoret miehetFinnish young men who had reached the call-up age of 19 years. Finland has conscription army and the draftee age was 19 in 1962. KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ryväsotantaProbability.ClusterProbability: ClusterProbability.Cluster Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttiin yksi kappale kaikista raporteista, artikkeleista, muista julkaisuista ja julkaisemattomista opinnäytetöistä, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Sosiaalitieteiden laitos, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Janne Kivivuori, PL 10, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.Users of the data shall send the Institute of Criminology and Legal Policy a copy of all reports, articles, other publications or unpublished theses based on or using the data. The copies shall be sent to the mail address: Department of Social Research, Institute of Criminology and Legal Policy, Janne Kivivuori, P.O. Box 10, FI-00014 University of Helsinki, FINLAND. Anttila, Inkeri & Jaakkola, Risto (1966). Unrecorded Criminality in Finland. Kriminologinen tutkimuslaitos A:2, Helsinki. Unrecorded Criminality in Finland Jaakkola, Risto (1964). Rikollisuus ja sosiaalinen tausta. Tutkimus helsinkiläispoikien todellisesta rikollisuudesta. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Rikollisuus ja sosiaalinen tausta. Tutkimus helsinkiläispoikien todellisesta rikollisuudesta Jaakkola, Risto (1965). Sosiaalinen tausta ja rikollisuus. Sosiologia 2(2), 90-100. Sosiaalinen tausta ja rikollisuus Kivivuori, Janne (2007). Delinquent Behaviour in Nordic Capital Cities. Helsinki: Scandinavian Research Council for Criminology. National Research Institute of Legal Policy, Finland; Publication no. 227 Delinquent Behaviour in Nordic Capital Cities Kleemola, L. (2005). Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampere: Tampereen yliopisto. Psykologian laitos. Seminaarityö. Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö Salmi, Venla (2008). Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen 1962 ja 2006. Rikollisuuden kehitys itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyjen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja; 235 Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen 1962 ja 2006. Rikollisuuden kehitys itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyjen valossa daF2345.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2345 2026-03-19T23:16:23Z ddi:codebook:2_5