2026-05-16T00:57:39Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

7b4857d0610eb9d8b3c87e232aa8ae1c4ae700e60ea18f5a25826488b9a1b44a 2026-03-23T02:25:08Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Kehitysyhteistyötutkimus 2002 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Development Cooperation Survey 2002 Kehitysyhteistyötutkimus 2002 Development Cooperation Survey 2002Kehitysyhteistyötutkimus 2002 FSD1222urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122210.60686/t-fsd1222FSD1222urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122210.60686/t-fsd1222 Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto Ministry for Foreign Affairs of Finland. Department for International Development Cooperation Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Development Cooperation Survey 2002 kontaktitkehitysmaatkehitysyhteistyökansainvälinen yhteistyöavustustoimintakansainvälinen apukatastrofiapukehityspolitiikkaAfrikkaInternettiedonlähteetkansalaisjärjestötkansalaistoimintatiedotuskampanjatulkoasiainministeriösosiaalinen vastuuetiikkajoukkoviestimetdeveloping countriesinternational cooperationdevelopment aid (international)information sourcesvoluntary organizationssocial responsibilityethicsmass mediamass media coveragedevelopment cooperationAfricarelief aid YhteiskuntatieteetKansainvälinen politiikka ja järjestötSocial sciencesInternational politics and organisations Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tavoitteista, kohdentamisesta ja onnistuneisuudesta. Haastatelluilta kysyttiin, mihin päin maailmaa kehitysyhteistyötä tulisi kohdistaa ja miksi sekä mille aloille sitä tulisi kohdentaa. Haastattelija luetteli 12 eri alaa, esimerkiksi opetuksen, terveydenhuollon, metsätalouden, naisten ja tyttöjen aseman parantamisen. Lisäksi vastaajien tuli valita haastattelijan luettelemista 12 vaihtoehdosta kolme tärkeintä kehitysyhteistyön päämäärää. Haastateltujen tuli pohtia erikseen Afrikan maiden tilannetta ja niille annettua apua. Heidän tuli ottaa kantaa siihen, voidaanko Afrikan maiden ongelmat ratkaista lähitulevaisuudessa ja millaisin keinoin tilannetta voidaan tehokkaimmin parantaa. Ulkoasiainministeriön järjestämästä Afrikka 2002 -kampanjasta kysyttiin lisäksi useita kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa muistavatko he kevään 2002 aikana järjestettyjä tapahtumia ja esitettyjä TV-ohjelmia, jotka olivat osa kampanjaa, ovatko he nähneet jonkin TV-ohjelmista tai käyneet jossakin tapahtumista ja millainen vaikutus niillä on ollut heidän Afrikkaa ja kehitysyhteistyötä koskeviin tietoihinsa ja kiinnostukseensa. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista, miten luotettavaa on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden antama tieto ja mistä lähteistä vastaajat ovat saaneet näitä asioita koskevaa tietoa eniten. Lisäksi kysyttiin, mitä mieltä vastaajat ovat Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön suhteesta. Edelleen selvitettiin, tietävätkö vastaajat, kuinka paljon Suomi vuosittain käyttää kehitysyhteistyöhön (prosentteina bruttokansantulostaan) ja minkä verran Suomen tulisi siihen käyttää. Tutkimuksessa kartoitettiin myös mielipiteitä Suomen toiminnan aktiivisuudesta tai passiivisuudesta kehityskysymyksissä kansainvälisillä areenoilla ja Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja onnistuneisuudesta. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä Suomen toimintaan katastrofiavun antamisessa, reagoinnin nopeuteen, määrään ja kohteiden valintaan. Haastateltujen tuli arvioida myös kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön paremmuutta tai huonommuutta suhteessa valtion tekemään. Aiheesta esitettiin useampia kysymyksiä. Edelleen selvitettiin, onko Suomen suora kahdenvälinen yhteistyö parempi vaihtoehto kuin monenkeskinen kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta toteutettu ja pitäisikö kehitysmaissa toimivien suomalaisyritysten kantaa sosiaalista vastuuta vai huolehtia vain liiketoiminnastaan sekä pitäisikö kansainvälisistä pääomaliikkeistä ja valuuttavirroista periä jokin prosenttiosuus kehitysyhteistyöhön (Tobinin vero) ja minkä suuruinen osuus voisi olla. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajalla ollut kontakteja kehitysmaihin tai niissä asuviin ihmisiin. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, siviilisääty, koulutus, perheen eniten ansaitsevan ammatti, perheen bruttotulot, ruokakunnan koko ja neljä aluemuuttujaa.The survey charts Finnish opinion on the country's development co-operation, its objectives, allocation and successfulness. Respondents were asked which geographical area of the world they think should be the main target of the co-operation and why. They were asked to choose the three most important fields for Finland's co-operation (e.g. education, communications, forestry, democracy) and three main goals (e.g. promote peace, reduce poverty, prevent population growth, increase equality). Views on the causes of African poverty, improvement options and the future of African countries were probed. Opinions on the relationship between Finland's trade policy and development co-operation policy were canvassed. One theme covered the Africa 2002 campaign organized by the Ministry of Foreign Affairs. Several questions were asked about respondents' awareness of any events or television programmes connected with the campaign or their participation in them and what was the effect of the campaign on their knowledge and interest in Africa and development co-operation. Some questions asked whether there is enough information available of development co-operation and developing countries and from which sources respondents had received most information. Respondents evaluated the reliability of the information given by authorities, civil society groups and the media. They were also asked whether they know how much money Finland spends on development co-operation annually (as per cent of the GNI) and how much should be spent. The survey also probed views on how actively Finland promotes development issues in international forums and on the efficiency and successfulness of the country's development co-operation. One theme covered the satisfaction with disaster relief given by Finland, its speed, amount and targets. Respondents also compared the development co-operation of the civil society groups to that of the government. Opinions on whether development co-operation should be bilateral or multilateral were canvassed, likewise opinions on how ethically Finnish firms should act in developing countries. Background variables included respondents' age, sex, economic activity, marital status, occupation of the household member with highest income, household monthly gross income, household size and four regional variables. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 - 74-vuotiaat mannersuomalaisetFinnish population aged 15-74 living in continental Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kehitysyhteistyötä koskevat asenteet. Ulkoministeriö/kehitysyhteistyöosasto 2002 [verkkodokumentti]. Helsinki: Taloustutkimus http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=14429&GUID={3705323A-1F95-4359-9304-9EEBE85242DD} [viitattu 12.12.2016]. Kehitysyhteistyötä koskevat asenteet. Ulkoministeriö/kehitysyhteistyöosasto 2002 Pasanen, Tiina (2005). Suomalaisten asenteet kehitysyhteistyöhön. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian Pro gradu -tutkielma. Suomalaisten asenteet kehitysyhteistyöhön daF1222.por daF1222e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1222 2026-03-19T23:17:09Z ddi:codebook:2_5