2026-06-03T16:54:36Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

7a12be678c1f39225b4fa16fe3f9c02ae9a35500b65596492329536a28177916 2026-06-02T13:23:30Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Youth Survey Autumn 1997 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Nuorisobarometri syksy 1997 Finnish Youth Survey Autumn 1997 Finnish Youth Survey Autumn 1997Nuorisobarometri syksy 1997 FSD2525urn:nbn:fi:fsd:T-FSD252510.60686/t-fsd2525FSD2525urn:nbn:fi:fsd:T-FSD252510.60686/t-fsd2525 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Nuorisobarometri syksy 1997 nuoretpolitiikkaasenteetvaikuttaminenarvottoimintaryhmätinstituutiottiedonvälityshuumeetpäihteetkansallinen identiteettiadolescentsalcohol useattitudesillegal drugsinformation sourcesinstitutionsnational identitypoliticspolitical influencevalues YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetJoukkoviestimetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetPäihteiden käyttö ja tupakointiSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesMediaSocial behaviour and attitudesDrug abuse, alcohol and smoking Syksyn 1997 nuorisobarometrin pääteemoja olivat yhteiskunnallinen osallistuminen, politiikka ja valta. Nuorilta kysyttiin myös kansallisista ylpeydenaiheista ja päihteisiin liittyvistä käsityksistä. Ensiksi esitettiin muutamia taustakysymyksiä liittyen muun muassa vastaajan koulutukseen. Sen jälkeen kysyttiin, onko vastaaja viimeisen viiden vuoden aikana vaikuttanut yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin tai ilmaissut mielipiteensä eri tavoilla. Kysyttiin esimerkiksi onko nuori osallistunut julkiseen mielenosoitukseen, kirjoittanut iskulauseen julkisen rakennuksen seinään, kirjoittanut yleisönosastoon tai osallistunut rakennuksen valtaamiseen. Tiedusteltiin myös missä määrin nuoret hyväksyvät erilaisten toimintaryhmien toiminnan Suomessa. Kysyttiin esimerkiksi hyväksytäänkö rakennusten valtaajien, skinheadien, anarkistien tai Greenpeacen toiminta täysin, jossain määrin, ei juuri lainkaan vai ei lainkaan. Seuraavaksi esitettiin väittämiä suomalaisesta yhteiskunnasta. Kysyttiin vastaajilta ovatko nämä väitteistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "EU-jäsenyys on osoittautunut edulliseksi Suomelle", "hyväksyn työtoverikseni toista rotua olevan henkilön siinä kuin suomalaisenkin" ja "Suomeen on saatava lisää ydinvoimaloita energian saatavuuden turvaamiseksi". Nuorilta kysyttiin myös kuinka kiinnostuneita nämä ovat politiikasta. Kartoitettiin myös yhteiskunnallisten instituutioiden vaikutusta mielipiteisiin ja vastaajien elämään. Lueteltiin erilaisia instituutioita ja kysyttiin kuinka paljon ne ovat vaikuttaneet vastaajan ajatuksiin ja mielipiteisiin politiikasta ja poliitikoista. Instituutioita olivat muun muassa vanhemmat, lehdistö, viranomaiset, ystävät tai kaverit sekä kirkko tai uskonto. Pyydettiin myös vastaajia nimeämään, mitkä kaksi instituutioista ovat vaikuttaneet ajatuksiin ja mielipiteisiin eniten. Seuraavaksi lueteltiin jälleen instituutioita ja kysyttiin vastaajilta, mitkä kaksi instituutioista vaikuttavat päätöksillään eniten vastaajan elämään. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi eduskunta, kansalaisjärjestöt, pankit, koulutuslaitokset ja tasavallan presidentti. Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös asenteita päihteidenkäyttöön ja huumeisiin. Esitettiin väittämiä ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat "on hyväksyttävää käyttää huumeita", "huumeiden käyttö tulisi sallia nykyistä yleisemmin" ja "huumeiden käytöstä annettavia rangaistuksia tulisi lieventää". Kartoitettiin myös vastaajien omaa päihteidenkäyttöä. Kysyttiin, ovatko nämä viimeisen kuuden kuukauden aikana polttaneet tupakkaa useammin kuin kerran, nauttineet alkoholia niin, että se tuntui toden teolla tai kokeilleet huumeita. Kysyttiin myös, onko vastaajille viimeisen kuuden kuukauden aikana tarjottu ostettavaksi huumeita. Seuraavaksi tiedusteltiin yhteiskunnallisten instituutioiden vaikutusvallasta. Kysyttiin minkä verran vastaajien mielestä esimerkiksi poliittisilla puolueilla, poliisilla, perheellä tai asukas- ja paikallisyhdistyksillä on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Kysyttiin myös mikä nuorten mielestä on mielenkiintoisin tiedonvälityksen kanava (esim. lehdistö, radio, internet, kirjat tai cd-rom). Lopuksi kysyttiin nuorten kansallisista ylpeydenaiheista. Tiedusteltiin minkä verran suomalaisilla on nuorten mielestä aihetta tuntea ylpeyttä erilaisista asioista Suomessa. Asioita olivat muun muassa urheilusaavutukset, suomalainen sosiaaliturva, taide ja musiikki sekä suomalaisuus. Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.The main themes of the Finnish Youth Survey Autumn 1997 were social participation, politics, and power. The young people responding to the survey were also asked about objects or sources of national pride and their notions of drugs and alcohol. First, the respondents were presented with a few background questions relating for example to their education. They were also asked whether they had influenced decision-makers in society in the past five years or expressed their opinions in different ways (e.g. by participating in a public demonstration, writing a slogan on the wall of a public building, writing a letter to the editor, or by participating in occupying a building/squatting). The respondents were also asked to what extent they approved of the activities of different groups in Finland (e.g. squatters, skinheads, anarchists, and Greenpeace). The young people were presented with a set of attitudinal statements on Finnish society. The statements probed the respondents' views on the advantageousness of the Finnish EU membership, accepting representatives of other ethnicities as colleagues, and building more nuclear power plants in Finland. In addition, the young people indicated how interested they were in politics. The influence of social institutions on the respondents' opinions and lives was charted. The respondents were presented with a list of various institutions (e.g. parents, the press, the authorities, friends or acquaintances, and the church or religion) and asked to what extent they had affected the respondents' thoughts and opinions on politics and politicians. They were also asked to name two institutions which they considered to have affected their thoughts and opinions the most. Next, the respondents were presented with a different list of institutions (e.g. the Parliament, civic organisations, banks, educational institutions, and the President) and asked to select two which affect their lives the most through their decisions. Attitudes towards drug and alcohol abuse were also canvassed. The young people were presented with statements on whether they considered it acceptable to use drugs, whether drug use should be allowed more broadly, and whether punishments for drug use should be reduced. The respondents' own use of drugs and alcohol was investigated. They indicated whether they had smoked cigarettes more often than once in the past six months, drunk a large amount of alcohol, or tried drugs. They were also asked whether someone had tried to sell them drugs in the past six months. Views on the power of various institutions in society were probed. The respondents were asked how much they thought various institutions, such as political parties, the police, family, or residents'/local associations had power to influence society. In addition, they indicated the most interesting source of information (e.g. the press, the radio, the Internet, books, or CD-ROM). Finally, the young people were queried about objects or sources of national pride. They were asked to what extent they thought Finns should be proud of various things, such as sports achievements, Finnish social security, art and music, and Finnishness. Background variables included the respondent's age, gender, municipality of residence, and economic activity. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 - 29-vuotiaat suomenkieliset suomalaisetAhvenanmaaFinnish-speaking young people living in Finland aged 15 - 29the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Saarela, Pekka (1997). Nuorisobarometri 2/1997. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen, politiikkaan, valtaan, päätöksentekoon, ylpeydenaiheisiin sekä päihteisiin liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 3. Nuorisobarometri 2/1997. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen, politiikkaan, valtaan, päätöksentekoon, ylpeydenaiheisiin sekä päihteisiin liittyvistä käsityksistä daF2525.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2525 2026-03-19T23:25:03Z ddi:codebook:2_5