2026-04-15T00:30:46Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

76ba8451c0ecb07406aa036663f766aa591977cd1ab4af9805fc261b1e25836e 2026-03-23T02:27:40Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 1999 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Kunta-alan työolobarometri 1999 Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 1999 Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 1999Kunta-alan työolobarometri 1999 FSD2744urn:nbn:fi:fsd:T-FSD274410.60686/t-fsd2744FSD2744urn:nbn:fi:fsd:T-FSD274410.60686/t-fsd2744 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Labour Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Kunta-alan työolobarometri 1999 henkilöstökunta-alapalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyösuhdeautonomy at workdiscriminationemployeesjob characteristicsjob securitylocal government officersoccupational safetyovertimepersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloads YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kunta-alan työntekijöiden työelämän laatua vuonna 1999. Tiedot perustuvat työministeriön työolobarometrin aineistoon, joka kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 1999 erityisteemana oli palkansaajien työkyky. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla kilpailuhenkeä tai ristiriitoja esimiesten ja alaisten sekä eri henkilöstöryhmien välillä ja asiakkaiden kanssa. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko työtehtävien suoritusvaatimukset muuttuneet ja miten vastaajat näkevät vaikutusmahdollisuutensa esimerkiksi työtehtäviinsä, työtahtiinsa, työnjakoon ja laitehankintoihin kehittyneen. Lisäksi tiedusteltiin ylityökorvauksista, muista työaikaan ja palkkaukseen liittyvistä asioista sekä muutoksista muun muassa työtahdissa, työturvallisuudessa, työn fyysisessä ja henkisessä rasittavuudessa sekä kannustuksen ja tuen saamisessa. Seuraavaksi selvitettiin, pitävätkö vastaajat mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi työnteon mielekkyyden, tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Tämän jälkeen kysyttiin vielä työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita käyttäen muun muassa sovellettua versiota Työterveyslaitoksen kehittämästä työkykyindeksistä. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1999) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finnish municipalities. Main themes were job characteristics, work environment, conflicts at the workplace, influence over decisions, working hours, wages, employment security and equality. A special theme for the year 1999 survey was employees' capacity to work. First, the respondents were asked about the number of years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts and staff qualifications and competence over the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered team work at the workplace, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Employee influence over, for instance, workload and tasks, and changes in the degree of incfluence were investigated as well as trade union influence and R's membership in a trade union or a professional association. Next set of questions covered overtime at work, overtime compensation, flexibility in working times, job characteristics, and changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training etc. Wage level and pay systems were charted. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development ideas. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on the likelihood of getting a new job if becoming unemployed, employment situation in Finland in general and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions, equality between men and women, the financial situation of their organisation. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, their estimate of own mental and physical capacity to work, illnesses and disabilities diagnosed and their effect on R's capacity to work. One topic covered discrimination and problems experienced at work (e.g. violence, sexual harassment, delay of pay, dangerous or heavy work). Background variables included the respondent's gender, age, urbanity of municipality of residence, occupational status and economic activity, status in employment, industry of employment, employer type, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, number of children aged 10-17 living in the household, R's basic education and vocational education, whether R worked for a municipality or a federation of municipalities and in which sector. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1999 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat kunta-alan palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking local government employees, aged 18 - 64, who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua (pois lukien seminaarityöt ja vastaavat), joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa, osoitteisiin: Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki ja Antti Siikanen, Haastattelu- ja tutkimuspalvelut, 00022 Tilastokeskus.Users of the data shall send a copy of all research publications based on or using the data to the following two mail addresses: Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki, Finland; and Antti Siikanen, Haastattelu- ja tutkimuspalvelut, 00022 Tilastokeskus, Finland. Kunta-alan työolobarometri 1999. Työministeriön työolobarometrin 1999 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2000). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Kunta-alan työolobarometri 1999. Työministeriön työolobarometrin 1999 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Ylöstalo, Pekka (2000). Työolobarometri. Lokakuu 1999. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 217. Työolobarometri. Lokakuu 1999 daF2744.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2744 2026-03-19T23:04:03Z ddi:codebook:2_5