2026-05-31T01:32:27Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

7289430b6938a3e145cff4502c35916192a71b2b0dc400de170620917b54d538 2026-05-11T02:34:35Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: ISSP 2021: Health II: Finnish Data Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: ISSP 2021: terveys II: Suomen aineisto ISSP 2021: Health II: Finnish Data ISSP 2021: Health II: Finnish DataISSP 2021: terveys II: Suomen aineisto FSD3662urn:nbn:fi:fsd:T-FSD366210.60686/t-fsd3662FSD3662urn:nbn:fi:fsd:T-FSD366210.60686/t-fsd3662 International Social Survey Programme (ISSP) Melin, Harri 0000-0003-3203-9228 Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 International Social Survey Programme (ISSP) Melin, Harri 0000-0003-3203-9228 Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive ISSP 2021: terveys II: Suomen aineisto COVID-19hoitohyvinvointiInternetluontaishoitolääkäritrokotteetterveydenhoitoterveydenhuoltoterveydentilaterveysterveyskäyttäytyminenCOVID-19well-being (health)Internetnaturopathyphysiciansvaccinationhealth serviceshealth statushealthlifestyle and healthcomplementary therapieshealth policy Lääke- ja terveystieteetYhteiskuntatieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaHoito ja lääkitysYleinen terveydentila ja hyvinvointiMedical and health sciencesSocial sciencesHealth care services and policiesMedication and treatmentGeneral health and well-being Tutkimuksessa käsiteltiin terveyteen ja yleiseen suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kysymykset käsittelivät epidemioiden hoitoa sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä aiheita. Terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien vastaajille esitettiin väittämiä terveydenhoitojärjestelmästä, terveyspalveluista, terveysongelmista, vaihtoehtohoidoista ja lääkäreistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös koetusta onnellisuudesta sekä luottamuksesta terveydenhuoltojärjestelmään. Kysyttiin myös onko oikeudenmukaista, että suurituloiset voivat ostaa paremman terveydenhoidon kuin pienituloiset. Tiedusteltiin halukkuudesta maksaa korkeampia veroja kaikkien suomalaisten terveydenhoidon parantamiseksi sekä pyydettiin mielipidettä joidenkin terveydenhoitoon liittyvien asioiden rahoittamisesta julkisin varoin. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet internetiä terveyteen ja hyvinvointin liittyvään tiedonhakuun. Kysyttiin myös vastaajien kokemia terveysongelmia viimeisten neljän viikon ajalta sekä kuinka usein vastaaja on käynyt lääkärin tai vaihtoehtohoitoa tarjoavan henkilön vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi samalta aikajaksolta haluttiin tietää, onko vastaaja jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa ja kuinka todennäköisesti vastaaja saisi vakavaan sairauteen parasta mahdollista hoitoa haluamaltaan lääkäriltä. Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen terveydenhoitojärjestelmään yleensä sekä viimeksi saatuun hoitoon lääkärissä tai vaihtoehtohoidossa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi tupakoinnista, liikunnasta, alkoholin nauttimisesta sekä hedelmien ja kasvisten syönnistä. Vastaajilta pyydettiin myös arviota omasta terveydentilasta ja kysyttiin, onko vastaajalla jokin pitkäaikaissairaus. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan mielipidettä siihen, miten koronapandemiaa on hoidettu Suomessa, ja miten pandemia on vaikuttanut vastaajan ja hänen kotitaloutensa työllisyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Taustamuuttujia olivat muun muassa sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.This survey examined opinions on health policy and health services in Finland as well as the respondents' own state of health. Additionally, the survey charted the handling of epidemics and other current topics of discussion in society. Questions relating to health and health services surveyed the respondents' satisfaction with life and trust in the Finnish health care system. The respondents were asked how fair or unfair they thought it was that people with better income could buy better healthcare, the extent to which they agreed with statements relating to the health care system, and how willing they would be to pay more taxes to improve the health care in Finland. The respondents were asked about public funding of different health measures, who should get treatment, and whether they thought getting access to health care was easier for some groups over others. Views were probed on the causes of severe health problems, alternative medicine and trust in doctors. The respondents were asked whether they had used the internet to look for health or medical information, and if yes, which topics they had researched (vaccinations, anxiety, healthy lifestyle). The respondents' opinions on the usefulness and reliability of information found on the internet were surveyed, and their views on the safety of vaccinations were charted. Next, the respondents were asked about (mental and physical) symptoms experienced, treatment received, reasons for forgoing medical treatment, and the probability of receiving the best possible treatment. Satisfaction with the health care system as well as the latest treatment when visiting a doctor and an alternative health care practitioner were investigated. Questions covered smoking and drinking habits, exercise and nutrition, perceived status of health, chronic illnesses and conditions, and height and weight. Other questions investigated what kind of health insurance the respondents had and who they thought should primarily provide health care services for the sick and elderly in Finland (e.g. government, private companies, family). Finally, the respondents' opinions on issues relating to the COVID-19 pandemic were examined. The respondents were asked whether they thought Finnish authorities should have the right to, for example, shut down businesses or demand that people stay at home at times of severe epidemics, as well as whether their trust in the health care system and the government had increased or decreased based on how the pandemic had been handled in Finland. Questions also surveyed how the respondents' work activity, income and social life had been affected by the pandemic. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, level and length of education, status in employment, occupation, economic activity, marital status, spouse's status of employment and occupation, religious affiliation, political party choice in the previous parliamentary elections, household composition, monthly gross income, monthly gross household income and degree of urbanisation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15-74-vuotiaat suomalaisetPeople aged 15-74 living in Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ahtikari, Santeri (2023) Aikuisväestön luottamus Suomen terveydenhuoltojärjestelmään 2011-2021. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Aikuisväestön luottamus Suomen terveydenhuoltojärjestelmään 2011-2021 URN:NBN:fi-fe2023053050280 Autio, Veikko (2025). Sosioekonominen asema ja julkisen terveydenhuollon parantamisen maksuhalukkuus Suomessa. Taloustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosioekonominen asema ja julkisen terveydenhuollon parantamisen maksuhalukkuus Suomessa URN:NBN:fi:jyu-202505274619 Lindell, Rosa (2024). Luottamus terveydenhuoltojärjestelmään. Hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Luottamus terveydenhuoltojärjestelmään URN:NBN:fi:tuni-202401251820 Niemi, Valtteri (2024) Terveyden kysyntä: Grossmanin mallin empiirinen testaus ISSP 2021: terveys II: Suomen aineistolla. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20241844 Terveyden kysyntä: Grossmanin mallin empiirinen testaus ISSP 2021: terveys II: Suomen aineistolla urn:nbn:fi:uef-20241844 Peci, Qendresa (2024). Diverse influences on health attributions: A social psychological study in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Faculty of Social Sciences. Master's thesis. http://hdl.handle.net/10138/578696 Diverse influences on health attributions: A social psychological study in Finland 10138/578696 Segersven, Sanni (2024) Terveydelle haitallisen käyttäytymisen yhteys tuloihin Suomessa 2011-2021. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Terveydelle haitallisen käyttäytymisen yhteys tuloihin Suomessa 2011-2021 URN:NBN:fi:jyu-202406034212 Sundman, Moona (2026). Kenen vastuu? Aikuisväestön asenteet yksilön elintavoista johtuvien terveysongelmien esiintymisestä yhteiskunnassa. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202602101967 Kenen vastuu? Aikuisväestön asenteet yksilön elintavoista johtuvien terveysongelmien esiintymisestä yhteiskunnassa URN:NBN:fi:jyu-202602101967 Tuukkanen, Krista (2025). Sosioekonomisen aseman ja työterveyshuollon käyttömahdollisuuden yhteys tyytyväisyyteen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202505304700 Sosioekonomisen aseman ja työterveyshuollon käyttömahdollisuuden yhteys tyytyväisyyteen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan Suomessa URN:NBN:fi:jyu-202505304700 Zetterman, Riina (2025). Suomalaisten mielipiteet terveydenhoidon markkinaehtoisuudesta: Ajallinen vertailu vuosina 2011-2021. Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Suomalaisten mielipiteet terveydenhoidon markkinaehtoisuudesta: Ajallinen vertailu vuosina 2011-2021 10138/597358 daF3662.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3662 2026-05-04T23:00:25Z ddi:codebook:2_5