2026-05-01T20:55:30Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

7182c2d9969acadc1eb5ea1844771a81dc2ea72ead45be6a2f943820aa0926af 2026-03-23T02:25:09Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Welfare Survey 1996 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Hyvinvointi 1996 Welfare Survey 1996 Welfare Survey 1996Hyvinvointi 1996 FSD1228urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122810.60686/t-fsd1228FSD1228urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122810.60686/t-fsd1228 Kansaneläkelaitos (KELA) Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos Social Insurance Institution of Finland University of Turku. Department of Social Policy Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Hyvinvointi 1996 arvotasuminenelämänhallintahyvinvointiihmissuhteetkäsityksetmuutossosiaaliturvaterveydentilatoimeentulotyytyväisyystyöuusjakotyöttömyyssocial valueshousinginterpersonal relationspovertysocial welfare financesocial securityhealthsocial security benefitssatisfactionunemploymentworking conditionswelfare YhteiskuntatieteetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesSocial welfare policy Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työpaikasta, työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työajasta, palkasta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Lisäksi heiltä tiedusteltiin mahdollista valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa esimerkiksi jäämällä vuorotteluvapaalle, siirtymällä osa-aikaiseen työsuhteeseen tai perustamalla oman yrityksen. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta ja ensisijaista syystä, työllisyyskoulutuksesta ja työttömyyskorvauksesta. Edelleen työttömiltä tiedusteltiin valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa muun muassa tekemällä lyhytaikaisia "keikkatöitä". Lisäksi kartoitettiin, kuinka merkityksellisinä asioina työn vastaanottamisen kannalta he pitävät mm. työpaikan sijaintia, kotitalouden sosiaalietuuksien heikentymistä ja entisen palkkatason saavuttamista. Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko he pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin mm. kysymyksellä luottamuksellisista ihmissuhteista. Elämänhallintaan liittyen tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat kokevat epätietoisuutta tai pitävät tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ongelmanratkaisutapojaan sekä laajemmin tyytyväisyyttään omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat eduskuntavaaleissa 1995. Hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajista, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, julkisten palvelujen käyttäjämaksuista, toimeentuloeroista sekä verojen alentamisesta ja korottamisesta. Seuraavaksi eriteltiin kotitalouden tuloja, menoja ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhemuoto, kotitalouden rakenne, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.The survey charted Finnish perceptions of social security. Respondents were asked about the their own and spouse's/partner's job, length of the contract, employment sector, working hours, wages, the nature of their job, interest in job sharing and whether they or spouses/partners had been unemployed or laid off during the past three years. Interest in changing their economic activity (e.g. by taking a part-time job, retiring, founding an enterprise) was queried. Unemployed or laid off respondents were asked how long they had been out of work and how soon they expected to find a job. Further questions pertained to unemployment benefits, participation in job training and standard of living. State of health was examined by asking whether respondents had chronic illnesses or health problems affecting their everyday life or ability to work. Chronically ill persons were asked whether they needed regular medical care, rehabilitation or prescription drugs. Experiences of burnout, insomnia or absent-mindedness were charted. Social relationships were studied by asking about close relationships and frequency of contacts. Respondents were asked whether there had been any major changes in their life recently and did they feel they could influence their own life, other people and social issues. One topic covered voting in the 1994 presidential elections, in the 1994 EU referendum and in the 1995 parliamentary elections. The survey carried a set of attitudinal statements relating to e.g. social and health services, social security, public sector financing, means-tested social benefits, universal basic income (UBI, citizen's income), taxation and income disparity. The extent to which respondents felt able to control their life was surveyed by asking how often they felt uncertainty or indifference, felt their actions were meaningless or that their life was interesting. Confidence in their own ability to solve problems or co-operate with others was assessed. Values were charted by asking how important the following things are to the respondent: religion, religious values, political participation, health services, social services, work, nature, education opportunities, neighbourhood, consumer opportunities, culture, world peace, science and high standard of living. One topic covered household income, expenses and social benefits received. Further questions covered various aspects of housing (tenure, size, satisfaction with neighbourhood, expenses). Respondents' satisfaction with and changes in their standard of living were charted. Opinions on the minimum level of income support were canvassed. Finally, respondents were asked whether they felt poor or debt-laden. Background variables included respondents' sex, year of birth, marital status, household structure, basic and vocational education, respondents' and spouses' economic activity and occupation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualKotitalousHouseholdIndividualIndividualHouseholdHousehold Suomessa asuva 18 - 74-vuotias väestöFinland's population aged 18-74 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Lindholm, Hanna (2001). Suomalaisen hyvinvoinnin muutokset 1995-2000. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 63. Suomalaisen hyvinvoinnin muutokset 1995 - 2000 Rasinkangas, Jarkko (1998). Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 33. Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista daF1228.por daF1228e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1228 2026-03-19T23:05:58Z ddi:codebook:2_5