2026-04-30T21:15:26Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

6f137a607d5cfa4d76e36dcb7e5461a9f535468427751dd870763cb8f6ae530b 2026-03-23T02:27:35Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Gallup Ecclesiastica 2007 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Gallup Ecclesiastica 2007 Gallup Ecclesiastica 2007 Gallup Ecclesiastica 2007Gallup Ecclesiastica 2007 FSD2710urn:nbn:fi:fsd:T-FSD271010.60686/t-fsd2710FSD2710urn:nbn:fi:fsd:T-FSD271010.60686/t-fsd2710 Kirkon tutkimuskeskus Church Research Institute Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Gallup Ecclesiastica 2007 evankelis-luterilainen kirkkonaispappeuskirkosta eroaminenuskontouskonnolliset tilaisuudetseurakunnatjäsenyysjumalanpalvelusosallistuminenkreationismiuskomuksetJumalakuolemaRaamattutehtävätbeliefschurchmembershipordination of womenprotestantismreligionreligious attendancereligious doctrinesreligious practice Humanistiset tieteetYhteiskuntatieteetUskonto ja arvotHumanitiesSocial sciencesReligion and values Aineisto käsittelee uskontoa ja kirkkoa Suomessa. Ensin vastaajilta (n=1030) tiedusteltiin, kuuluiko hän kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin, kuinka tärkeinä kirkkoon kuulumiselle vastaaja pitää lueteltuja syitä ja onko hän ajatellut kirkosta eroamista. Kirkkoon kuulumattomilta tiedusteltiin, ovatko he ajatelleet evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan vastakkaisia adjektiivipareja sen mukaan, kuinka hyvin ne vastaajan mielestä kuvaavat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Osallistumista seurakunnalliseen ja hengelliseen elämään kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaaja mm. osallistuu jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin tai muuhun hengelliseen tapahtumaan, ja kuinka usein vastaaja rukoilee, lukee Raamattua tai Uutta testamenttia ja seuraa hengellisiä tai uskonnollisia ohjelmia radiosta/TV:stä. Vastaajilta tiedusteltiin, missä määrin eri tekijät, kuten seurakunnan toiminnan kiinnostavuus, ystävien osallistuminen seurakunnan toimintaan, kirkon ahdasmielisyys tai vaikutusmahdollisuudet kirkossa vaikuttivat kirkon toimintaan osallistumattomuuteen. Vastaajilta tiedusteltiin mihin suuntaan kirkkoa tulisi kehittää. Heille esitettiin väitelauseita kuten: kirkon pitäisi olla opillisesti avarampi, kirkon tulisi ennen kaikkea julistaa Jumalan sanaa ja kirkon tulisi olla suvaitsevaisempi. Vastaajat ilmoittivat kantansa viisiportaisella asteikolla. Seuraavaksi selvitettiin uskoa Jumalan olemassaoloon, sekä kuinka voimakkaasti vastaaja uskoi muun muassa Jeesuksen neitseelliseen syntymään, toiseen tulemiseen, taivaaseen, helvettiin, viimeiseen tuomioon, enkeleihin ja kolmiyhteyteen. Seuraavaksi selvitettiin Jumalkuvaa. Vastaajat valitsivat viisiportaiselta asteikolta kahden adjektiivisen vastakohtaparin väliltä, millainen Jumala heidän mielestään on. Seuraavaksi selvitettiin muutamalla kysymyksellä vastaajien käsityksiä, ihmisen ja muiden eliölajien synnystä, Jeesuksesta ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten evankelis-luterilainen seurakunta on suoriutunut tehtävistään ja minkä arvosanan vastaaja antaisi tehtävien suorittamisesta. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan saamaa uskonnollista kasvatusta tiedustelemalla muun muassa, luettiinko tämän kodissa iltarukous, kunnioitettiinko lepopäivää, puhuttiinko uskonnosta ja käytiinkö pyhäkoulussa tai seurakunnan kerhossa. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja saanut uskonnollista kasvatusta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai kummiltaan, sekä aikoiko vastaaja antaa omille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, opettaa iltarukouksen ja lukea rukouksia kotona. Seuraavaksi tiedusteltiin, kuinka vastaaja suhtautui naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin sekä osallistuiko hän tilaisuuksiin, joissa naispappi oli mukana. Tämän jälkeen selvitettiin, olisiko vastaaja valmis maksamaan enemmän kirkollisveroa seurakunnan toiminnan säilyttämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin, antoiko vastaaja rahaa esimerkiksi joulukeräyksiin ja erilaisille avustusjärjestöille sekä kuinka paljon hän antoi rahaa hyväntekeväisyyteen vuoden aikana. Taustamuuttujina olivat muun muassa tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, ammattiryhmästä, koulutuksesta, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.The survey contained questions about church and religion in Finland. The respondents (n=1030) were first asked whether they were members of a church or other religious community. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland were asked the importance of certain reasons for the Church membership (e.g. the possibility to participate Church service, the Church teaches Christian love of one's neighbour) and whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Church were asked whether they had considered joining it. The respondents were requested to estimate how well certain adjectives describe the Evangelical Lutheran Church of Finland, using pairs of opposite adjectives (e.g. honest-dishonest, tolerant-intolerant). Participation in congregational and spiritual life was charted with questions focusing on how often the respondents participated in church services, the Eucharist or other spiritual events and how often they prayed, read the Bible and watched or listened to religious programmes on TV or radio. Different factors causing non-participation in church activities, such as the respondent's lack of influence in the Church or the perceived narrow-mindedness of the Church were surveyed. Opinions on the development of the Church were examined. The respondents were asked to what extent they agreed with statements such as "the Church should, above all, proclaim the word of God" and "the Church should be more tolerant". Views were probed on the belief in God as well as the firmness of belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. the virgin birth of Jesus, Heaven, the Last Judgement). Perceptions on the nature of God were investigated by requesting the respondents to choose between a pair of opposite adjectives describing God. Opinions on the origin of human beings and other species as well as on Jesus and life after death were charted. The respondents were asked how well the Evangelical Lutheran Church has performed its tasks. Religious upbringing of the respondents was investigated by asking about, for example, the recital of bedtime prayer, observation of Sabbath and discussions about religious matters in the respondent's childhood home. The respondents were further asked whether they had received a religious upbringing from family members (e.g. mother, father, grandfather) and whether they intended to give their own children a religious upbringing. Views were probed on the ordination of women, on the people opposing it and on attendance in events with a priestess. The respondents' willingness to pay more church tax in order to preserve the services and activities provided by the Church was investigated as well as their habits of donating money to charity during the year. Background variables included, among others, the respondent's age, gender, occupational status, education, gross annual income of the household, occupational status of the household head, region of residence (NUTS3), municipality type, household composition, political party choice if parliamentary elections were held at that time and political party choice in the previous parliamentary elections. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-vuotta täyttänyt väestöAhvenanmaaPeople aged 15 and over living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011 (2012). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011 Hytönen, Maarit 2015. Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla. Naisteologit ry:n jäseninfo 4/2015. Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla Hytönen, Maarit 2016. Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla. Crux 1/2016. Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200. Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa URN:NBN:fi:hulib-202012155200 Ketola, Kimmo (2010). Uskontotilanteen muutos ja suomalaisten suhtautuminen eri uskontoihin. Teoksessa: Religionens återkomst. Brytningspunkter i kyrkan, religionen och kulturen - Uskonnon ylösnousemus. Kirkon uskonnon ja kulttuurin murros (toim. Tuomas Martikainen & Ville Jalovaara), 40-51. Magma-studie 4/2010. Helsinki: Finlands svenska tankesmedja Magma. Uskontotilanteen muutos ja suomalaisten suhtautuminen eri uskontoihin Ketola, Kimmo, Hytönen, Maarit, Salminen, Veli-Matti, Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena (2016) Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista Meriläinen, Heidi (2022). Päättyikö tuki haudalle? Omaisten kokemuksia seurakunnan tarjoamasta tuesta hautajaisten jälkeen. Pastoraaliteologian maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Päättyikö tuki haudalle? Omaisten kokemuksia seurakunnan tarjoamasta tuesta hautajaisten jälkeen. Monikasvoinen kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2004-2007 (2008). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja; 103. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Monikasvoinen kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2004-2007 Salminen, Veli-Matti 2016. Suomalaisten uskonnollisuus - passiivinen osallistuminen, aktiivinen etsintä. Teoksessa: Miten Suomi uskoo. Toim. Joona Salminen. STKSJ 284. Helsinki: STKS, 62-76. Suomalaisten uskonnollisuus - passiivinen osallistuminen, aktiivinen etsintä Skoog, Emiliana (2018). Paholainen pappien keskuudessa. Tutkimus seitsemän seurakuntapapin pahuuskäsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma. Paholainen pappien keskuudessa. Tutkimus seitsemän seurakuntapapin pahuuskäsityksistä. Taira, Teemu; Ketola, Kimmo & Sohlberg, Jussi (2022). Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion, doi:10.1080/13537903.2022.2138020 Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion 10.1080/13537903.2022.2138020 daF2710.por daF2710e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2710 2026-03-19T23:34:23Z ddi:codebook:2_5