2026-04-29T23:03:49Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

6e84a3457c1fecf571866264bb22742d9c240bb1797d660954537c79c2fbf368 2026-03-23T02:33:50Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Social Media at Work: Finnish Employee Survey 2019 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019 Social Media at Work: Finnish Employee Survey 2019 Social Media at Work: Finnish Employee Survey 2019Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019 FSD3985urn:nbn:fi:fsd:T-FSD398510.60686/t-fsd3985FSD3985urn:nbn:fi:fsd:T-FSD398510.60686/t-fsd3985 Oksanen, Atte 0000-0003-4143-5580 Oksa, Reetta 0000-0002-8007-4653 Kaakinen, Markus 0000-0002-7067-1665 Oksanen, Atte 0000-0003-4143-5580 Oksa, Reetta 0000-0002-8007-4653 Kaakinen, Markus 0000-0002-7067-1665 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. 118055118055 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019 sosiaalinen mediatyötyöelämätyöntekijättyön imunettikiusaaminentyön sisältöverkkoyhteisötsähköinen viestintäteknostressityöhyvinvointityön kuormittavuusuupumussocial mediacyberbullyingoccupational lifelabour forceinternet useonline social networksfatigue (physiology)job satisfactionpsychological well-beingjob characteristics YhteiskuntatieteetTyöolotTietoyhteiskuntaSocial sciencesWorking conditionsInformation society Aineistossa kartoitetaan suomalaisten työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan. Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän alkoholin käyttötottumuksiaan, jonka jälkeen siirryttiin kartoittamaan sosiaalisen median käyttöä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan. Kyselyn kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan. Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, ikä, suuralue, siviilisääty, toimiala, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.The survey maps Finnish employees' use of social media in working life as well as their occupational well-being. First, respondents were asked about their alcohol consumption habits. After that, the survey moved on to explore their use of social media. Respondents were asked about their general social media usage habits, including how frequently they use various platforms and for what purposes. In addition, the survey examined the frequency and purpose of social media use in the workplace, as well as respondents' experiences related to professional use of social media. Next, the survey addressed respondents' experiences of stress and strain caused by social media. This was followed by topics related to well-being at work, such as job satisfaction, work engagement, and organisational identification. Finally, the survey mapped the respondents' experiences of online bullying in the workplace, as well as their general well-being and coping at work. In the experimental part of the survey, respondents were randomly divided into two groups. They were asked to imagine applying for a new job in their field and to read a brief description of an open position. They then evaluated the position based on six statements. The experimental group received a job advertisement emphasizing the importance of social media in workplace communication, while the control group received an advertisement with no reference to social media. The survey included the following measurement instruments, among others: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS, Utrecht Work Engagement Scale UWES, Maslach Burnout Indicator MBI-GS, General Health Questionnaire GHQ-12, Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII, and Cyberbullying Questionnaire CBQ. Background variables include, among others, gender, age, major region, marital status, industry, number of people in the household, number of children living in the household, level of education, occupational status, number of subordinates, working hours, and gross monthly income. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-65-vuotiaat suomalaiset työntekijätFinnish employees aged 18 to 65 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIKontrolloitu koe: virtuaalinen koeExperiment.WebBasedSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWIWeb-based experimentExperiment.WebBased Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Oksa, R., Kaakinen, M., Savela, N., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2021). Professional social media usage: Work engagement perspective. New Media & Society, 23(8), 2303-2326. https://doi.org/10.1177/1461444820921938 Professional social media usage: Work engagement perspective 10.1177/1461444820921938 Oksa, R., Saari, T., Kaakinen, M., & Oksanen, A. (2021). The Motivations for and Well-Being Implications of Social Media Use at Work Among Millennials and Members of Former Generations. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(2), 803. https://doi.org/10.3390/ijerph18020803 The Motivations for and Well-Being Implications of Social Media Use at Work Among Millennials and Members of Former Generations 10.3390/ijerph18020803 Oksa, R., Savela, N., Kaakinen, M., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2023). Social media use in professional organizations: Boosting and draining the workforce. Behaviour & Information Technology, 42(11), 1740-1757. https://doi.org/10.1080/0144929X.2022.2094833 Social media use in professional organizations: Boosting and draining the workforce 10.1080/0144929X.2022.2094833 Oksa, Reetta (2022). Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media Use at Work. Sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2578-7 Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media Use at Work URN:ISBN:978-952-03-2578-7 Oksanen, A., Oksa, R., Savela, N. Mantere, E., Savolainen, I., & Kaakinen, M. (2021). COVID-19 Crisis and Digital Stressors at Work: A Nationwide Longitudinal Study. Computers in Human Behavior, 122, 106853. https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.106853 COVID-19 Crisis and Digital Stressors at Work: A Nationwide Longitudinal Study 10.1016/j.chb.2021.106853 Oksanen, A., Oksa, R., Savela, N., Kaakinen, M., Ellonen, N. (2020). Cyberbullying victimization at work: Social media identity bubble approach. Computers in Human Behavior, 109, 106363. https://doi.org/10.1016/j.chb.2020.106363 Cyberbullying victimization at work: Social media identity bubble approach 10.1016/j.chb.2020.106363 daF3985_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3985 2026-03-19T23:30:52Z ddi:codebook:2_5