2026-05-15T13:20:38Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

6e5beca4f7c5d194f77131d89684accffd68c5764757442eb12957bf3f98fbe1 2026-03-23T02:26:00Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: KuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutus Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Local Government 2004: Educational Institutions 2002: Vocational Schools, Upper Secondary Schools and Adult Education KuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutus Finnish Local Government 2004: Educational Institutions 2002: Vocational Schools, Upper Secondary Schools and Adult EducationKuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutus FSD2160urn:nbn:fi:fsd:T-FSD216010.60686/t-fsd2160FSD2160urn:nbn:fi:fsd:T-FSD216010.60686/t-fsd2160 Vaasan yliopisto. Julkisjohtamisen laitos University of Vaasa. Department of Public Management Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Local Government 2004: Educational Institutions 2002: Vocational Schools, Upper Secondary Schools and Adult Education koulutoppilaitoksetopetusuudistuksetpäätöksentekoohjaus (neuvonta ja opastus)koulunjohtajatresurssitrehtoritkoulutoimilukioammatillinen koulutusaikuiskoulutushallintoostopalvelutadult education institutionsdecision makingeducational developmenteducational institutionseducational resourcesgoverning boards (education)local education authoritiessecondary schoolsteachingvocational education institutions YhteiskuntatieteetValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetKoulutuspolitiikkaToisen ja korkea-asteen koulutusTäydennys- ja jatkokoulutus, elinikäinen oppiminenSocial sciencesGovernment, political systems and organisationsEducational policyHigher and further educationLife-long/continuing education Kuntien koulutoimia on tutkittu vuoden 2002 lisäksi myös vuosina 1995 ja 1998. Vuosi 2002 on ensimmäinen, jolloin perusopetusta ja sen jälkeistä opetusta tarjoaville oppilaitoksille on lähetetty erilaiset kyselylomakkeet. Tämän ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja aikuiskoulutusta käsittelevän tutkimuksen aihepiirejä olivat koulutuspalvelujen sisältö, ohjaus ja johtaminen sekä kehittämispolitiikka. Koulutuspalvelujen sisältöön liittyen kysyttiin oppilaitosten erikoistumissuuntauksista esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan tai matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, vieraiden kielten opetuksesta, oppilaille järjestettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta, käyttäjämaksuista sekä kyselyhetkellä menossa olleista opetukseen liittyvistä kokeiluista tai uudistuksista. Lisäksi tiedusteltiin ostopalvelujen käytöstä, oppilaitoksen tukipalveluiden ja -toimintojen, kuten opiskelijaruokailun, majoituksen, kirjaston, kiinteistönhuollon ja vartioinnin järjestämisestä sekä vastaajan tyytyväisyydestä tukipalveluiden toimivuuteen. Tämän jälkeen selvitettiin, mitä muutoksia oppilaitoksessa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen muun muassa opetustuntien ja -ryhmien määrässä, opetusryhmien koossa, sijaisten käytön määrässä ja opiskelijamaksuissa. Vastaajat arvioivat myös oppilaitosten toimintaan liittyvien tekijöiden, kuten opetustilojen riittävyyden, opetuksen ajanmukaisuuden, oppilaitoksen toiminta- ja johtamiskulttuurin sekä oppilaitoksen tulevaisuudennäkymien nykytilaa asteikolla erittäin hyvä - erittäin huono. Koulutuspalvelujen ohjaukseen ja johtamiseen liittyen kysyttiin oppilaitoksen keskeisiä asioita käsittelevän luottamushenkilöelimen merkityksestä ja roolista esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä, resurssien hankinnassa ja oppilaitoksen henkilöstöpolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä tahon päätösvaltaan muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden valinta, työnjako, laite- ja kalustohankinnoista päättäminen, taloudellisten motivointi- ja palkitsemiskeinojen käyttö ja päätökset ostopalveluiden käyttämisestä kuuluvat. Lisäksi kysyttiin erilaisten tahojen, kuten kunnanvaltuuston, koulutustoimesta vastaavan lautakunnan, opettajien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja Euroopan Unionin vaikutuksesta oppilaitoksen toimintaan. Vastaajien omaan johtamistyöhön liittyen kysyttiin, miten tärkeitä asioita esimerkiksi taloudellinen suunnittelu ja seuranta, lisäresurssien hankkiminen oppilaitokselle, omat opetustehtävät, opetuksen ja tutkimuksen kehitystehtävät sekä oppilaitoksen toiminnasta tiedottaminen ja markkinointi ovat. Oppilaitoksen kehittämispolitiikkaa kartoitettiin aluksi kysymyksillä oppilaitoksen lähivuosien kehityskohteiden tärkeydestä. Kehityskohteina lueteltiin muun muassa oppiaine- ja kurssitarjonnan lisääminen, uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu, opiskelijoiden henkilökohtaisen opintojen ohjauksen lisääminen, tilojen parantaminen ja uudenaikaistaminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lisäksi vastaajille esitettiin koulutuspalveluja ja oppilaitosta koskevia väittämiä. Taustatietoina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, virkanimike, työkokemus opetustoimen työtehtävissä ja koulutustaso. Vastaajan edustaman organisaation taustatietoja olivat muun muassa oppilaitoksen nimi, tyyppi, opetuskieli, kunta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön määrä.Similar surveys were also carried out in 1995 and 1998. Contrary to the two previous surveys, in 2002 primary schools and lower secondary schools were sent a questionnaire that was different from the one sent to the other schools. This survey deals mainly with the following topics: the content of vocational, upper secondary and adult education services, and the municipal administration and development policies of educational institutions. The content of educational services was studied with questions about specialised teaching in the school (for upper secondary schools), languages taught, extra-curricular activities, possible fees for the services, whether any of the teaching was outsourced and whether any reforms or experiments were being carried out in the school at the moment of the survey. The respondents were asked how various supplementary and support services (e.g. student lunch, accommodation, security) had been carried out in the school and how satisfied they were with these services. Opinions were charted on whether outsourcing should be increased or decreased. The respondents were asked about the changes after 1998 in different educational services and the school's resources (e.g. whether the use of supply teachers had increased) as well as different factors related to the school's functionality at the time of survey (size of study groups, sufficiency of rooms). Use of surveys in examining student opinions on educational services was charted. In relation to management and decision making in the educational institution, the respondents were asked which elected body was mainly in charge, its role and significance, and the role of other elected bodies. Some questions pertained to the effect that various bodies (e.g. the EU, local government, teachers) have on school activities. The importance of various roles and tasks when working as a principal were investigated. Views on the school's future development goals were also probed. Finally, a set of attitudinal statements examined the respondents' opinions on resources, recruiting, the status of educational services in the municipality, etc. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, job title, job experience in education, and level of education. Background variables for the organisation that the respondent represented were the name of the organisation, type, ownership base, language used in teaching, municipality, and number of students and staff. kevät 2002Spring 2002 SuomiFinland SuomiFinland Poliittis-hallinnollinen aluePoliticalAdministrativeAreaPolitical-administrative areaPoliticalAdministrativeArea SuomiAhvenanmaaFinlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Hietaniemi-Virtanen, Niina (2004). Kehittyvä koulutoimi: Tutkimus kuntien koulutuspalveluista 1995-2002. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 49. Acta; 168. Kehittyvä koulutoimi: Tutkimus kuntien koulutuspalveluista 1995-2002 daF2160.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2160 2026-03-19T23:27:03Z ddi:codebook:2_5