2026-04-29T16:03:20Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

6ae55859891150d132afcd7eb910d8ec87dc1e5a2e139072cbff31eb89370545 2026-03-23T02:27:43Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 2011 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Kunta-alan työolobarometri 2011 Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 2011 Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 2011Kunta-alan työolobarometri 2011 FSD2756urn:nbn:fi:fsd:T-FSD275610.60686/t-fsd2756FSD2756urn:nbn:fi:fsd:T-FSD275610.60686/t-fsd2756 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Employment and the Economy Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Kunta-alan työolobarometri 2011 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdeyhteistoimintamenettelypaikallinen sopiminentyöehtosopimuksetkunta-alaautonomy at workdiscriminationemployeesemployment contractsjob satisfactionjob characteristicsjob securitylocal government officersoccupational safetyoccupational trainingpersonnel managementpersonnel policywagesworking conditionsarrangement of working timeworkloadseconomic recessionlocal bargaining YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua kunta-alan palkansaajien näkökulmasta vuonna 2011. Kunta-alan työolobarometri perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain kaikilta toimialoilta keräämään valtakunnalliseen työolobarometriaineistoon. Kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on vuosittain syys-lokakuussa haastateltu puhelimitse n. 600-700 kunta-alalla työskentelevää henkilöä. Aluksi tiedusteltiin kuinka kauan vastaaja oli ollut nykyisellä työpaikallaan sekä kerättiin tietoja työpaikan henkilöstömäärästä ja siinä tapahtuneista muutoksista viimeisen vuoden aikana. Samalla selvitettiin, millaisiin työsuhteisiin uusia työntekijöitä oli otettu, käytettiinkö vuokratyöntekijöitä, esiintyikö työpaikalla ristiriitoja eri henkilöstöryhmien, alaisten tai esimiesten välillä. Työilmapiirin ja työturvallisuuden kartoitusta jatkettiin tiedustelemalla henkisen ja fyysisen väkivallan yleisyyttä erilaisin kysymyksin. Seuraavaksi tiedusteltiin kykenikö vastaaja vaikuttamaan työpaikallaan työtehtäviin, työtahtiin ja työnjakoon. Tämän jälkeen selvitettiin, oliko vastaaja tehnyt elo-syyskussa säännöllisen työajan ylittävää työtä, josta oli saanut korvauksen kokonaan tai osittain rahana tai vapaana ja oliko tehnyt sellaista ylityötä, josta ei ollut saanut lainkaan korvausta. Työajan joustoa selvitettiin tiedustelemalla, oliko vastaajan työpaikalla käytössä liukuva työaika. Samoin tiedusteltiin, oliko työpaikalla valittu työntekijöiden edustaja, kuten luottamusmies. Työpaikalla tapahtuneita muutoksia viimeksi kuluneen 12 kuukauden ajalta selvitettiin työtahdin, työturvallisuuden, esimiehiltä ja työtovereilta saadun kannustuksen ja tuen osalta. Edelleen tiedusteltiin olivatko mahdollisuudet käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä muuttuneet. Palkkaan liittyen tiedusteltiin, kuinka palkka-asioista sovittiin, vaikuttiko palkkaan se, kuinka monta vuotta vastaaja oli ollut työssä, käytiinkö järjestelmällisiä kehityskeskusteluja, vaikuttiko henkilökohtainen suoriutuminen palkkaan, oliko käytössä ryhmään tai tulosyksikköön perustuvia tulospalkkioita, kuuluiko vastaaja mm. osakepalkkio- tai optiojärjestelmään. Lisäksi kysyttiin kokiko vastaaja palkkauksen oikeudenmukaiseksi, kannustavaksi, kilpailukykyiseksi ja palkitsevaksi. Seuraavaksi vastaajat arvioivat työpaikkaansa muun muassa sen suhteen, olivatko työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet ja luottamukselliset, oliko työpaikka sellainen, jossa oppi koko ajan uusia asioita, suhtautuivatko esimiehet rakentavasti työntekijöiden muutosehdotuksiin ja kannustettiinko työntekijöitä kokeilemaan uusia asioita. Seuraavaksi selvitettiin, oliko vastaaja ollut viimeisen vuoden aikana koulutuksessa, oli hän kehittänyt ammattitaitoaan osallistumalla sivutoimisesti koulutukseen, josta ei ollut saanut palkkaa, ja kannustettiinko työpaikalla kouluttautumaan tarjoamalla esimerkiksi uusia työtehtäviä tai parempaa palkkausta. Seuraavaksi esitettiin joukko väittämiä, jotka liittyivät esimerkiksi työpaikan organisointiin, työtehtävien määrään, tietojen avoimeen välittämiseen, työn fyysisyyteen ja työn raskauteen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvinä he pitivät mahdollisuuksiaan löytää työtä, mikäli jäisivät työttömiksi, he myös arvioivat yleistä työllisyystilannetta vuoden kuluttua. Työelämässä tapahtuneita muutoksia arvioitiin mm. työnteon mielekkyyden, tasa-arvon ja esimiesten johtamistavan osalta. Vastaajat arvioivat oman työpaikkansa kokonaisuudessaan asteikolla nollasta kymmeneen. Seuraavaksi käsiteltiin työpaikan turvallisuuteen ja työympäristöön liittyviä kysymyksiä. Vastaajat arvioivat omaa työkykyään sekä kertoivat mahdollisista vammoistaan ja sairauspoissaoloistaan. Vastaajan vireyttä, toimeliaisuutta, toiveikkuutta selvitettiin muutamalla kysymyksellä. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä, jotka liittyivät kotona työskentelyyn ja muualla kuin kotona tai työpaikalla työskentelyn. Vastaajilta tiedusteltiin, oliko hänen työpaikallaan muihin kansalaisuuksiin kuuluvia muualta Suomeen muuttaneita työntekijöitä, esiintyikö työpaikalla ikään, sukupuoleen, työsuhteen määrä- tai osa-aikaisuuteen tai syntyperään perustuvaa syrjintää. Lopuksi tiedusteltiin oliko vastaaja kunnan vai kuntayhtymän työntekijä, ja millä kunta-alan sektorista hän työskenteli. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finnish municipalities. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay and working time arrangements, satisfaction with the job, employment security, training and development, capacity to work, telework, and bullying and discrimination at work. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers and type of contracts during the past 12 months. Further questions charted whether people had been transferred from other units and whether the employer had used temporary agency employees. Questions also covered team work, whether there had been conflicts at the workplace and between what groups. Incidents of bullying, harassment and violence were charted. Next set of questions investigated the respondent's autonomy and influence at work and other job characteristics, overtime and its compensation, flexible working time arrangements, local bargaining on working time, and R's membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload and pace of work, safety at work etc were explored as well as pay and bonus systems, pay bargaining and satisfaction with pay. Psychosocial working environment was charted with a number of questions, for instance, whether there was support for trying new things and so on. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. The respondents' participation in job-related training and development was investigated. One theme pertained to job satisfaction. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to staff sufficiency, organisation of work, access to information, physical or mental stress etc. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks would be changed over the next year. Views were probed on the employer's economic situation, employment situation in Finland and possible changes in working life. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, illnesses and disabilities, and estimate of own mental and physical capacity to work. The respondents were asked about working from home (telework), doing work somewhere else outside of workplace and being in contact with clients or workplace outside of normal working hours. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender and type of contract was explored as well as whether the respondents had colleagues of other nationality or ethnic origin. Background variables included the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education level, economic activity, status in employment, industry of employment, employer type, weekly working hours, and additional jobs. Information on age, gender, region, type of municipality and education level were obtained from registers. The other background variables were obtained from the Labour Force Survey 2011 telephone interviews which were often conducted together with the Finnish Working Life Barometer interview. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat kunta-alan palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking local government employees, aged 18 - 64, who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua (pois lukien seminaarityöt ja vastaavat), joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa, osoitteisiin: Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki ja Antti Siikanen, Haastattelu- ja tutkimuspalvelut, 00022 Tilastokeskus.Users of the data shall send a copy of all research publications based on or using the data to the following two mail addresses: Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki, Finland; and Antti Siikanen, Haastattelu- ja tutkimuspalvelut, 00022 Tilastokeskus, Finland. Aho, Simo & Mäkiaho, Ari (2012). Työolobarometri. Lokakuu 2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 29/2012. http://www.tem.fi/files/33535/TEMjul_29_2012_web.pdf.pdf [viitattu 2.8.2012]. Työolobarometri. Lokakuu 2011. Kunta-alan työolobarometri 2011. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2011 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2012) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/2500/Kunta-alan_tyoolobarometri_2011.pdf [viitattu 13.7.2012]. Kunta-alan työolobarometri 2011. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2011 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu daF2756.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2756 2026-03-19T23:25:30Z ddi:codebook:2_5