2026-04-30T21:05:26Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

67cacc6d45d0176eb2368b0443d8689698dde04aad90c2c3b54bf45d65c11bc0 2026-03-23T02:29:13Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Gallup Ecclesiastica 2015 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Gallup Ecclesiastica 2015 Gallup Ecclesiastica 2015 Gallup Ecclesiastica 2015Gallup Ecclesiastica 2015 FSD3211urn:nbn:fi:fsd:T-FSD321110.60686/t-fsd3211FSD3211urn:nbn:fi:fsd:T-FSD321110.60686/t-fsd3211 Kirkon tutkimuskeskus Church Research Institute Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Gallup Ecclesiastica 2015 evankelis-luterilainen kirkkoseurakunnatuskonnolliset liikkeetkirkkokunnatkirkolliset toimituksetkirkon jäsenyyskirkosta eroaminenosallistuminenSuomiJumalauskontosuomalaisuusbeliefschurchparticipationprotestantismreligionreligious doctrinesreligious movementsreligious practice Humanistiset tieteetYhteiskuntatieteetUskonto ja arvotHumanitiesSocial sciencesReligion and values Gallup Ecclesiastica 2015 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, hengellisistä ja henkisistä asioista sekä uskonnollisista yhteisöistä. Aluksi kysyttiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle ja ovatko he ajatelleet kirkosta eroamista. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin, ovatko he jossain vaiheessa eronneet ev.lut. kirkosta, ja jos ovat, mitkä syyt vaikuttivat eroamiseen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin myös, ovatko he ajatelleet ev.lut. kirkkoon liittymistä ja tulisiko kirkon jäsenten saada valita seurakuntansa asuinpaikasta riippumatta. Seuraavat kysymykset käsittelivät seurakunnan toimintaan osallistumista sekä seurakuntien viestintään liittyviä asioita. Kysyttiin seurakunnan tarjoamien palvelujen käytöstä, kuinka usein ja mihin seurakuntien palveluihin vastaajat osallistuivat. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat harjoittivat erilaisia uskontoon liittyviä toimintoja. Tämän jälkeen kartoitettiin mielipiteitä evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskontoon liittyvistä asioista. Esitettiin useita väittämiä kirkon tehtävistä, tiedusteltiin suhtautumisesta naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin. Kysyttiin suhtautumisesta tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja esitettiin väittämiä uskonnollisten yhteisöjen asemasta ja näkymisestä yhteiskunnallisessa elämässä. Kysely jatkui omaan henkilökohtaiseen uskoon ja omaan perheeseen liittyvillä kysymyksillä. Kysyttiin, uskoivatko vastaajat Jumalan olemassaoloon ja millä tavoin heidän oma käsityksensä Jumalasta eroaa kirkon opettamasta. Tämän jälkeen kysyttiin, missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin, miten uskonnollisia tai henkisiä he kokivat olevansa ja pyydettiin valitsemaan lapsuudenkotia kuvaavia piirteitä. Tiedusteltiin myös, opettiko/opettaisiko vastaaja lapsilleen iltarukouksen. Seuraava kysymysosio sisälsi kysymyksiä suhtautumisesta muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Tiedusteltiin suhtautumisesta omalla asuinalueella sijaitsevasta eri uskontokuntien kokoontumistilasta ja ulkonaisten uskonnollisten tunnusmerkkien käytöstä julkisissa tehtävissä. Kysyttiin myös, miten monta eri uskontokuntiin kuuluvaa henkilöä vastaajat tunsivat. Tämän jälkeen kysyttiin mielipidettä ja suhtautumista mm. julkiseen valtaan, Suomeen ja suomalaisuuteen sekä muihin ihmisiin. Aiheeseen liittyen esitettiin väittämiä Suomesta ja suomalaisista sekä erilaisista ihmisryhmistä. Suhtautumista hengellisiin ja henkisiin asioihin kartoitettiin esittämällä vastaajille lukuisia väittämiä aiheesta. Lisäksi kysyttiin, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen, miten haluttiin tulla haudatuksi ja miten polttohautauksen haluttiin tapahtuvan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin työtä, perhettä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia väittämiä. Lopuksi kysyttiin osallistumisesta yhdistystoimintaan, rahan lahjoittamisesta avustuskohteisiin ja tiedusteltiin, mitä asioita pidettiin tärkeinä avustustyöhön osallistumisen kannalta. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, aluemuuttujia, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, lasten iät, talouden koko, talouden bruttotulot ja asunnon tyyppi.The survey studied the religiosity and church membership in Finland as well as people's participation in parish activities. Questions about faith, spiritual matters, and religious communities were asked. The respondents were first asked whether they were members of a church or other religious community. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland and Orthodox Church were asked about the importance of a number of reasons for the Church membership (e.g. the possibility to participate in Church service, act as a godparent, the Christian values taught by the Church, aid offered by the Church) and whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Evangelical Lutheran Church were asked whether they had previously quit the Church, what their reasons for quitting had been, whether they had considered joining the Church, and whether they thought that Church members should be able to choose their parish instead of it being assigned according to their area of residence. Participation in parish activities was examined with questions relating to, for example, how often the respondents attended church services or voluntary parish work and how often they prayed, read the Bible, watched or listened to religious programmes on TV or radio, and visited web sites related to religion. A number of questions surveying satisfaction with the parish, its services, and communication were also presented. Next, opinions on issues relating to the Church and religion were examined. The respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements regarding, for example, the ordination of women, same-sex marriage, and the presence of religion in schools and on TV. Opinions on the status of religious communities and presence of religion in society were charted with questions relating to, for example, whether all religious communities should have equal status in legislation and whether the visibility of religion was acceptable for public officials. Views were probed on the respondents' belief in God as well as the firmness of belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. a good God, angels, the Devil). Religious identity was examined by asking whether the respondents saw themselves as, for instance, religious, spiritual, Christian, Lutheran, religious conservative, atheist or agnostic. Membership in revivalist movements or Lutheran communities was queried as well. The respondents were also asked to choose which statements about religion and religious activities they thought described their childhood home and whether they had taught or would teach their children a bedtime prayer. Attitudes towards other religious communities were examined with questions regarding the gathering places of different religious communities in the respondent's area of residence and the use of visible religious symbols by public officials. The respondents were also asked how many members of other religious communities they knew. Attitudes towards Finland, Finnish nationality and different groups of people were also charted (e.g. whether the respondents thought that Finland was generally a better country than most others, that an essential part of being Finnish was to adopt Finnish customs, and that there would be less problems if everyone was treated equally). Finally, the respondents' personal values were examined with a number of statements regarding, for example, striving for the common good above personal gain, following the law, and gender equality. Statements on spiritual affairs such as the healing power of crystals and giving up a materialistic lifestyle were also presented. Opinions on death were examined with questions relating to what happens after death and how the respondents would want to be buried. The respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements relating to work, family and leisure activities. Participation in voluntary or organizational activity as well as the most important factors in encouraging participation were also charted. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, level of education, status in employment, household composition and household income. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 15- 79 residing in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haasio, Ari & Mattila, Markku (2021) Suvaitsematon Suomi: suvaitsemattomuuden historia. Avain. Suvaitsematon Suomi: suvaitsemattomuuden historia Hytönen, Maarit (2021) Kaste suomalaisten kokemuksena ja saarnojen aiheena. Vol 1 Nro 1 (2021): Uskonto, katsomus ja kasvatus. https://journal.fi/ukk/issue/view/7859 Kaste suomalaisten kokemuksena ja saarnojen aiheena Hytönen, Maarit (2021)Kuinka käy kristillisen kasvatuksen? Crux 1/2021. 36 - 39. Kuinka käy kristillisen kasvatuksen? Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200. Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa URN:NBN:fi:hulib-202012155200 Karjalainen, Eetu (2022). Kristillinen rukous tiedonlähteenä: Kyselytutkimus suomalaisten kristittyjen uskonnollisesta tiedonhankinnasta. Oulu : Oulun yliopisto. Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205192258 Kristillinen rukous tiedonlähteenä: Kyselytutkimus suomalaisten kristittyjen uskonnollisesta tiedonhankinnasta. URN:NBN:fi:oulu-202205192258 Ketola, Kimmo & Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena (2018). Socially Engaged Lutheranism. Finnish attitudes to faith and the Church in the light of surveys and statistics. The Church Research Institute, Publications 64. Socially Engaged Lutheranism. Finnish attitudes to faith and the Church in the light of surveys and statistics Ketola, Kimmo & Sohlberg, Jussi. 2022. Ketkä näkevät enkeleitä? Suomalaisten yliluonnolliset kokemukset ja enkeliusko kyselytutkimusten valossa. Teoksessa: Minna Opas & Tiina Mahlamäki (toim.), Uushenkisyys, 94-117. (Tietolipas 275) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Ketkä näkevät enkeleitä? Suomalaisten yliluonnolliset kokemukset ja enkeliusko kyselytutkimusten valossa Ketola, Kimmo, Hytönen, Maarit, Salminen, Veli-Matti, Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena (2016) Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista Ketola, Kimmo; Hytönen, Maarit; Salminen, Veli-Matti; Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena 2017: Luthersk delaktighet: Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2012-2015: En undersökning om kyrkan och finländarna. (Kyrkans forskningscentrals publikationer, 126) Tammerfors: Kyrkans forskningscentral. Luthersk delaktighet: Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2012-2015: En undersökning om kyrkan och finländarna Klingstedt, Ossian (2023). Kyrka, pandemi och digitalisering : Finlands evangelisk-lutherska kyrkas diskurs om digitaliseringsprocesser under coronapandemin på nationell och lokal nivå. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma. Turku: Åbo Akademi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060252417 Kyrka, pandemi och digitalisering : Finlands evangelisk-lutherska kyrkas diskurs om digitaliseringsprocesser under coronapandemin på nationell och lokal nivå URN:NBN:fi-fe2023060252417 Kokkonen, Laura. (2022). Negotiating with Branding : The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8681-2 Negotiating with Branding : The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland URN:ISBN:978-951-51-8681-2 Meriläinen, Heidi (2022). Päättyikö tuki haudalle? Omaisten kokemuksia seurakunnan tarjoamasta tuesta hautajaisten jälkeen. Pastoraaliteologian maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Päättyikö tuki haudalle? Omaisten kokemuksia seurakunnan tarjoamasta tuesta hautajaisten jälkeen. Niemi, R.-M. (2021) Kirkkoon kuulumisen yhteys elinajanodotteeseen Suomen aikuisväestössä 1999-2018. Helsingin yliopisto. Kirkkoon kuulumisen yhteys elinajanodotteeseen Suomen aikuisväestössä 1999-2018 Salminen, Veli-Matti (2020): Missä mennään, diakoninen kirkko? Nelivuotiskertomuksen havaintoja. Diakonian tutkimus 2/2020: 34-39. https://evl.fi/documents/1327140/45652999/Minne+menet%2C+diakoninen+kirkko+%28V-M+Salminen+DT+2_2020%29.pdf/3177e2f1-4dc0-c506-8a00-cd59dcf05017?t=1608543389147 Missä mennään, diakoninen kirkko? Nelivuotiskertomuksen havaintoja. 10.37448/dt.98623 Salomäki, Hanna & Hytönen, Maarit & Ketola, Kimmo & Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (2020): Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019 [verkkodokumentti]. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4238 [viitattu 9.2.2021] Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Salomäki, Hanna & Hytönen, Maarit & Ketola, Kimmo & Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (toim.) (2020): Kirkon kehittämistyön tukena: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 64. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4240 [viitattu 9.2.2021] Kirkon kehittämistyön tukena: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019. Salomäki, Hanna; Hytönen, Maarit; Ketola, Kimmo; Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (2021): Religion in Daily Life and in Celebration. The Evangelical Lutheran Church of Finland, 2016-2019. Tampere: The Church Research Institute. Religion in Daily Life and in Celebration. The Evangelical Lutheran Church of Finland, 2016-2019 Salomäki, Hanna; Hytönen, Maarit; Ketola, Kimmo; Salminen, Veli-Matti & Sohlberg, Jussi (2021): Religion till vardags och fest. Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2016-2019. Kyrkans forskningscentrals publikationer 135. Tampere: Kyrkans forskningscentral. Religion till vardags och fest. Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 2016-2019 Taira, Teemu; Ketola, Kimmo & Sohlberg, Jussi (2022). Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion, doi:10.1080/13537903.2022.2138020 Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion 10.1080/13537903.2022.2138020 daF3211.por daF3211e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3211 2026-03-19T23:27:23Z ddi:codebook:2_5