2026-05-25T21:30:22Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

62eec1fb9e2dc678e602b6bbc4ea7426c257b4d3a9f423cec319803bdcaad84a 2026-03-23T02:30:37Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Poliisibarometri 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Police Barometer 2020 Poliisibarometri 2020 Police Barometer 2020Poliisibarometri 2020 FSD3624urn:nbn:fi:fsd:T-FSD362410.60686/t-fsd3624FSD3624urn:nbn:fi:fsd:T-FSD362410.60686/t-fsd3624 Vuorensyrjä, Matti Rauta, Jenita Vuorensyrjä, Matti Rauta, Jenita Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Police Barometer 2020 turvattomuusturvallisuusrikoksetrikollisuusyleinen järjestyspoliisi (organisaatiot)uhritrikosilmoituksetluottamuspalvelutkansalaisetcrime and securitycrime preventioncrime victimsfear of crimelaw enforcementoffencespersonal safetypolice servicespolice-community relationshippolicingroad safetytransport safetytrustwitnesses YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaSocial sciencesCrime and law enforcement Poliisibarometri 2020 kartoittaa kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimuksessa selvitettiin luottamusta poliisiin, poliisin legitimiteettiä, poliisipalveluiden saatavuutta, poliisin näkyvyyttä sekä rikollisuuden kokemuksia ja rikoksista ilmoittamista. Sisäministeriö rahoitti aineiston hankinnan. Aluksi vastaajat arvioivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisin eri tehtävien tärkeyttä. Kansalaisten huolta eri rikosilmiöistä kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon eri asiat (mm. pahoinpitelyt, asuntomurrot, rattijuoppous, tietoverkkorikollisuus, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta) huolestuttavat. Kysyttiin myös, miten vakava ongelma rikollisuus on lähiympäristössä. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden, aseellisen uhkauksen tai identiteettivarkauden) uhriksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Poliisin tavoitettavuutta ja näkyvyyttä selvitettiin mm. kysymällä, kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, minkä asian takia ja miten häntä kohdeltiin. Kysyttiin myös, miten hyvin poliisi on onnistunut eri tehtävien hoidossa ja miten poliisipalvelut ovat kehittyneet asuinseudulla viime aikoina. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin suhtautumista eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien toimintaan. Lopuksi kysyttiin, mitä velvollisuuksia vastaajilla on poliisia kohtaan sekä tiedusteltiin poliisin mahdollista korruptiota ja korruption yleisyyttä Suomessa ylipäätään. Taustamuuttujia olivat vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, työmarkkina-asema, tuloluokka, suuralue sekä vastaajan tai hänen lähisukulaisensa työskentely poliisissa.The Police Barometer surveys study Finnish public opinion on the role and services of the police, feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the national institutions in crime prevention. The 2020 survey was funded by the Ministry of the Interior. Initially, respondents assessed the ability of the police to guarantee public order and security in Finland, the importance of various tasks in police work (e.g. solving different types of crime, traffic control, emergency response, police patrol). Views on how serious a problem crime was in the respondents' own neighbourhoods were also examined. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain issues (e.g. assaults, burglaries, drunk driving, sexual harassment, cybercrime). Respondents were asked to identify circumstances in which they feel unsafe in if they are alone (e.g. at home during the day, in the town centre after dark after dark, or in a residential area late on Friday and Saturday nights). The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had reported the crime to the police, and if not, why. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. burglaries or car theft) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. Views on the accessibility and visibility of the police were examined by asking what the distance was from the respondent's home to the nearest police station, how long they thought it would take for the police to respond to an emergency, and how often the respondents had seen the police patrolling in their own neighbourhood. The quality of police services was assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police had succeeded in solving crimes, preventing crime, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different ethnic backgrounds were studied. The survey charted opinions on the development of the services provided by the police as well as trust in various institutions, such as the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guard, courts, the Customs, and the Defence Forces. The quality of police conduct was also surveyed, and the respondents were asked what they felt their own duties towards the police were. Finally, the respondents' opinions on the occurrence and nature of corruption in society at large were charted. Background variables included the respondent's gender, age group, primary position in the labour market, highest level of education attained, mother tongue, gross annual personal income, region (NUTS3) of residence, and whether the respondent, someone in their immediate family or a close relative worked for the police. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 15-79 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kahlos, Alisa & Penttilä, Anni (2023). Seksuaalirikoksista ilmoittamiseen vaikuttavat tekijät - poliisibarometri 2020. Psykologian pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20230994 Seksuaalirikoksista ilmoittamiseen vaikuttavat tekijät - poliisibarometri 2020 urn:nbn:fi:uef-20230994 Vuorensyrjä, M. 2023. Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs. Policing: A Journal of Policy and Practice, 17, https://doi.org/10.1093/police/paad053 Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs 10.1093/police/paad053 Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6 Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-952-324-641-6 Vuorensyrjä, Matti, Rauta, Jenita & Kankaanranta Terhi (2023). Todistajien uhkailu rikosprosessissa: merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta? Teoksessa Vuorensyrjä, M. (toim.), Siniset klassikot. Poliisi- ja kriminologian alan moderneja klassikkotutkimuksia 2 (ss. 116-155). Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 47. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. Todistajien uhkailu rikosprosessissa: merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta? URN:NBN:fi-fe2023021427162 daF3624.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3624 2026-03-19T23:26:38Z ddi:codebook:2_5