2026-04-30T06:01:59Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

619c63eec9abbf320676fe7dd66814c4f6aa9cc54869e6d820e376c5e2001e4d 2026-03-23T02:28:21Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer 2013 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Työolobarometri 2013 Finnish Working Life Barometer 2013 Finnish Working Life Barometer 2013Työolobarometri 2013 FSD2946urn:nbn:fi:fsd:T-FSD294610.60686/t-fsd2946FSD2946urn:nbn:fi:fsd:T-FSD294610.60686/t-fsd2946 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Employment and the Economy Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Työolobarometri 2013 palkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykyesimiestyötyöpaikkaväkivaltaetätyöammatillinen kehityshenkilöstöautonomy at workdiscriminationemployeesemployment contractsjob characteristicsjob securityleadershipmanagementoccupational trainingpersonnel managementpersonnel policyteleworkwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloadsworkplace bullying YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometri 2013 käsitteli mm. työn organisointia, työaikaa, palkkausjärjestelmää, johtamista, työilmapiiriä, työkykyä ja tulevaisuudenodotuksia. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2013 muutoksia on tehty kysymyksenasetteluihin sujuvuuden lisäämiseksi ja lisäksi kysymyksiä on karsittu haastattelujen pitkäkestoisuuden vuoksi, esimerkiksi tiimityöskentely ei kuulu tämän vuoden työolobarometrin aiheisiin. Aluksi vastaajalta kysyttiin työsuhteen pituutta ja työpaikan henkilöstöä koskevia kysymyksiä, kuten henkilöstön määrää ja muutoksia sekä uusien työmenetelmien käyttöönottoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajalta kysyttiin mielipidettä oman työpaikan henkilöstömitoitukseen, tasapuoliseen kohteluun ja avoimeen viestintään. Edelleen kartoitettiin, miten työpaikalla on kiinnitetty huomiota työkyvyn ylläpitämiseen ja miten vastaaja arvioi työpaikan ominaisuuksia, kuten työntekijöiden ja johdon suhteiden avoimuutta. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin työpaikalla esiintyvästä eriarvoisesta kohtelusta, mahdollisista ristiriidoista ja väkivallan kokemuksista. Seuraavat kysymykset käsittelivät ammatillista järjestäytymistä, työaikoja ja niiden joustoja sekä palkkausta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kuuluuko hän ammattiyhdistykseen, toimihenkilöjärjestöön tai vastaavaan ammattiliittoon ja mitä mieltä vastaaja on palkkauksen kannustavuudesta. Vastaajalta kysyttiin vielä kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksista työpaikalla. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Vastaajalta tiedusteltiin viimeaikaisesta toimintakyvystä, työnteon henkisestä ja fyysisestä kuormittavuudesta ja työpaikan esimiestyöskentelystä. Lisäksi vastaajat pohtivat vielä omaa työllisyystilannetta ja sitä, onko työelämä muuttumassa parempaan tai huonompaan suuntaan mm. työnteon mielekkyyden, omien vaikutusmahdollisuuksien ja työpaikan taloudellisen tilanteen kannalta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2013) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, alue, säännöllinen työaika, toimiala ja sosioekonominen asema.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were changes at work, psychosocial working environment, job characteristics, pay systems, satisfaction with the job, workload and work pace, employment security, training and development, capacity to work, and bullying and discrimination at work. The year 2013 survey contained some new questions, some previously asked questions were rephrased, and the total number of questions was reduced to shorten the interviews. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, whether they were in a management position, and how many persons worked at the workplace. Changes in the number of staff and in the distribution of work and tasks over the past 12 months were charted. Psychosocial working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and relations between managers and workers. Further questions covered measures taken to improve health of employees, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender and type of contract was explored. Incidents of bullying, harassment and violence were surveyed. Next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with pay level. The respondents' participation in job-related training and development was investigated. Autonomy at work was charted by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace (at home, client's office, in the field) in the past 12 months, and work-related calls, emails and messages they had had to attend to outside their official working hours. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimate of own mental and physical capacity to work, sickness absences, long-term illnesses and disabilities, and hindrance caused by illness/disability at work. Support and feedback received from the supervisor/manager at work was charted as well as opinion on whether the supervisor/manager treated employees in a fair and equal manner. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or laid off, or that their tasks or working hours would be changed over the next year. Views were probed on the likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Finally, the respondent's emotional state was investigated with a few questions. Background variables from the Labour Force Survey 2013 were utilised in the Finnish Working Life Barometer. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, type of contract, weekly working hours, and additional jobs. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 who regularly worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haarala, Anni (2020) Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Henkisen väkivallan ja kiusaamisen tutkiminen, siihen liittyvät taustatekijät, sekä ajallinen muutos 2012-2016. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Turun Yliopisto. Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Henkisen väkivallan ja kiusaamisen tutkiminen, siihen liittyvät taustatekijät, sekä ajallinen muutos 2012-2016 Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26. Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työolobarometri - Syksy 2013. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 32/2014. Työolobarometri - Syksy 2013 urn:isbn:978-952-227-875-3 Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä. Työpoliittinen Aikakauskirja 57(2), 69-76. Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä Metsärinne, Lotta (2016) Välbefinnande i atypiskt arbete - En studie om vilka faktorer som påverkar välbefinnandet i visstids- och deltidsarbete samt i distansarbete. Pro Gradu -avhandling, Åbo Akademi. Välbefinnande i atypiskt arbete - En studie om vilka faktorer som påverkar välbefinnandet i visstids- och deltidsarbete samt i distansarbete Nevala, Elise (2026). Työolot muutoksessa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa - Vertaileva tutkimus työolojen kehityksestä vuosien 2003, 2013 ja 2023 välillä. Lapin yliopisto. URN:NBN:fi-fe2026021413473 Työolot muutoksessa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa - Vertaileva tutkimus työolojen kehityksestä vuosien 2003, 2013 ja 2023 välillä URN:NBN:fi-fe2026021413473 Rantala, Sanna (2016). Työsyrjintä työolobarometrissa. Kvantitatiivinen tutkimus ikään ja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä työelämässä. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma. Työsyrjintä työolobarometrissa. Kvantitatiivinen tutkimus ikään ja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä työelämässä. daF2946.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2946 2026-03-19T23:13:40Z ddi:codebook:2_5