2026-05-14T18:27:28Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

5ebe8a1cf3f0b2399f45f055d357b2bf124127f5013fdf0126b52343cdb5179c 2026-05-11T02:34:48Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuorisorikollisuus 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Self-Report Delinquency Study 2020 Nuorisorikollisuus 2020 Finnish Self-Report Delinquency Study 2020Nuorisorikollisuus 2020 FSD3717urn:nbn:fi:fsd:T-FSD371710.60686/t-fsd3717FSD3717urn:nbn:fi:fsd:T-FSD371710.60686/t-fsd3717 Kaakinen, Markus 0000-0002-7067-1665 Kivivuori, Janne 0000-0002-3572-0791 Raeste, Anna 0009-0005-6349-2553 Kaakinen, Markus 0000-0002-7067-1665 Kivivuori, Janne 0000-0002-3572-0791 Raeste, Anna 0009-0005-6349-2553 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Self-Report Delinquency Study 2020 ilkivaltakiusaaminennuoretnuoret rikoksentekijätnuorisorikollisuuspiilorikollisuuspäihteetrikkomuksetuhritrikollisuusuhkailuvahingontekovarkausväkivaltatappelutvanhempi-lapsisuhdesosiaalinen mediajuvenile delinquencydrinking behaviouryouthdrug offencescrime and securitybullyingcrime victimstheftoffencescriminal damageburglaryrobberyassaultcriminal damagecyberbullyingsexual harassmentparent-child relationshippersonality traits YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaNuoretSocial sciencesCrime and law enforcementYouth Aineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Uutena osiona vuonna 2020 vastaajaa pyydettiin arvioimaan kuinka hyvin erilaiset väitteet muun muassa ystävällisyydestä, levottomuudesta, tottelevaisuudesta ja univaikeuksista pätevät häneen. Lisäksi vuoden 2020 kyselyssä kysyttiin ystävien tekemistä viharikoksista, verkkovihan levittämisestä, sähköisestä kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Aiempia vuosia tarkemmin kysyttiin kyberrikollisuudesta ja sosiaalisen median vihasisällöstä. Aluksi kysyttiin vastaajan koulumenestyksestä, tulevaisuuden suunnitelmista ja perheestä. Kysely rakentuu useasta laajasta kysymyspatterista liittyen kiellettyjen tekojen tekemiseen sekä niiden uhriksi joutumiseen. Kokemuksista kysytään erikseen vastaajan koko elämän ajalta sekä viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta. Lisäksi kysytään tarkentavia kysymyksiä. Kyselyssä käsiteltäviä kiellettyjä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, sähköinen ja perinteinen kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, kuinka monta kertaa vastaaja on tehnyt teon viimeisen 12 kuukauden aikana, toimiko vastaaja yksin, missä teko tapahtui, liittyikö tekoon vihamotiivi ja saiko poliisi tietää teosta. Seuraavaksi kartoitettiin tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Uhrikokemusten kohdalla tarkentavia kysymyksiä olivat esimerkiksi, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti tai ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset, käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan. Edelleen kartoitettiin nuoren asuinympäristöä, koulun ilmapiiriä sekä nuoren vapaa-ajan aktiviteetteja. Kyselyssä kysyttiin myös, käytetäänkö vastaajan kaveripiirissä päihteitä, kuten marihuanaa, sekä varasteleeko tai tappeleeko joku vastaajan ystävistä. Vastaajilta kysyttiin myös heidän suhteestaan vanhempiinsa sekä selvitettiin vastaajan näkemyksiä heidän laittomiin tekoihinsa, yhteiskunnan monimuotoisuuteen, onnellisuuteen, luonteenpiirteisiin. Lopuksi tiedusteltiin, halusiko nuori kertoa todenmukaisesti kokemuksistaan kyselyssä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema ja perheen taloudellinen tilanne.The survey studied the extent, frequency, and nature of self-reported offending among young people in Finland as well as their attitudes towards crime and experiences of being victims. The 2020 version of the survey included new questions concerning hate crimes, online hate speech, cyberbullying and sexual harassment committed by the respondents' friends. The 2020 survey also contained more detailed questions than in previous years about cybercrime and online hate speech on social media. Additionally, the 2020 survey introduced questions where the respondents were asked to rate to rate how well various statements about being friendly, restless, obedient, having trouble sleeping, etc. applied to them. First, the respondents were asked about their school performance, future plans and family. Questions covered truancy, making graffiti, damaging the school's or other property, theft and shoplifting, motor vehicle theft, breaking and entering, copyright infringement online, bullying and cyberbullying, taking part in a fight, assault, robbery, possession of a weapon, alcohol use, drink-driving, and drug use. If the respondents admitted to having done any of the acts mentioned, they were asked whether they had done it in the previous 12 months and how many times. Relating to some of the offences, the respondents were also presented with specifying questions about the last time they had committed the act, for example, whether they had acted alone, whether they had been drunk at the time, whether the act had been revenge for some previous incident, what they had stolen, whether their motive for the offence had been discriminatory, and whether the police had been informed of the act. The respondents were also asked whether they had been a victim of criminal damage, robbery, theft, bullying, threats of violence, assault, hate crime, parental corporal punishment, cyberbullying and sexual harassment by adults or other young people. If the respondents had been a victim of any of the acts, they were asked whether they had experienced it in the previous 12 months and how many times. Relating to some of the experiences, the respondents were also presented with specifying questions about the last time they had been a victim of the crime, for instance, whether the perpetrator had been male or female, how old the perpetrator had been, what his/her ethnic background had been, whether the respondent had sustained injuries, and what had been stolen. Relating to experiences of violence, the respondents were further presented with a list of people (e.g. sibling, friend, mother, father, unknown adult, teacher, coach/instructor) and asked whether any of them had physically assaulted them (hit, kicked, or used a weapon). Family and circumstances at home were surveyed with questions about the extent to which parents supported and were interested in the respondent's life. Relating to leisure time, questions probed how often the respondents were away from home in the evenings, went to parties with alcohol involved, spent long periods of time online, played violent games, watched violent films etc. Questions about the neighbourhood of residence and school investigated the prevalence of graffiti and vandalism in the neighbourhood, and the prevalence of vandalism and disruptive behaviour at school. The respondents were also asked whether their friends had used cannabis, shared hate speech on social media, sexually harassed someone, shoplifted or been in a fight in a public place. On the topic of social media, the respondents were asked how often they used various internet services (e.g. YouTube, Instagram, WhatsApp, Snapchat). The respondents' social media use was investigated with a series of statements (e.g. I belong to social media communities that are an important part of me, I trust information that is shared with me on social media, I pretend to be a different person online than I really am). Experiences with online hate speech in the past 12 months were charted by asking the respondents whether they had sent, shared, or seen content that included hate speech towards a group of people based on, for example, their religious beliefs or sexual orientation. The respondents' personality traits were charted by asking them the extent they agreed with statements relating to impulsiveness, risk-seeking, and being considerate of others. The respondents' agreement with a variety of attitudinal statements about law-breaking, multiculturalism, religion, and revenge was surveyed. The respondents were also asked how happy and satisfied with life they had been in the previous six months. Background variables included, among others, the respondent's gender and age as well as the number of years they had lived in their municipality of residence, number of siblings, languages spoken at home, parents' economic activity, and family's financial situation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkielisten peruskoulujen yhdeksännen luokka-asteen oppilaatPupils in the ninth grade of basic education in Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotantaProbability.Cluster.StratifiedRandomProbability: Cluster: Stratified randomProbability.Cluster.StratifiedRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Heinonen, Johanna (2024) Kiusaamisen taustatekijät ja nuorten rikoskäyttäytymisen yhteys muiden kiusaamiseen. Sosiaalityön tutkinto-ohjelman pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410179334 Kiusaamisen taustatekijät ja nuorten rikoskäyttäytymisen yhteys muiden kiusaamiseen URN:NBN:fi:tuni-202410179334 Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021). Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020. Kriminologia, 1(1), 5-19. https://kriminologia.journal.fi/article/view/109017. Nuorisorikollisuuden esiintyvyys ja tekomäärät Suomessa 1995-2020 10.54332/krim.109017 Kaakinen, M. & Näsi, M. (2021). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 47/2021. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/326622 Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020 Kaakinen, M., Kivivuori, J., Enzmann, D., Raeste, A. & Näsi, M. (2022) School and home-based responding in an online youth crime survey: A natural experiment related to school lockdown in spring 2020. Nordic Journal of Criminology. https://doi.org/10.1080/2578983X.2022.2097901 School and home-based responding in an online youth crime survey: A natural experiment related to school lockdown in spring 2020 10.1080/2578983X.2022.2097901 Kaakinen, M., Koivula, A., Savolainen, I., Sirola, A., Mikkola, M., Zych, I., Paek, H.-J., & Oksanen, A. (2021). Online dating applications and risk of youth victimization: A lifestyle exposure perspective. Aggressive Behavior. https://doi.org/10.1002/ab.21968 Online dating applications and risk of youth victimization: A lifestyle exposure perspective 10.1002/ab.21968 Leppä, Aino (2025). Uhka hyvinvointivaltiolle? Nuorten väkivaltarikollisuus Suomessa ja Ruotsissa. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Turku: Turun Yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061670579 Uhka hyvinvointivaltiolle? Nuorten väkivaltarikollisuus Suomessa ja Ruotsissa. URN:NBN:fi-fe2025061670579 Linjakumpu, Jessika (2024). Kun virallinen sosiaalinen kontrolli nuoren elämässä ei riitä: Heikentyneen kouluun kiinnittymisen yhteys huumeiden käyttöön ja kokeiluun. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kandidaatin tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Kun virallinen sosiaalinen kontrolli nuoren elämässä ei riitä: Heikentyneen kouluun kiinnittymisen yhteys huumeiden käyttöön ja kokeiluun URN:NBN:fi:tuni-202404274721 Mikkonen, Outi (2025) Sosiaalisen median käyttöaktiivisuuden ja sukupuolen yhteys digitaalisen väkivallan uhrikokemuksiin. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kandidaatin tutkielma. Tampere: Tampereen Yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121911467 Sosiaalisen median käyttöaktiivisuuden ja sukupuolen yhteys digitaalisen väkivallan uhrikokemuksiin URN:NBN:fi:tuni-2024121911467 Rosendahl, Alina (2025) Vanhempi-lapsisuhteen laadun yhteys nuorten rikoskäyttäytymiseen. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kandidaatin tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505095169 Vanhempi-lapsisuhteen laadun yhteys nuorten rikoskäyttäytymiseen URN:NBN:fi:tuni-202505095169 Tastula, Antti (2026). Lapsuudenaikaisten haitallisten kokemusten yhteys kiusaamisilmiöön. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20260377 Lapsuudenaikaisten haitallisten kokemusten yhteys kiusaamisilmiöön urn:nbn:fi:uef-20260377 Vainiola, Riikka (2026). Sosiaalisen ympäristön vaikutus nuorten rikoskäyttäytymiseen: Nuorten rikoskäyttäytymisen tarkastelu systeemiteoreettisen ajattelun kautta. Pro gradu -tutkielma. Rovaniemi: Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026042835556 Sosiaalisen ympäristön vaikutus nuorten rikoskäyttäytymiseen: Nuorten rikoskäyttäytymisen tarkastelu systeemiteoreettisen ajattelun kautta URN:NBN:fi-fe2026042835556 Virtanen, Fanny (2023). Nuorten rikosmyönteisyys - kvantitatiivinen tutkimus nuorten rikosmyönteisyydestä ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Nuorten rikosmyönteisyys - kvantitatiivinen tutkimus nuorten rikosmyönteisyydestä ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä URN:NBN:fi:jyu-202401221444 daF3717.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3717 2026-05-06T23:00:13Z ddi:codebook:2_5