2026-04-30T08:24:21Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

5c8b39dd59095e56becf23f08b986079dd8b8206203d3f8ef0d7acd488cb6eaa 2026-03-23T02:27:27Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer 1994 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Työolobarometri 1994 Finnish Working Life Barometer 1994 Finnish Working Life Barometer 1994Työolobarometri 1994 FSD2656urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265610.60686/t-fsd2656FSD2656urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265610.60686/t-fsd2656 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Työolobarometri 1994 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdeautonomy at workemployeesjob characteristicspersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloadsequality between the sexestelework YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1994. Puhelinkyselyyn vastasi 1209 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa. Työolobarometrin kysymyksistä suurin osa on pidetty samoina eri vuosina. Vuoden 1994 barometri sisälsi aiempaa enemmän kysymyksiä työajoista ja niiden tosiasiallisesta joustosta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Haastateltavilta kysyttiin työpaikan henkilöstömäärää ja siinä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, mistä uusia työntekijöitä oli otettu, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet. Seuraavaksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia. Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Lisäksi tiedusteltiin, oliko työajoista sovittu yksilöllisesti vai koko työpaikan tasolla, ja perustuiko sopimus ammattijärjestöjen tekemiin paikallisiin sopimuksiin. Edelleen selvitettiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan koulutusta, siviilisäätyä, ja oliko vastaajalla kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1994) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.The survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were job characteristics, conflicts at the workplace, working hours, flexibility, pay systems, employment security, equality and teleworking. The year 1994 survey contained new questions on working time and equality between men and women at the workplace. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts, and tasks during the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered incidents of violence, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. A number of questions surveyed whether men had been favoured and women discriminated against at the workplace (e.g. in pay, access to training or information). Next set of questions investigated the respondent's autonomy at work and other job characteristics, changes over the past year, working hours, working time, flexibility in hours and time, overtime compensation, R's membership in a trade union or professional association, workload and pay systems. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions at the workplace. Some questions focused on teleworking (working from home or elsewhere outside of office, homeworking). Background variables included the respondent's gender, age, urbanity of the municipality of residence, region, occupational group, status in employment, industry of employment, employer type, economic activity, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, basic and vocational education, marital status, and the number and ages of children in the household. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1994 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18 - 64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005 urn:isbn:951-735-916-0 Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273. Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189. Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura. Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199. In the Margins of Workplace Learning Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo (1995). Työolobarometri. Marraskuu 1994. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 112. Työolobarometri. Marraskuu 1994 daF2656.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2656 2026-03-19T23:09:42Z ddi:codebook:2_5