2026-05-26T01:47:52Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

5ac7009c0e5e246cba192801fbaa6144b2487c80c7ab9f135d31929c6f656235 2026-03-23T02:26:20Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 2000 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Local Government 2004: Inhabitants 2000 KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 2000 Finnish Local Government 2004: Inhabitants 2000KuntaSuomi 2004: kuntalaiskysely 2000 FSD2272urn:nbn:fi:fsd:T-FSD227210.60686/t-fsd2272FSD2272urn:nbn:fi:fsd:T-FSD227210.60686/t-fsd2272 Helander, Voitto Pekola-Sjöblom, Marianne Sjöblom, Stefan Helander, Voitto Pekola-Sjöblom, Marianne Sjöblom, Stefan Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Local Government 2004: Inhabitants 2000 kunnatasuminenpolitiikkakunnallispolitiikkaäänestäminenluottamushenkilötjulkiset palvelutäänestyskäyttäytyminenjärjestötoimintapoliittinen osallistuminenkansalaisetvaikuttaminenvaalitkuntavaalitosallistuminenkunnallishallintoehdokkaatmielipiteetasuinpaikatkansalaisuusalueellinen identiteettiasuinalueetpuoluesidonnaisuusattitudescommunity identificationcitizenshipelected officialselectionslocal governmentlocal government electionslocal government policyplace of residencepolitical allegiancepolitical participationpoliticspublic servicesresidential areassocial influencevoluntary organizationsvoting behaviourvoting YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesGovernment, political systems and organisationsSocial welfare policy Tässä kyselyssä kartoitettiin kuntalaisten käsityksiä kunnastaan ja sen palveluista, selvitettiin osallistumis- ja vaikuttamistapoja sekä sitä, kuinka aktiivisesti kuntalaiset näitä tapoja käyttävät. Vastaajilta kysyttiin kuinka todennäköisesti he tulevat asumaan nykyisessä asuinkunnassaan koko loppuelämänsä sekä kuinka hyvä heidän kunnassaan on asua ja elää verrattuna muihin kuntiin. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, missä määrin he kokevat yhteenkuuluvaisuutta erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Kyselyssä selvitettiin mitä kunnallisia palveluita vastaajat ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet sekä sitä, kuinka hyvin erilaiset kunnalliset palvelut on kuntalaisten mielestä hoidettu. Vastaajien mielipidettä kysyttiin myös siitä, kuinka paljon eri palveluihin tulisi panostaa. Vastaajilta tiedusteltiin ovatko he toimineen kunnallisessa luottamustehtävässä tai olisivatko he halukkaita vastaanottamaan luottamustehtävän. Kuntalaisten äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä ovatko he äänestäneet vuoden 2000 kunnallisvaaleissa, äänestivätkö he naista vai miestä sekä mitä puoluetta he äänestivät. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka suuri merkitys puolueella tai henkilöllä on äänestyspäätöstä tehdessä. Puolueuskollisuutta selvitettiin kysymällä äänestääkö vastaaja aina samaa puoluetta vai vaihteleeko puolue eri vaaleissa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mitä mieltä he ovat erilaisista palvelujen ja hallinnon järjestämistä koskevista väittämistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös ovatko he jäseniä erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä ja kuinka aktiivisesti he osallistuvat niiden toimintaan. Vastaajilta kysyttiin lisäksi millaisia vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon he ovat käyttäneet ja kuinka tehokkaiksi he erilaiset vaikuttamistavat arvioivat. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat seuranneet kuntansa asioita tiedotusvälineistä tai tutustuneet oman kuntansa internet-kotisivuihin. Kyselyssä selvitettiin ovatko kuntalaiset antaneet palautetta kuntansa palveluista ja ovatko he saaneet mahdollisiin palautteisiin vastauksia. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa kykyään asioida kunnan kanssa ja puolustaa omaa etuaan, kertomaan kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia kansalaisuuteen liittyviä piirteitä sekä kertomaan mielipiteensä oman asuinkunnan päätöksentekoon liittyvistä väittämistä. Taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutus, ammattiasema sekä asumismuoto. Kyselylomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia olivat nykyiseen kuntaan muuttovuosi sekä äidinkieli.This survey studies the inhabitants' opinions on their municipalities and municipal services, as well as their political participation and influencing. The respondents were asked how likely they thought that they would live in their municipality of residence for the rest of their lives. They were also asked whether they considered their municipality a good place to live compared to other municipalities, and to what extent they identified with their neighbourhood, municipality, region, country, the Nordic countries, the EU, and Europe on the whole. Views were probed on which municipal services (public services) the respondents had used in the last 12 months, how well certain municipal services functioned, and whether the municipality should invest more or less in these services. The respondents were asked whether they had been elected to any office in their municipality, and whether they would be willing to hold an elected office. Voting behaviour was investigated by asking the respondents whether they had voted in the 2000 municipal elections, whether they had voted for a female or male candidate, and which political party they had voted for. The respondents were also asked to assess the significance of the party or the person in making the voting decision. Party loyalty was investigated by asking whether the respondents always voted for a particular party, or whether they changed the party they vote for between different elections. The respondents gave their views on a set of attitudinal statements related to organising different services and administration, as well as membership and participation in non-governmental organisations and associations. Political participation was studied by asking the respondents whether they had used certain methods of influencing decision-making (e.g. taking part in demonstrations, signing petitions, contacting decision-makers), and by asking them to rate the effectiveness of these methods. The respondents were also asked whether they had followed current issues concerning their municipality in the media or visited the web pages of their municipality. Further questions covered whether the respondents had given feedback on public services in their municipality and whether the eventual feedback had been countered. Finally, the respondents were asked to evaluate their own abilities to interact with their municipality and to defend their own interests, to assess how integral certain traits and ways of acting were to the idea of citizenship (e.g. paying taxes honestly, obeying the law and regulations, sacrificing personal interest for the common good, respecting public property, membership in a political party), and to give their opinions on decision-making in their municipality of residence. Background variables included the respondent's age, gender, marital status, number of children, education, employment type, and tenure. Background variables not asked in the questionnaire included the respondent's mother tongue, and the year of moving into the respondent's current municipality of residence. SuomiFinland SuomiEspooHaukipudasHumppilaHämeenlinnaIittiJaalaJoroinenKaarinaKarstulaKemiöKeravaKiikalaKokkolaKolariKotkaKristiinankaupunkiKuhmoinenLappeenrantaLeppävirtaLieksaLiljendalLumijokiMikkeliMultiaNaantaliNoormarkkuNärpiöOulainenOutokumpuPadasjokiPieksämäkiPorvooPudasjärviPunkaharjuPyhäntäPylkönmäkiRanuaRääkkyläSonkajärviSuolahtiTyrnäväVaasaVahtoVarkausVehkalahtiVimpeliVirratAnttolaMikkelin mlkFinlandEspooHaukipudasHumppilaHämeenlinnaIittiJaalaJoroinenKaarinaKarstulaKemiöKeravaKiikalaKokkolaKolariKotkaKristiinankaupunkiKuhmoinenLappeenrantaLeppävirtaLieksaLiljendalLumijokiMikkeliMultiaNaantaliNoormarkkuNärpiöOulainenOutokumpuPadasjokiPieksämäkiPorvooPudasjärviPunkaharjuPyhäntäPylkönmäkiRanuaRääkkyläSonkajärviSuolahtiTyrnäväVaasaVahtoVarkausVehkalahtiVimpeliVirratAnttolaMikkelin mlk HenkilöIndividualIndividualIndividual Tutkimuskuntien täysi-ikäiset kuntalaisetResidents of the project municipalities aged 18 or over KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4 Demokratiaindikaattorit 2013 URN:ISBN:978-952-259-334-4 Pekola-Sjöblom, Marianne & Helander, Voitto & Sjöblom, Stefan (2002). Kuntalaisen monet roolit. Helsinki: Suomen Kuntaliitto KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 37 & Acta-sarja; 147. Kuntalaisen monet roolit Pekola-Sjöblom, Marianne & Helander, Voitto & Sjöblom, Stefan (2006). Kuntalainen - kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996-2004. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 56 & Acta-sarja; 182. Kuntalainen - kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996-2004 daf2272.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2272 2026-03-19T23:15:02Z ddi:codebook:2_5