2026-05-14T17:57:32Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

5a30dbae262d6869a96f1d79a3deb3ed396e63d47ee285327a3a4f9e99ac8e10 2026-03-23T02:28:32Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Family Barometer 2014: Family Policy in a Time of Crisis Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana Family Barometer 2014: Family Policy in a Time of CrisisPerhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana FSD3005urn:nbn:fi:fsd:T-FSD300510.60686/t-fsd3005FSD3005urn:nbn:fi:fsd:T-FSD300510.60686/t-fsd3005 Lainiala, Lassi Miettinen, Anneli Rotkirch, Anna Lainiala, Lassi Miettinen, Anneli Rotkirch, Anna Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Family Barometer 2014: Family Policy in a Time of Crisis perheettoimeentulolapset (perheenjäsenet)lastenhankintasosiaalietuudetvanhemmuusperhepolitiikkasosiaaliturvaperhe-elämäperhevapaatlapsilisättyöchild carechild day carechildrenfamiliesfamily benefitsfamily lifefamily policylabour and employmentparental benefitsparental leaveparental roleparentssocial security benefits YhteiskuntatieteetSosiaalipolitiikkaPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesSocial welfare policyFamily life and marriageSocial welfare systems/structures Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja toiveita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, lastenhankintaa, lastenhoitoa, vanhemmuutta, sukupuolirooleja, toimeentuloa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aineistokeruuta rahoittivat Alli Paasikiven säätiö (80 %) ja Suomen kotien kukkasrahasto (20 %). Samoja kysymyksiä on esitetty esimerkiksi vuoden 2010 perhebarometrissä (FSD2793). Suhtautumista perhepoliittisiin etuuksiin selvitettiin kysymyksillä lapsilisästä ja perhevapaista. Tiedusteltiin muiden muassa mielipiteitä vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä kotihoidontuen määrästä, Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia lapsiperheitä koskevia toimenpiteitä kuten joustavaa työaikaa, tuloveroalennusta, vanhempainpäivärahan korotusta ja isyysvapaiden pidentämistä. Vastaajan elämäntilannetta kartoitettiin kysymyksillä parisuhteesta, puolisosta, lasten lukumäärästä ja iästä. Vastaajilta, joiden taloudessa asuu alaikäisiä lapsia kysyttiin perheen hoitovapaiden käytöstä sekä tiedusteltiin, ovatko he joutuneet viime aikoina tinkimään esimerkiksi harrastus- ja vaatemenoista. Lapsenhankintaan liittyen tiedusteltiin vastaajien ihanteellista lapsilukua ja aikeita hankkia (lisää) lapsia. Vastaajilta, jotka eivät suunnittele lastenhankintaa kysyttiin syitä. Vaihtoehtoina olivat mm. haluttomuus hankkia lapsia, oma tai puolison terveys ja ikä sekä työ- ja taloudellisen tilanteen epävarmuus. Edelleen kysyttiin vaikuttaisiko lastenhankintasuunnitelmiin, jos lapsiperheiden etuja ja palveluja parannettaisiin. Perheen rooleihin liittyen kysyttiin esimerkiksi perheen toimeentuloon ja lasten kasvatukseen liittyvistä vastuista ja perhevapaiden jakamisesta. Lisäksi vastaajat erittelivät, miksi yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lainkaan lapsia. Lueteltuja syitä olivat mm. työttömyys ja taloudellinen epävarmuus, työelämän kovat vaatimukset ja se, että sopivaa puolisoa on vaikea löytää. Lopuksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista kuten hoitovapaan jakamisesta tasapuolisesti vanhempien kesken ja hoitovapaan lyhentämisestä korkeintaan lapsen toiseen ikävuoteen asti. Vastaajat arvioivat myös, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lapsiluku, puoluekanta, omat ja kotitalouden tulot, pääasiallinen toiminta, ammattiryhmä, äidinkieli ja näkemys omasta yhteiskuntaluokasta.The study charted Finnish views on family policy and included themes such as family benefits, taxation, parenting, gender roles and work-life balance. Data collection was funded by Alli Paasikivi Foundation (80%) and Suomen kotien kukkasrahasto foundation (20%). Many of the questions in this survey have also been presented, for instance, in the previous Family Barometer (FSD2793). The respondents' views were surveyed on how tax income should specifically be allocated if it was used to support families with children (e.g. on day care services, child health care), and the importance of various measures that could be taken to improve the circumstances of families with children. Views were surveyed on the ideal number of children, plans to have more children, and reasons for not planning to have more children (e.g. own health, uncertain employment situation). The respondents were also asked whether their plans related to having a child would change if family benefits and services were improved. Opinions were surveyed on the level of child benefit and child home care allowance as well as the length of parental leave and part-time child care leave. Other questions related to part-time child care leave charted whether the respondents had been on the leave with their youngest child and for how long, whether spouse had been on the leave, reasons for being on the leave a longer or shorter time than desired, and reasons for not taking the leave (e.g. negative attitude of employer, new job). The respondents were asked the age at which a child is ready to be cared for outside the home, and to what extent they agreed with a number of statements relating to gender roles and significance of children and family. Views were investigated on the reasons for the fact that many Finns either postponed parenthood or did not have children at all. Finally, the respondents were asked which potential changes to family leave they found acceptable and how the state had succeeded in improving the well-being of families and children. Background variables included, among others, the respondent's date of birth, gender, mother tongue, region of residence, marital status, household composition, level of education, economic activity and occupational status, political party choice, self-perceived social class, and personal gross annual income. Further background variables included the spouse's year of birth and education, the mother tongues of the members of the household, household size, number and ages of children in the household, gross annual income of the household, and the respondent's/family's financial situation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 20-55-vuotiaat suomalaisetAhvenanmaaPeople aged 20-55 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.Users of the data shall send Väestöliitto [Family Federation of Finland] a copy of all research publications based on or using the data. Publications shall be sent to the mail address: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI, FINLAND. Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048 Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland 10.1093/esr/jcad048 Laamanen, Viivi (2024). Changes in work and family attitudes over birth cohorts and links to childfree ideals in Finnish women and men. Master's Thesis in Psychology. Helsinki: University of Helsinki. Changes in work and family attitudes over birth cohorts and links to childfree ideals in Finnish women and men URN:NBN:fi:hulib-202409134062 Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014. Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana Niemimaa, Karoliina (2020). Vanhempien koulutustaustan yhteys perheen lapsilukuun. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden kandidaatintutkinto.URN:NBN:fi:tuni-201912036515 Vanhempien koulutustaustan yhteys perheen lapsilukuun URN:NBN:fi:tuni-201912036515 Salmela, Riikka (2020) Tulisiko isyysvapaata pidentää? Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten asennoitumisesta isyysvapaan kehittämiseen. Kandidaatintutkielma, Tampereen ylipisto. Tulisiko isyysvapaata pidentää? Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten asennoitumisesta isyysvapaan kehittämiseen Varjamo, Viivi (2016). Suomalaisten suhtautuminen lasten kotihoidon tukeen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. Suomalaisten suhtautuminen lasten kotihoidon tukeen daF3005.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3005 2026-03-19T23:21:58Z ddi:codebook:2_5