2026-05-24T22:31:29Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

59a5ad5d1227a9fd9a37dba11734bfb6577b5edb3e90155a562009332a2853f4 2026-03-23T02:27:30Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: tiedekunnat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: University Faculties Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: tiedekunnat Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: University FacultiesTutkinnonuudistuksen arviointi 2010: tiedekunnat FSD2678urn:nbn:fi:fsd:T-FSD267810.60686/t-fsd2678FSD2678urn:nbn:fi:fsd:T-FSD267810.60686/t-fsd2678 Korkeakoulujen arviointineuvosto Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: University Faculties korkeakoulutyliopistottutkinnonuudistuskorkeakoulupolitiikkakorkeakoulututkinnottutkintojärjestelmätBolognan prosessitutkintovaatimuksetliikkuvuustutkinnotcurriculumeducational policyeducational systemshigher education institutionstertiary educationuniversity courses YhteiskuntatieteetKoulutuspolitiikkaSocial sciencesEducational policy Tutkinnonuudistuksen arvioinnin pääkohteena on kaksiportainen tutkintorakenne eli alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot ja tutkintorakenteen vaikutukset tiedekunnan tasolla. Tutkinnonuudistuksen arviointi on jaettu kolmeen pääteemaan. Pääteemat ovat tutkintorakenteen toimivuus, liikkuvuus sekä tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään. Tutkinnonuudistuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käsiteltiin kysymällä asetettujen tavoitteiden tunnettuudesta, tiedekunnan kannalta tärkeimmistä kansallisista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta. Organisointia ja toimeenpanoa kartoitettiin kysymällä tiedekunnan osallistumisesta tutkinnonuudistukseen liittyneisiin eurooppalaisiin hankkeisiin tai valtakunnalliseen alakohtaiseen yhteistyöhön tutkinnonuudistusta toteutettaessa. Kysyttiin myös tiedekunnan eri toimijoiden osallistumisesta tutkinnonuudistuksen suunnitteluun. Tutkintorakenteen toimivuutta käsiteltiin kysymällä tutkintojen asemasta tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeydestä. Vastaajilta pyydettiin arviota kaksiportaisen tutkintorakenteen toimivuudesta, sen ongelmakohdista ja kehittämiskohdista. Tutkinnonuudistuksen vaikutusta valmistumisaikoihin käsittelivät kysymykset valmistumisaikojen mahdollisesta lyhenemisestä sekä siihen vaikuttaneista syistä. Kysyttiin myös, onko jokin erityinen syy vaikuttanut opintojen viivästymiseen. Opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta kartoitettiin kysymyksillä opiskelijoiden siirtymisestä alemmasta ylempään korkeakoulututkintoon, opiskelijoiden liikkuvuutta korkeakoulusektorin ja alojen sisällä sekä opiskelijoiden siirtymistä korkeakoulusektorilta toiselle. Kansainvälistä liikkuvuutta käsittelivät kysymykset kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden liikkumisesta tutkintojen sisällä ja välillä. Kysymykset käsittelivät myös Suomesta ulkomaille lähteneitä ja Suomeen saapuneita vaihto-opiskelijoita. Tutkintojen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä kartoitettiin kysymyksillä opetussuunnitelmien muutoksista tutkinnonuudistuksen yhteydessä sekä esitettiin opetussuunnitelmatyötä koskevia väittämiä. Vastaajille esitettiin väittämiä myös tutkintojen mitoituksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Lisäksi väittämien avulla kartoitettiin tutkintojen suunnitteluun liittynyttä työelämäyhteistyötä ja tutkintojen työelämärelevanssia. Pyydettiin myös arviota tutkinnonuudistuksen vaikutuksista koulutuksen ja tutkintojen toteutukseen. Koulutuksen arviointia ja kehittämistä kuvaamaan pyydettiin tietoja tiedekunnan käytänteistä, joilla tiedekunta seuraa ja kehittää tutkintoja suhteessa työelämän tarpeisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan keskeisimpiä työelämän ja osaamistarpeiden kehityssuunnitelmia, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa tiedekunnan tutkintorakenteen kehittämiseen.The evaluation survey examined how well the objectives set for the Bologna Process had been achieved in Finnish university faculties and how well the new two-cycle degree structure functioned. Other main themes included student mobility and changes in degree requirements. First questions investigated to what extent the faculties had been aware of the goals set for the degree reform, what were the most important goals for the faculty and how well these goals had been achieved. Other topics included participation in field-specific projects connected to the reform at national or European level and the usefulness of such projects. Faculties were asked to evaluate the implementation of the reform in the university, to what extent different stakeholders had participated, how useful national level support for the implementation had been and how well the faculty had succeeded in transferring from the previous to the new degree structure. The functionality of the two-cycle system was studied with a number of questions relating to the status and feasibility of bachelor and master degrees. Further questions investigated the impact of the reform on the length of study, that is, how quickly students complete their courses. Next set of questions studied whether the reform had facilitated and increased domestic and international mobility of students and in what ways. Another theme focused on the impact of the reform on curricula and degree requirements. Questions covered, for instance, to what extent curricula had been changed in the faculty, what factors had been taken into account in planning them, equivalence between credits and workload and whether the needs of working life had been taken into account. Finally, the respondents were asked to evaluate the implementation and success of the degree reform in their own faculty. Background variables included the name of the university and field of study of the faculty. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu; Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta; Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta; Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Itä-Suomen yliopisto, filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden ja psykologian osasto ja soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto; Itä-Suomen yliopisto, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta; Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta; Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta; Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta; Lappeenrannan teknillinen yliopisto, teknillinen tiedekunta; Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta; Oulun yliopisto, teknillinen tiedekunta; Sibelius-Akatemia, esittävän säveltaiteen koulutusohjelma; Svenska handelshögskolan; Tampereen teknillinen yliopisto, teknis-taloudellinen tiedekunta; Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta; Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta; Turun yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta; Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu; Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta; Vaasan yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta; Åbo Akademi, humanistiska institutionenFaculties of Finnish universities KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Puolistrukturoitu lomakeQuestionnaire.SemistructuredSemi-structured questionnaireQuestionnaire.Semistructured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Niemelä, Jari & Ahola, Sakari & Blomqvist, Carita & Juusola, Henna & Karjalainen, Merja & Liljander, Juha-Pekka & Mielityinen, Ida & Oikarinen, Kerttu & Moitus, Sirpa & Mattila, Johanna (2011). Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2010. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 daF2678.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2678 2026-03-19T23:09:07Z ddi:codebook:2_5