2026-04-29T21:59:47Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

591bb0f8183bcf867127142c71a1c983e93cfee76e9477acdc21eee7abe9f7e1 2026-03-23T02:28:38Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Welfare and Services in Finland 2013 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2013 Welfare and Services in Finland 2013 Welfare and Services in Finland 2013Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2013 FSD3037urn:nbn:fi:fsd:T-FSD303710.60686/t-fsd3037FSD3037urn:nbn:fi:fsd:T-FSD303710.60686/t-fsd3037 Moisio, Pasi Moisio, Pasi Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2013 hyvinvointielinolotpalvelutterveysperhepolitiikkahyvinvointipolitiikkasosiaalipolitiikkasosiaaliturvasosiaalipalvelutterveyspalvelutterveyspolitiikkaterveydenhuoltososiaali-indikaattoritomaishoitofamily policyhealthhealth policyhealth serviceshousinginformal careliving conditionsquality of lifesatisfactionwelfare policysocial networkssocial securitysocial security benefitssocial servicessocial welfarestandard of livingwell-being (health) YhteiskuntatieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSocial sciencesHealth care services and policiesSpecific social services: use and availability Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -aineiston tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2013 tehtyjen puhelinhaastattelujen vastaukset. Aineisto käsittelee suomalaisten hyvinvointia, toimeentuloa, asumista, osallisuutta, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, läheisapua, elämänlaatua, hyvinvointivaltion legitimiteettiä ja sosiaalista luottamusta. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan kotitalouteen liittyviä tekijöitä, kuten asukkaiden määrää ja siviilisäätyä, sekä vastaajan sosioekonomista asemaa, ammattia ja työtilannetta. Myös työn epävarmuustekijöitä sekä mahdollisen työttömyyden kestoa tiedusteltiin. Tämän jälkeen käsiteltiin hyvinvointia. Vastaajia pyydettiin kertomaan kotitaloutensa toimeentulosta, varallisuudesta, asumisesta ja lainoista sekä antamaan mielipiteensä toimeentuloturvan tasosta Suomessa. Heiltä kysyttiin myös, olivatko he hakeneet ruoka-apua esimerkiksi leipäjonoista tai saaneet taloudellista tukea sukulaisilta tai ystäviltä. Osallisuutta käsiteltiin kysymyksin yksinäisyydestä, osallistumisesta seurojen tai yhdistysten toimintaan sekä äänestämisestä. Seuraavana aihealueena oli terveys ja terveyspalvelut. Vastaajilta pyydettiin arviota omasta terveydentilasta sekä stressin määrästä. Terveyspalveluihin liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja oli käynyt esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärillä tai työterveyshoitajalla. Myös hoidon riittävyyttä, hoitoon pääsyn odotusaikoja sekä hoidon saamista haittaavia tekijöitä kartoitettiin. Terveyspalveluiden laadusta pyydettiin niin ikään arviota. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, mitä kunnan sosiaalipalveluja, kuten lasten päivähoitoa tai päihdepalveluja he olivat käyttäneet, olivatko ne riittäviä sekä olivatko maksut kohtuullisia. Myös toimeentulon hakemisesta, sen riittävyydestä ja odotusajan kohtuullisuudesta tiedusteltiin. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin auttoivatko he jotakuta apua tarvitsevaa läheistään, ja jos auttoivat, niin ketä ja kuinka usein. Seuraavaksi siirryttiin käsittelemään vastaajien arvioita heidän elämänlaadustaan, terveydestään ja toimintakyvystään. Myös tyytyväisyyttä elämään ja olosuhteisiin tiedusteltiin. Lopuksi vastaajilta pyydettiin vielä mielipiteitä syrjinnän esiintymisestä Suomessa, ikäihmisten hoivan rahoituksesta, sosiaaliturvan tasosta, hyvinvointivaltiosta, verovarojen käyttämisestä sekä sosiaalisesta luottamuksesta. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, koulutusaste, koulutus, maakunta, suuralue, tilastollinen kuntaryhmitys, sairaanhoitopiiri sekä kotitalouden tuloluokka.Welfare and Services in Finland is a panel survey that combines telephone and face-to-face interviews, postal surveys and register data. The aim of the study is to offer up-to-date, reliable and extensive research data on Finnish welfare and the use of welfare services. In 2013, the survey was conducted through telephone interviews. Main topics included well-being, financial circumstances, housing, inclusion and participation, health, use of and satisfaction with social services, informal care, quality of life, attitudes, and social trust. Well-being was charted with questions focusing on the standard of living and housing. The respondents were asked, among others, whether they were able to pay their housing costs and other expenses, whether they had mortgage and other loans, whether the household could afford certain things (e.g. buy new clothes rather than used ones), whether the household had received financial aid from others, and how satisfied they were with different aspects of their neighbourhood of residence. Relating to inclusion and participation, the questions presented charted feelings of loneliness, participation in the activities of a club or association and voting in the previous parliamentary elections. Relating to health and health services, questions were asked about health status, limiting long-term illnesses or disabilities and their impact on daily life, stress, pregnancies, and visits to a doctor or nurse in the previous 12 months. Further questions probed whether certain things (e.g. lack of money) had prevented the respondents from receiving treatment, whether they had had to wait unreasonably long for treatment (e.g. to get a doctor's appointment in a health centre), and whether they had refrained from buying medicine for lack of money. Perceptions of the quality of public and private health services used were surveyed. Use of social services was investigated with questions surveying contacts with the social services in the previous 12 months, sufficiency of the service, opinions on the fee and waiting time for the service. Further questions probed whether certain things (e.g. lack of money, distance to services) had prevented the respondents from receiving the service, whether they had ever applied for social assistance and when, whether the social assistance received had been sufficient, and whether they had had to wait unreasonably long to receive the assistance. Use of and satisfaction with private social services were surveyed. Questions concerning informal care studied whether the respondents assisted an aged, disabled or sick friend or relative, whether they were the primary caregiver of the person they cared for, how often they helped this person, how satisfied they were with public and private services the person they helped had received, and whether they had made an informal care agreement with the municipality. Perceptions of quality of life were charted as well as satisfaction with health, ability to do things in the previous two weeks (in terms of money and energy), and satisfaction with various things in life (e.g. neighbourhood of residence). Attitudes were investigated by asking the respondents whether they thought there was discrimination against certain groups in Finland, who should hold the main responsibility for elderly care in Finland, whether the elderly should spend more of their own savings on their treatment, whether the level of social security in Finland was too high or low, and what their expectations for the financial circumstances of the household and their personal situation were. Further topics covered, among others, the gap between the rich and poor in Finland and the relationship between taxation level and social security. Finally, trust in other people and the public administration was charted as well as satisfaction with own life, leisure time and work. Background variables included, among others, the size of the household and number of children in the household as well as the respondent's gender, level of education, age, marital status, economic activity, occupational status, type of employment contract, region (NUTS3), major region (NUTS2), disposable income of the household, and hospital district. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18 - 79 -vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilötAhvenanmaaPeople aged 18-79 residing permanently in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionPitkittäisaineisto: paneeliaineistoLongitudinal.PanelLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: PanelLongitudinal.Panel Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified PuhelinhaastatteluInterview.TelephonePuhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interviewInterview.TelephoneTelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Miettinen, Mariella (2017). Vanhusten elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät vuosina 2004 ja 2013. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma. Vanhusten elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät vuosina 2004 ja 2013. Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3 Suomalaisten hyvinvointi 2014 URN:ISBN:978-952-302-015-3 daF3037.por daF3037e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3037 2026-03-19T23:03:01Z ddi:codebook:2_5