2026-04-30T07:09:46Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

55e3e09713d8fd8b14d3eaeab0edbc6051227395bcd41da65a8a17406d1c9a26 2026-04-06T02:32:26Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish County Election Study 2022 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Aluevaalitutkimus 2022 Finnish County Election Study 2022 Finnish County Election Study 2022Aluevaalitutkimus 2022 FSD3825urn:nbn:fi:fsd:T-FSD382510.60686/t-fsd3825FSD3825urn:nbn:fi:fsd:T-FSD382510.60686/t-fsd3825 von Schoultz, Åsa 0000-0002-0708-3908 Rapeli, Lauri 0000-0003-0248-2763 Söderlund, Peter 0000-0002-5855-639X von Schoultz, Åsa 0000-0002-0708-3908 Rapeli, Lauri 0000-0003-0248-2763 Söderlund, Peter 0000-0002-5855-639X Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Aluevaalitutkimus 2022 hyvinvointialueetäänestäminenjoukkoviestimetvaikuttaminenpolitiikkavaalitdemokratiapoliittinen osallistuminenehdokkaatpuolueetsote-uudistusterveydenhuoltopoliittiset asenteetluottamusaluevaalit (Suomi)regional governmentregional policyhealth servicessocial servicestrustelectionsvotingmass mediasocial influencepoliticspolitical attitudespolitical participationdemocracyelectoral candidatespolitical parties YhteiskuntatieteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetYhteiskunnallinen ja sosiaalinen muutosSocial sciencesElectionsPolitical behaviour and attitudesSocial change Aluevaalitutkimus 2022 kartoittaa suomalaisten mielipiteitä aluevaaleista ja hyvinvointialueista. Kyselyssä selvitettiin vastaajien poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös Suomen tulevaisuuden näkymistä. Aluevaalitutkimuksen toteutuksesta vastasi Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio, joka koostuu useiden eri yliopistojen vaali- ja demokratiatutkijoista. Ensiksi vastaajalta kysyttiin kiinnostuksesta politiikkaan sekä tyytyväisyydestä demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi aluevaaleja eri tiedotusvälineistä ja kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Tyytyväisyyttä poliittiseen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten hallitukseen, puolueisiin, kunnanvaltuustoon, tiedotusvälineisiin, terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja aluehallintovirastoon. Seuraavaksi vastaajan mielipiteitä kartoitettiin erilaisin aluevaaleihin ja lähidemokratiaan liittyvin väittämin. Vastaajan tuli myös asettaa tärkeysjärjestykseen se, ketä aluevaltuutetun tulisi ensisijaisesti edustaa. Lisäksi tiedusteltiin aluevaaleihin liittyvän tiedon saatavuudesta. Seuraavana teemana olivat puolueet. Vastaajalta tiedusteltiin, kokeeko hän olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta, ja jos kokee, niin mitä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä eri poliittisista puolueista. Vastaajaa pyydettiin myös sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin aluevaaleissa äänestämisestä. Vastaajalta kysyttiin äänestämättä jättämisestä ja sen itsestään selvyydestä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänesti, oliko ehdokas omassa kunnassa asuva ja missä vaiheessa hän teki äänestyspäätöksen. Lopuksi kysyttiin hyvinvointialueisiin liittyviä kysymyksiä. Vastaajalta kysyttiin, pitäisikö julkisia varoja käyttää terveydenhuoltoon enemmän, saman verran vai vähemmän kuin nykyisin. Lisäksi esitettiin useita väittämiä liittyen esimerkiksi hyvinvointialueiden ja oman kotikunnan tarjoamiin palveluihin, verotukseen ja asiakasmaksuihin. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, hyvinvointialue, koulutusaste, siviilisääty, ammattiasema, työskentelysektori, kotitalouden bruttovuositulot, paikkakuntatyyppi, asuntotyyppi, ensisijainen tapa käyttää terveyspalveluja, puoluekanta, äidinkieli, kotona käytettävät kielet, kuuluminen etniseen vähemmistöryhmään, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä.The survey charted Finns' opinions on the 2022 county elections and wellbeing services counties. The survey examined respondents' political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choices and voting behaviour. The data also includes questions on future prospects of Finland. The county elections survey was carried out by the Finnish election study consortium, a consortium of election and democracy researchers from several universities. First, the respondent was asked about their interest in politics and their satisfaction with the functioning of democracy in Finland. Then, the respondent was asked how much he/she followed the county elections through different media and how often respondent discussed politics with other people. The respondents' opinions on voting, democracy, and forms of political decision-making were surveyed. Satisfaction with the political system was assessed by asking how much the respondent trusts various institutions, such as the government, political parties, the municipal council, the media, the Finnish institute for health and welfare and the regional state administrative agency. Next, the respondent's opinions were surveyed using a variety of statements related to county elections and local democracy. Respondents were also asked to rank in order of importance whom the county councillor should primarily represent. The respondent was also asked about access to information on county elections. The next topic was political parties. Respondents were asked for their opinion on different political parties, and if they felt close to any political party. Respondents were also asked to place themselves on the left-right axis and on the value-liberal-conservative scale. The future direction of Finland was explored through attitudinal questions on issues such as multiculturalism, Christian values, climate change, government regulation and taxation. Next, respondents were asked about voting in county elections. Respondents were asked about not voting and the obviousness of not voting. Those who voted in the elections were asked in more detail about the party candidate they voted for, whether the candidate was a resident of their county area and at what point they made their voting decision. Finally, questions were asked about wellbeing services counties. Respondents were asked whether public money should be spent more, the same or less on health care than at present. In addition, a number of questions were asked on issues such as the services provided by the wellbeing services counties and by their own municipality, taxation and user charges. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, wellbeing services county, occupational status, employer type, mother tongue, languages used at home, type of municipality of residence, type of dwelling, gross annual household income, number of people in the household, number of children, membership of an ethnic minority group, preferred method of accessing health services and party affiliation. SuomiFinland HyvinvointialueetWellbeing services counties HenkilöIndividualIndividualIndividual Vuoden 2022 aluevaaleissa äänioikeutetut 18-80-vuotiaat Suomessa asuvat henkilötPeople aged 18-80 living in Finland and entitled to vote in the Finnish county elections 2022 KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWIItsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Währn, Noomi (2024). Informationens och partiidentifikationens betydelse för valdeltagandet i välfärdsområdesvalet 2022. Helsingfors: Helsingfors universitet. Statskunskap med förvaltning. Magisteravhandling Informationens och partiidentifikationens betydelse för valdeltagandet i välfärdsområdesvalet 2022 10138/591263 daF3825_fin.sav daF3825_eng.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3825 2026-04-02T23:00:08Z ddi:codebook:2_5