2026-05-26T11:20:12Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

54fad43201e30b2864aa69a4eeebb3d920bec099a582a313af743500b37f3b84 2026-03-23T02:30:31Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Lasten kuritusväkivalta 2021 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2021 Lasten kuritusväkivalta 2021 Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2021Lasten kuritusväkivalta 2021 FSD3600urn:nbn:fi:fsd:T-FSD360010.60686/t-fsd3600FSD3600urn:nbn:fi:fsd:T-FSD360010.60686/t-fsd3600 Lastensuojelun keskusliitto Central Union for Child Welfare Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Attitudes towards Corporal Punishment of Children in Finland 2021 kasvatuskurituslapset (perheenjäsenet)lastensuojeluvanhemmatperheväkivaltapahoinpitelyväkivaltachild abusechild protectionchild safetychildrencorporal punishmentdomestic violenceparent attitudeparents YhteiskuntatieteetLapsetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesChildrenSocial behaviour and attitudes Aineisto jatkaa Lastensuojelun keskusliiton tekemää lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä seuraavaa tutkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2021 Taloustutkimuksen toimesta internet-paneelilla aiemmista vuosista poiketen koronaepidemian vuoksi. Kyselyssä selvitettiin, onko vastaajien mielestä lasten ruumiillinen kuritus ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävä kasvatuskeino. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin, onko joissakin tilanteissa oikeutettua ratkoa lasten ja vanhempien tai vanhempien keskinäisiä ristiriitoja fyysisellä väkivallalla. Vanhemmilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet omien lastensa kasvatuksessa esimerkiksi tukistamista, luunappia, läimäytystä, väkivallalla uhkailua tai piiskaa. Lisäksi tiedusteltiin, onko heitä kuritettu lapsuudessaan omien vanhempiensa toimesta. Kysely sisälsi myös kysymyksen, salliiko laki lapsen ruumiillisen kurituksen. Lopuksi kysyttiin, kuinka haitallisia erilaiset kuritusmuodot voivat olla lapsen kehitykselle ja kasvulle. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa sukupuoli, ikä, ikäryhmä, muutama aluemuuttuja, kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten iät ja lukumäärä, koulutus, siviilisääty, talouden bruttotulot sekä työssäkäynti.The data are part of a Central Union for Child Welfare study that investigates the use of corporal punishment in upbringing and attitudes towards it in Finland. The data collection was carried out in spring 2021 by Taloustutkimus as an internet panel due to the COVID-19 pandemic. The respondents were asked whether they thought corporal punishment was, at least in some cases, acceptable. The same question was asked about pulling a child's hair or flicking them. Further questions included whether using "moderate" violence to solve conflicts between children and parents is justified, and whether using "mild" or "moderate" corporal punishments is, at least in exceptional circumstances, acceptable. The respondents were then asked whether they thought yelling at a child was a justified way of intervening in misbehaviour, threatening with corporal punishment was acceptable in exceptional circumstances, and repeatedly ordering a child to calm down alone, e.g. in a time-out, was acceptable. Next, those respondents who had children under the age of 18 in the household were asked whether they had used different forms of corporal punishment (pulling hair, spanking etc.) and whether they had threatened their children with violence. The respondents were also asked whether the Finnish law allows corporal punishment or not and whether their parents had used corporal punishment to discipline them when they were under the age of 18. Finally, the respondents were asked how harmful they thought various actions were for a child's development when done by a parent (e.g. spanking or ignoring a child, reprimanding a child, exposing a child to violence between the parents). Background variables included, among others, the respondent's gender, age, age group, region of residence (NUTS2 and NUTS3), number of inhabitants in the municipality of residence, municipality type, household composition, number and ages of children living in the household, employment status, economic activity and occupational status, level of education, household's gross annual income, marital status, and type of accommodation. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15-79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 15-79 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Annukka Paasivirta (toim.): Kovemmin käsin - suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 7/2021. Kovemmin käsin - suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021 Luiro, Ida (2025). Lapseen kohdistuva kuritusväkivalta: Vanhempien asenteelliset muutokset kuritusväkivallan käyttämisestä kasvatuskeinona 2000- ja 2020-luvuilla. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Lapseen kohdistuva kuritusväkivalta: Vanhempien asenteelliset muutokset kuritusväkivallan käyttämisestä kasvatuskeinona 2000- ja 2020-luvuilla daF3600.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3600 2026-03-19T23:08:24Z ddi:codebook:2_5