2026-05-30T08:47:53Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

53184055e5cf592662097caf9ed093de3298a0d5e609174327d5c36d8457f12f 2026-03-23T02:30:34Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Language Barometer 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Kielibarometri 2020 Language Barometer 2020 Language Barometer 2020Kielibarometri 2020 FSD3615urn:nbn:fi:fsd:T-FSD361510.60686/t-fsd3615FSD3615urn:nbn:fi:fsd:T-FSD361510.60686/t-fsd3615 Lindell, Marina 0000-0002-6353-1525 Lindell, Marina 0000-0002-6353-1525 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Kielibarometri 2020 julkiset palvelutkaksikielisyyskielellinen vuorovaikutuskielelliset vähemmistötkielialueetkielipolitiikkapalvelutarpeetpalvelutasosuomenruotsalaisetviranomaisyhteistyöcustomer servicepublic serviceslanguagelanguage policylanguage discriminationlanguage groupsminority groupsminority language usersSwedish-speaking Finns YhteiskuntatieteetKielet ja kielitiedeValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetVähemmistötSocial sciencesLanguage and linguisticsGovernment, political systems and organisationsMinorities Kielibarometri 2020 aineistolla kartoitettiin, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kotikuntansa palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Tutkimus kattaa 36 kaksikielistä kuntaa. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa, vastaajien lasten päivähoito- ja koulukieltä sekä vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Sitten kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa ja tietääkö kenen puoleen kunnassa voi kääntyä, jos on kysymyksiä kielellisestä palvelusta. Tämän jälkeen kysyttiin kieli-ilmapiiristä kunnassa, esimerkiksi miten vastaaja kuvailisi suomen- ja ruotsinkielisten kuntalaisten välisiä suhteita kunnassa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko kokenut ennakkoluuloja, häirintää tai syrjintää puhuessaan kieltään. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Vastaajilta kysyttiin, saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään kunnassaan ja valtion viranomaisilta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) ja valtion viranomaisten palveluita (kuten Hätäkeskus 112, Posti, Verotoimisto ja DVV) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Lisäksi kysyttiin vastaajien arviota käyttää omaa kieltään digitaalisissa palveluissa, esimerkiksi liikenteessä, sähköisissä julkisissa palveluissa, poliisilla ja kuntien sähköisissä palveluissa. Lopuksi kysyttiin viranomaisten kielellisestä palvelusta yleisesti, kuten miten vastaaja toimii, jos häntä ei palvella kielellä, jota on ollut lain mukaan oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä (luokiteltuna), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.The Language Barometer has measured the quality of language services in bilingual Finnish municipalities since 2004. The aim of the study was to find out how satisfied minority language speakers in bilingual municipalities were with the services offered in their mother tongue. 36 bilingual municipalities in Finland were included in the study. The study first examined the respondents' language skills and whether the respondents' children went to a Swedish- or Finnish-language daycare or school. The respondents' use of Swedish, Finnish or both in different types of contexts (e.g. at home, at school, with friends, at the store, with municipal and state authorities, at work) was also investigated. The respondents' familiarity with their linguistic rights was charted, along with how important these rights were for them. They were also asked to evaluate the attitudes towards minority language speakers in the municipality and change in this relationship within the past few years. Harassment or discrimination experienced by the respondents because of their language were also surveyed. The next set of questions focused on the availability and quality of municipal and state services in the respondents' mother tongue. The respondents were asked to evaluate municipal services (e.g. social and healthcare services, libraries, sports facilities) in their home municipality from the perspective of minority language users. State services (e.g. police, tax offices, emergency response central agency) were also evaluated. For both municipal and state services, the respondents were asked whether the services had developed for the better or for the worse in the previous year, and if special measures should be taken to preserve Swedish-language service in the future. Additionally, the functionality of online municipal and state services in the respondents' mother tongue was charted. Finally, the respondents' reactions in the case that they did not receive service in their own language were surveyed, and the respondents were asked whether they had noticed an increase in the prevalence of English as a customer service language when accessing public services in Finland. Background variables included the respondent's age (categorised), gender, mother tongue, municipality of residence, level of education, and occupational status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa kaksikielisessä kunnassa asuvat 18-80-vuotiaatAhvenanmaalla asuvatResidents of bilingual municipalities in Finland aged 18 - 80the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomTodennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityProbability: Simple randomProbability.SimpleRandomMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Lindell, Marina (2021) Kielibarometri 2020. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:2. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-848-6 Kielibarometri 2020 URN:ISBN:978-952-259-848-6 Lindell, Marina (2021) Språkbarometern 2020. 2021:3. Utredningar och anvisningar. Justitieministeriet. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-852-3. Språkbarometern 2020 URN:ISBN:978-952-259-852-3 Schauman, Jonas & Lindell, Marina (2020) Språkklimatet i Helsingfors 2020. https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2020/sprakklimat-rapporten-2020.pdf Språkklimatet i Helsingfors 2020 Schauman, Jonas & Lindell, Marina (2020). Helsingin kieli-ilmapiiri. https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2020/kielibarometri-2020.pdf Helsingin kieli-ilmapiiri 2020 daF3615.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3615 2026-03-19T23:39:14Z ddi:codebook:2_5