2026-05-30T09:48:58Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

52c28f9e873d261175e1719c32832672f2b30460bd6f2452de2a237cea28519f 2026-03-29T02:32:16Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Perceptions of Justice: Citizens 2016 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Suomalaisten oikeustaju: kansalaiset 2016 Finnish Perceptions of Justice: Citizens 2016 Finnish Perceptions of Justice: Citizens 2016Suomalaisten oikeustaju: kansalaiset 2016 FSD3162urn:nbn:fi:fsd:T-FSD316210.60686/t-fsd3162FSD3162urn:nbn:fi:fsd:T-FSD316210.60686/t-fsd3162 Kääriäinen, Juha Kääriäinen, Juha Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Suomalaisten oikeustaju: kansalaiset 2016 rikollisuusrikoksentekijätrangaistuksetoikeus (oikeudenala)oikeusturvaoikeustajuluottamusarvotseuraamuksettuomioistuimettuomarit (oikeus)yleinen mielipidecourtscourt casescriminal courtslawcriminal lawjudgestrustvaluescrime and securitypunishmentcriminalspublic opinionoffences YhteiskuntatieteetLainsäädäntö ja oikeusjärjestelmätSocial sciencesLegislation and legal systems Tutkimuksessa kansalaisilta kysyttiin sopivaa rangaistusta erityyppisiin väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikostapauksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää yleisen oikeustajun ja nykyisen rangaistuskäytännön mahdollisia eroja. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä koskien erilaisia rikoksia ja rikoksiin liittyviä asioita, sekä kysyttiin, miten usein vastaajat seuraavat rikosuutisointia eri medioista tai tietolähteistä. Tämän jälkeen kysymykset mittasivat luottamusta eri tahoihin ja instituutioihin. Kysyttiin myös, miten vastaajat jakaisivat mahdollisen rikollisuuden torjuntaan tarkoitetun uuden määrärahan sekä millaisia tavoitteita rikosseuraamuksilla tulisi olla. Seuraavaksi esitettiin tuomareita koskevia väittämiä ja kysyttiin, missä määrin kansalaismielipiteen tulisi vaikuttaa päätettäessä yhteisistä asioista. Vastaajille kuvailtiin myös seitsemän erilaista rikostapausta ja kysyttiin, millaisen rangaistuksen he määräisivät kustakin tapauksesta. Jos vastaajien mielestä tapaus edellytti ehdotonta vankeutta, kysyttiin myös, millä edellytyksillä he olisivat valmiita lieventämään rangaistusta. Aivan lopuksi vastaajia pyydettiin miettimään, miten tärkeitä erilaiset arvot ovat heille. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, siviilisääty, perherakenne, koulutus, ammatti, tulot, kunta ja maakunta.The survey examined Finnish people's attitudes on crime, punishment, judges, courts, and criminals. Furthermore, views on what would be a suitable punishment for different types of crime were investigated. The survey began with a set of crime-related true or false statements (e.g. "A typical Finnish convict is a man with an alcohol and drug abuse issues"). The respondents were asked how much they followed news about crime and punishment on different media outlets. The respondents' trust in different institutions, such as the police and the healthcare system, was investigated. Next, the respondents were asked how they would distribute 100 million euros between different crime prevention methods. Furthermore, the respondents were asked how important they thought certain goals (e.g. "Rehabilitation of criminals", "Compensating the victims of the crime") were for criminal punishment. Opinions on criminal courts and the safety of the respondents' own neighbourhood were probed. The extent to which the respondents agreed or disagreed with several statements about judges and criminals was studied. The respondents were also asked how much they thought public opinion should influence a number of issues (e.g. taxation, alcohol price). In the next part, the respondents were presented with seven different criminal cases, and asked what punishment would be fitting for each case. If the respondents felt that a prison sentence was required, they were also asked if there were any basis for a more lenient sentence (e.g. "The victim does not wish for prison sentence" "The felon is younger than 18-years old"). Furthermore, the respondents were asked whether the punishments for the aforementioned crimes should be harsher or more lenient than they were at the time of surveying. Finally, opinions on the importance of several values were charted. The background variables included the respondent's gender, age, marital status, household composition, educational level, economic activity and occupational status, household gross income, voting in elections, and political party preference, as well as the total time spent in educational institutions, and whether the respondent or any member of their household had been a victim of violence or theft in the past 5 years. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 vuotta täyttänyt väestöFinnish people over the age of 18 KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: suhteutettu ositettu otantaProbability.Stratified.ProportionalProbability: Stratified: ProportionalProbability.Stratified.Proportional Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Holmström, Niina (2024). Kolme rikostapausta: millä tekijöillä on yhteyttä suomalaisten rangaistusasenteisiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian maisteritutkielma. http://urn.fi/ Kolme rikostapausta: millä tekijöillä on yhteyttä suomalaisten rangaistusasenteisiin URN:NBN:fi:jyu-202412207959 Kääriäinen, Juha (2017) Seitsemän rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 21/2017. http://hdl.handle.net/10138/190440 Seitsemän rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat. 10138/190440 Löthman, Veera (2020) Suomalaisten luottamus tuomioistuimien toiminnan virheettömyyteen ja tehokkuuteen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Maisterintutkielma. http://hdl.handle.net/10138/315536 Suomalaisten luottamus tuomioistuimien toiminnan virheettömyyteen ja tehokkuuteen. URN:NBN:fi:hulib-202005282463 Salo, Susanna (2024). Pidetäänkö rikosseuraamusasiakkaiden kuntouttamista tärkeänä? : Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta rikosoikeudellisten seuraamusten sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401244267 Pidetäänkö rikosseuraamusasiakkaiden kuntouttamista tärkeänä? : Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta rikosoikeudellisten seuraamusten sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin URN:NBN:fi-fe202401244267 Sorvari, Kirta (2019). Sukupuolen, koulutusasteen ja siviilisäädyn yhteys kansalaisten asenteisiin rikosseuraamusten tavoitteista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kandidaatintyö. Sukupuolen, koulutusasteen ja siviilisäädyn yhteys kansalaisten asenteisiin rikosseuraamusten tavoitteista. Tähtinen, Charlotta (2023). Suomalaisten oikeustaju koetuksella: iän ja koulutustason yhteys informoituun oikeustajuun. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.. Suomalaisten oikeustaju koetuksella: iän ja koulutustason yhteys informoituun oikeustajuun URN:NBN:fi:tuni-202305035030 daF3162.por daF3162e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3162 2026-03-23T23:03:02Z ddi:codebook:2_5