2026-04-29T23:23:26Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

50b0711d34ab8b2f53b7e2b13969aab0e50645bbd600e3bc4c319d86c66d7994 2026-03-23T02:25:16Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Fixed-Term and Subsidised Employees in Finnish Municipalities 2002 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Tilapäisenä kunnan töissä 2002 Fixed-Term and Subsidised Employees in Finnish Municipalities 2002 Fixed-Term and Subsidised Employees in Finnish Municipalities 2002Tilapäisenä kunnan töissä 2002 FSD1274urn:nbn:fi:fsd:T-FSD127410.60686/t-fsd1274FSD1274urn:nbn:fi:fsd:T-FSD127410.60686/t-fsd1274 Virtanen, Pekka Virtanen, Pekka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Tilapäisenä kunnan töissä 2002 työterveyshuoltopätkätyöterveystyöllistetytkunta-alasosiaalinen tukihyvinvointityöolottyövoimapolitiikkatyöttömyystyöntekijättyöelämäonnellisuuselämänhallintaurakehitysworking conditionsautonomy at workjob securityarrangement of working timeemployeestemporary employmentpersonnel managementemployment contractshealthlabour relationslocal governmentoccupational lifesocial networksmunicipalitiesoccupational health care Lääke- ja terveystieteetYhteiskuntatieteetTyöllisyys ja työllistyminenTyöolotYleinen terveydentila ja hyvinvointiMedical and health sciencesSocial sciencesEmploymentWorking conditionsGeneral health and well-being Tutkimus on jatkoa 1998 aloitetulle hankkeelle, jossa tutkittiin lomakekyselyn avulla yli 3000 ei-vakinaisessa työsuhteessa kunta-alalla olleen henkilön psykososiaalisia työoloja ja terveyttä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja tutkimukseen osallistuneet kunnat. Ensin vastaajilta kysyttiin, kuinka monta työsuhdetta ja työpaikkaa heillä on ollut vuosina 1999, 2000 ja 2001 ja ovatko he olleet tuolloin työttömänä. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä kuvaa parhaiten heidän pääasiallista toimintaansa kyseisten vuosien alussa sekä tällä hetkellä. Tämänhetkisestä tilanteesta kysyttiin myös, työskenteleekö vastaaja edelleen samassa ammatissa kuin kolme vuotta sitten sekä kuinka monta tuntia hänen työaikansa on viikossa ja päivässä. Määräaikaisessa työssä olevia vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä he tulevat tekemään työsuhteen päätyttyä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin nykyiseen työpaikkaan mahdollisesti liittyvien epävarmuustekijöiden, kuten irtisanomisen sekä erilaisten ennakoimattomien muutosten uhkaa. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien terveydentilaa ja pyydettiin arvioimaan, minkä pistemäärän he antaisivat nykyiselle työkyvylleen. Lisäksi kartoitettiin, mitä vakavia pitkäaikaissairauksia tai vammoja vastaajilla on. Tämän jälkeen siirryttiin psyykkistä hyvinvointia arvioiviin kysymyksiin. Koko elämään liittyen kysyttiin, kuinka selviä elämän tarkoitus ja sen päämäärät ovat vastaajalle tähän asti olleet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein heillä on ollut erilaisia, pääasiassa kielteisiä tuntemuksia liittyen esimerkiksi ihmissuhteisiin, elämänhallintaan ja päivittäisten tehtävien hoitamiseen. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, missä määrin vastaajalla on ollut erilaisia itsetuntoon ja -arvostukseen, onnellisuuteen ja elämästä nauttimiseen sekä jaksamiseen liittyviä tuntemuksia. Edelleen terveyteen liittyen kysyttiin, kuinka monta kertaa vastaaja on käynyt lääkärin vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Työssäkäyvillä vastaajilla kysyttiin, oliko heillä vuosina 1999-2001 ja onko heillä tällä hetkellä oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaajilla mahdollisuus osallistua TYKY-toimintaan edellä mainittuina vuosina ja ovatko he käyneet työterveyshoitajan tekemässä tarkastuksessa. Läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä asioita selvitettiin seuraavaksi. Vastaajilta kysyttiin, keneen vastaaja voi luottaa ollessaan rasittunut ja halutessaan unohtaa murheensa tai kaivatessaan rentoutusta kovien paineiden alla. Lisäksi pyydettiin kertomaan, kuka hyväksyy vastaajan sellaisena kuin hän on, kenen hän voi todella uskoa välittävän itsestään, kuka saa hänen olonsa paremmaksi ja kuka lohduttaa, kun hän on poissa tolaltaan. Työssäkäyviltä vastaajilta tiedusteltiin heidän nykyiseen työpaikkaansa liittyviä asioita, kuten työtahdin ja -määrän sopivuutta. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka itsenäistä ja monipuolista heidän työnsä on ja millaiset ovat heidän mahdollisuutensa kehittyä työssä. Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön kartoitettiin vielä erikseen liittyen esimerkiksi työn sisältöön, työtahtiin ja -menetelmiin, työnjakoon sekä työaikoihin. Työilmapiiriä ja -viihtyvyyttä kartoitettiin pyytämällä vastaajia arvioimaan esimerkiksi oman työpaikan kannustavuutta, tiedonkulun avoimuutta sekä keskinäistä luottamusta. Oman esimiehen ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan esimerkiksi avoimuuden, alaisten mielipiteiden kuuntelemisen, kannustamisen, ymmärtämisen ja tukemisen suhteen. Taustamuuttujina olivat vastaajan siviilisääty ja ammatillinen koulutus. Id-muuttujan avulla aineiston tiedot on mahdollista yhdistää vuoden 1998 aineistoon, josta on saatavilla esimerkiksi taustamuuttujat sukupuoli ja syntymävuosi.This survey is a follow-up to a survey conducted in 1998. It charts the working conditions, welfare and health of non-permanent employees in seven Finnish municipalities. The research project was funded by the Finnish Work Environment Fund and the municipalities participating in the survey. First, respondents were asked how many employment contracts and jobs they had had during 1999-2001, and whether they had been unemployed during that period. Economic activity during that period, and at present were investigated. Further questions covered daily and weekly working hours at present, and possible change in occupation since the first survey. Employees on a fixed-term contract were asked what they think will happen when the present employment contracts ends. Working respondents evaluated the degree of insecurity connected to their work (e.g. threat of dismissal or of prolonged unemployment, involuntary transfer to other duties). The survey also covered respondents' state of health. Self-perceived health and working capacity were investigated, likewise any long-term illnesses or disabilities diagnosed by a doctor. Mental well-being and life control were charted with a number of questions pertaining to, for example, feelings of disappointment with others, indifference to everything, or feelings of being treated unfairly. Respondents were asked whether they have felt stressed, depressed or worthless recently, and whether they had been unable to sleep, make decisions, or generally cope, etc. Visits to a doctor during the past year, and the right to use occupational health care at present and during 1999-2001 were surveyed. Respondents were asked whether they had had their health checked by an occupational health nurse. Social relations were charted by asking whom respondents can trust if they need help, approval or want to relax, and who could make them feel better if they are dispirited, etc. One theme focused on the demands of the respondent's job: workload, pressure, degree of variety, work pace, requirements, etc. Some questions covered job autonomy: to what extent respondents can decide how and when to do their job, at what pace, when to take a break or have a holiday, etc. Perceptions of working environment were studied by asking respondents to evaluate the workplace climate: was it supportive, tense or gossiping, was there any bullying, could fellow workers be trusted, etc. The survey also carried a set of statements relating to management and supervision practices at the respondents' place of work. Background variables included respondent's vocational education and marital status. The data can be combined with the the year 1998 data by using the Id variable. SuomiFinland SuomiTurkuOuluVantaaRaisioNaantaliNokiaValkeakoskiFinlandTurkuOuluVantaaRaisioNaantaliNokiaValkeakoski HenkilöIndividualIndividualIndividual Seitsemän kunnan palveluksessa olevat ei-vakinaiset työntekijät, jotka olivat vastanneet vuoden 1998 kyselyynNon-permanent employees in seven Finnish municipalities who had responded to the year 1998 survey. KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kinnunen, Kirsi & Virtanen, Pekka & Valtonen, Hannu (2011). Koettu onnellisuus ja koettu terveys. Sairaus ei tee onnettomaksi, mutta onneton ei pysy terveenäkään. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 387-396. Koettu onnellisuus ja koettu terveys. Sairaus ei tee onnettomaksi, mutta onneton ei pysy terveenäkään. Peutere, Laura (2006). Työolot, työyhteisön sosiaalinen pääoma ja psyykkinen oireilu. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma. Työolot, työyhteisön sosiaalinen pääoma ja psyykkinen oireilu Virtanen, Pekka & Vahtera, Jussi & Kivimäki, Mika & Liukkonen, Virpi & Virtanen, Marianna & Ferrie, Jane (2005). Labor Market Trajectories and Health: A Four-Year Follow-up Study of Initially Fixed-Term Employees. American Journal of Epidemiology 161(9), 840-846. Labor Market Trajectories and Health: A Four-Year Follow-up Study of Initially Fixed-Term Employees daF1274.por daF1274e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1274 2026-03-19T23:15:31Z ddi:codebook:2_5